Kouluruokailua osallistavalla otteella

Myönteinen kouluruokailupuhe ja lukuisat tapahtumat ja hankkeet ovat viime vuonna juhlitun kouluruokailun 70-vuotismerkkivuoden parasta perintöä. Tutkija, ruokakasvatuksen asiantuntija, KT Kristiina Janhonen katsoo kouluruokailun tulevaisuuteen valoisasti. Hän toivoo juhlavuonna toteutettujen tempausten jäävän osaksi koulujen toimintaa teemavuoden jälkeenkin. ”Aina tulee uusia koululaissukupolvia, joille kouluruokailu on markkinoitava ainutlaatuisena juttuna”, Janhonen muistuttaa.

Kavereiden tapaaminen ruokailun lomassa tärkeää

Kristiina_Janhonen_webJanhonen on väitellyt oppilaita osallistavasta ruokakasvatuksesta, joten aihe on hänelle varsin tuttu. Oppilaita kannattaa kuunnella ja tarttua tosissaan nuorten kehittämisideoihin.

Tutkimukseen osallistuneille yhdeksäsluokkalaisille erityisen tärkeä teema ruoan maun lisäksi oli ruokailutilanteen sosiaalinen puoli: ”Oppilaat nauttivat saadessaan viettää ruokailussa aikaa kavereiden kanssa keskustellen ja kuulumisia vaihtaen. Nuorille merkityksellisten teemojen huomiointi kouluruokailun kehitystyössä on tehokas tapa innostaa oppilaat mukaan”, Janhonen painottaa.

Muutokset kouluruokailussa

”Suomalaisen kouluruokailun tavoitteet ja painopisteet ovat menneiden vuosikymmenten aikana muuttuneet paljon”, Janhonen korostaa ja viittaa sen järjestämisen alkuaikoihin. Kouluruokailun historian alkuvaiheet sijoittuvat ajankohtaan, jolloin niukkuus oli tavanomaista monissakin kodeissa. Kouluruoka avitti vähävaraisten perheiden ruokahuoltoa ja oli tarpeellinen yhteiskunnallinen tuki lapsiperheille.

”Nykypäivänä kouluruokailun merkitys on laajentunut ravinnon tarjoamisesta kokonaisvaltaiseksi ruokakasvatustapahtumaksi. Kouluruoka on muutakin kuin mitä lautasella näemme. Kouluruokailutilanne mahdollistaa valtavan hienon alustan arjen taitojen ja tapakulttuurin opetteluun sekä ruokatajun kehittymisen tukemiseen”, Janhonen iloitsee. Ruokataju ruokakasvatuksen tavoitteena merkitsee omakohtaista ymmärrystä ruokavalinnoista sekä omien valintojen laajempien vaikutusten hahmottamista.

Osallistamista ja ilmiöoppimista

Tulevaisuuden_kouluruoka_muutosajurit

”Kouluissa tapahtuva ruokakasvatus on tulevaisuudessa entistä osallistavampaa”, uskoo Janhonen. Opetussuunnitelman myötä ilmiöoppiminen ulottuu mahdollisimman moneen oppiaineeseen ja koulun arkeen laajemminkin. Janhosen mielestä ilmiöoppimista voidaan mainiosti soveltaa kouluruokailussa. Tämä voisi tarkoittaa jonkun laajan kysymyksen tai teeman tutkimista havainnollistavin sovelluksin sekä käytännönläheisiä ratkaisuja hakien.

”Kouluruokailu tarjoaa erinomaiset edellytykset mallintaa esimerkiksi kestävän kehityksen toteutumista ohjaamalla oppilaita ekologisiin ruokavalintoihin, kierrättämiseen ja hävikin vähentämiseen.” Muina ruokakasvatuksen esimerkkeinä hän mainitsee maistelulaboratoriot ja erilaiset makuraadit, joiden avulla lapsia ja nuoria voidaan tutustuttaa vaikkapa erilaisiin kasvisperäisiin proteiininlähteisiin ja kannustaa monipuoliseen kasvisten syöntiin.

Miten kaikki osallistuisivat?

