Opetushallituksen antama opetussuunnitelman perusteet on määräys, joka velvoittaa kouluja sisällyttämään opetussuunnitelmaansa opetuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt. Perusteiden mukaan kouluruokailu on opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevaa toimintaa.
Kouluruokailun merkitys
Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä. Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna.
Kannustaminen ja osallistaminen
Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
Kasvatushenkilöstön merkitys ruokakasvatuksessa
Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.
Yhteistyö kouluruokailun kehittämisessä
Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.
Kouluruokailun tie osaksi opetusta
Kouluruokailun rooli osana opetusta on kehittynyt viimeisen kymmen vuoden aikana osaksi opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevaa toimintaa. Aiemmin annetuissa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 (Opetushallitus) kouluruokailu oli määritelty osaksi oppilashuollon tehtävää, jonka terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet tuli kirjata opetussuunnitelmaan.
Kouluruokailun roolia laajennettiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksissa ja täydennyksissä 2010 (Opetushallitus), johon lisättiin mm. maininta oppilaiden mahdollisuudesta vaikuttaa kouluruokailun suunnitteluun ja toteutukseen.
Uusissa 2014 julkaistuissa perusteissa ja 2016 voimaan tulevissa opetussuunnitelmissa kouluruokailu on nostettu osaksi opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevaa toimintaa.
Lue lisää:
- Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet otettiin käyttöön vuosiluokkien 1–6 osalta 2016. Vuosiluokkien 7–9 osalta uuden opetussuunnitelman käyttöönotto tapahtui porrastetusti vuosina 2017, 2018 ja 2019.
- Kouluruokailua toteutetaan opetussuunnitelman mukaisesti, (Ruokaosaaminen, Ohjattu ruokailu, Ruokakasvatuksen tavoitteet), Opetushallitus
- Kouluruokailun merkityksestä, (Kouluruokailun ravitsemuksellinen merkitys, Kouluruokailun sosiaalinen merkitys, Ohjauksen merkity) Opetushallitus
- Kouluruokailun historiaa, Opetushallitus
- Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus, 2017, Valtion ravitsemusneuvottelukunta
