Täysipainoinen kouluateria

Hyvin toteutettu koululounasannos on ravitsemuksellisesti täysipainoinen. Päivittäin esillä oleva malliateria ohjaa oppilaita koostamaan ateriansa ravitsemussuositusten mukaisesti oikein.

Täysipainoinen kouluateria

Kouluruoan tulee olla tarkoituksenmukaisesti järjestettyä ja täysipainoista. Tarkoituksenmukaisesti järjestetyllä aterialla tarkoitetaan yleisenä lounasaikana ja arkirytmiin sopivaa, noin klo 11.00 – 12.00 välisenä aikana nautittavaa ateriaa ja riittävää ruokailuaikaa, jonka puitteissa oppilas ehtii nauttia ateriansa kiireettömästi.

Täysipainoiseen kouluateriaan kuuluvat

  • Lämmin ruoka
  • Kasvislisäke, kuten raaste tai salaatti
  • Ruokajuomana maito/piimä
  • Leipä ja levite

Malliateria ohjaa aterian koostamisessa

Lautasmallin mukainen malliateria ohjaa oppilaita koostamaan kouluaterian ravitsemussuositusten mukaan oikeaoppisesti. Malliateria tulisi olla esillä päivittäin siten, että oppilas näkee sen ennen oman ateriansa annostelua.

Malliaterian esittämiseen käy myös kuva. Kuvan olisi hyvä vastata mahdollisimman paljon tarjolla olevaa ateriaa, esimerkiksi valokuva siitä. Ruokalistan mukaiset ja malliaterian mukaan koostetut koululounasannokset voidaan valokuvata esimerkiksi yhteistyössä oppilaiden kanssa. Annoskuvia voidaan käyttää myös tukena, kun ruokalistasta viestitään koulun info-tv:ssä, verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa. Kuvallisen malliannoksen esittämiseen voidaan myös käyttää valmiita kuvia ja julisteita, joita saa esimerkiksi Ravitsemuspassin lautasmalleista ja Leipätiedotuksen Lautasmallit yläkoululaisille -esitesarjasta.

Lautasmallin mukaisessa malliannoksessa puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljännes perunalla, pastalla tai riisillä sekä neljännes lihalla, kalalla, munalla tai palkokasveilla. Lisänä on 1 – 2 leipäviipaletta, kasvirasvalevitettä sekä ruokajuomana on maito tai piimä. Ateriaa mahdollisesti täydentävä jälkiruoka laitetaan esille, mutta se voidaan nauttia myös välipalana. Lautasmallissa ruokien suhteelliset osuudet säilyvät samoina, vaikka ruokalaji tai annoskoko vaihtelisivat.

Pääruokavaihtoehdot

Kouluruokailusuosituksen mukaan kouluissa olisi hyvä olla tarjolla kaksi pääruokavaihtoehtoa. Toinen vaihtoehdoista voi olla kasvisruoka, jossa liha, kala tai muna korvataan palkokasveilla tai niistä valmistetuilla tuotteilla. Erityisruokavaliota saatetaan tarvita uskonnolliset ja eettiset syistä tai esimerkiksi sairauden vuoksi.

Välipala

Perusopetuslain mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaan, kuten kerhoihin, osallistuvalla lapsella on oikeus välipalaan, jonka voidaan sisällyttää mahdolliseen toimintamaksuun. Kouluruokailusuosituksen oppilailla tulisi järjestää mahdollisuus ravitsevaan välipalaan, mikäli oppitunnit jatkuvat pitempään kuin kolme tuntia lounaan jälkeen.

Suositusten mukainen ravitseva välipala sisältää kasviksia, hedelmiä tai marjoja sekä täysjyväviljatuotteita, joita voidaan täydentää esimerkiksi vähäsuolaisilla ja -rasvaisilla leikkeleillä ja juustolla. Juomaksi käyvät maito, vesi tai täysmehut.

Aamiainen

Kouluissa voidaan myös tarjoilla aamiaista. Sekä aamiaisen että välipalan tarjoamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä ja maksuista sovitaan koulu- ja kuntakohtaisesti. Huoltajille on myös hyvä tiedottaa kouluruokailun lisäksi välipala- ja aamiaistarjoiluista sekä niiden periaatteista.

Teema- ja juhlapäivät

Ruokateemat ja suomalaiseen ruokaperinteeseen kuuluvat juhlapäivät kuuluvat myös kouluruokailuun. Teemaviikkoja ovat esimerkiksi sadonkorjuu-, sydän- ja toiveruokaviikko. Suomalaiseen ruokaperinteen mukaisten juhlapäivien on hyvä näkyä myös ruokalistalla, kuten itsenäisyyspäivä, joulu, laskiainen, pääsiäinen, vappu ja kevään viimeinen koulupäivä. Teemat kehittävät oppilaiden ruoka- ja makutottumuksia ja niiden puitteissa opitaan samalla kansallista ja kansainvälistä ruoka- ja tapakulttuuria.

Jaa sosiaalisessa mediassaShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Google+