Alakoulussa oppilaat saapuvat ruokailuun ja toimivat ruokailutilassa opettajien vahvasti tukemana sekä heidän ohjauksessaan. Jo tämänkin ansiosta pienet koululaiset syövät kouluruokaa tyypillisesti paremmin yläkoululaisiin verrattuna. Yläkouluvaihe asettaa omat haasteensa kouluruokailulle, minkä näemme myös ruokailijamäärissä.

Janhosen mukaan syömättömyys on osa nuorten itsenäistymisvaiheeseen kuuluvaa ilmiötä. Ruokailun väliin jättäminen ei liity aina ruuan laatuun, vaan sen taustalla voi olla myös kokemus vertaispaineesta ja halu kuulua joukkoon. ”Jos kaveriporukan enemmistö päättää mennä kioskille tai pikaravintolaan koululounaan sijaan, niin usein vain mennään joukon mukana. Tutkimukseni nuoret pelkäsivät yksin jäämistä. Herkässä kehitysvaiheessa on vaikea toimia ryhmän päätöksen vastaisesti. Kun nuoret saivat mahdollisuuden pohtia kouluruokailua eri näkökulmista, moni havahtui itsekin huomaamaan, että kielteinen asenne tarttuu helposti ja voi olla osittain liioiteltua.”

Syömättömyydelle ei kuitenkaan saa antaa periksi. Nuorten kanssa keskustellen voidaan tehdä vertaispaineen vaikutuksia näkyviksi ja harjoitella rohkeutta olla myös välillä eri mieltä kavereiden kanssa. Vaikka nuorilta tulisi ikävääkin kritiikkiä, on aikuisen tehtävänä ottaa palaute hermostumatta vastaan. ”Jos aikuinen hermostuu, niin peli on menetetty”, Janhonen korostaa ja muistuttaa, että moni nuori tarvitsee vielä harjaantumista rakentavan palautteen antamisesta tai ylipäätään kritiikin sanoittamisesta asiallisesti. Ruokakasvattajan tehtävä on tukea näiden taitojen opettelua yhdessä.

IMG_83028T4A1756

Kuuntelua vai aktiivista kuulemista?

Osallistaminen ja nuorten kuuleminen ovat avainasemassa, kun tavoitteena on saada oppilaat aktiivisesti mukaan. ”Ruokapalveluhenkilöstön ja koulun kaikkien aikuisten on oltava rohkeasti läsnä ruokailutilanteessa ja näytettävä esimerkkiä. Palautekyselyjen teettäminen on tärkeä osa kehittämistyötä, mutta oppimisen näkökulmasta vieläkin hedelmällisempiä ovat päivittäiset keskustelut ja luonnollinen vuorovaikutus itse kouluruokailutilanteessa”, Janhonen painottaa.

”On myös hyvä, että palautteisiin vastataan ja kerrotaan oppilaille, mitä kehittämisehdotuksille aiotaan tehdä. Kaikkien tehokkainta on lähteä viemään parannusehdotuksia oppilaiden kanssa yhdessä eteenpäin. Tässä voitaisiin aiempaa monipuolisemmin hyödyntää myös yhteistyötä eri oppiaineiden, kuten kotitalouden, terveystiedon, ympäristöopin ja biologian kanssa.”

Vaikka kouluruokailun määrärahoihin ei päästäisikään vaikuttamaan, pienelläkin budjetilla voi aina tehdä jotakin. Janhonen opastaa esimerkiksi kiinnittämään huomiota ruokailutilan akustiikkaan ja pöytäjärjestelyihin. Häly, kiire ja rauhaton ympäristö eivät houkuttele syömään tai ainakaan viipymään kouluruokailussa.

Janhonen kannustaa kuuntelemaan nuoria herkällä korvalla mutta niin, että kouluruokailun reunaehdot tehdään kaikille selväksi. ”Koululaisten on hyvä tietää, että ruokaa valmistetaan rajallisella budjetilla. Liikaa ei kuitenkaan kannata juuttua negatiivisuuteen eikä sälyttää aikuisille kuuluvia haasteita nuorten pohdittaviksi.”

Kouluruokailua osallistavalla otteella -juttu on julkaistu kokonaisuudessaan AmmattikeittiöOsaaja -lehdessä 1/2019

Teksti: Marjut Huhtala/Ammattikeittiöosaajat ry
Kuvat: Tero Honkaniemi (Kristiina Janhosesta) ja Samuel Hoisko, Neliömedia (koululaisista)
3/2019