Suomi kouluruokailun mallimaa

Miten suomalainen kouluruokailu on kehittynyt vuosien saatossa? Miten koulun tarjoama ruokailumahdollisuuus on edistänyt sosiaalista tasa-arvoa? Millaista on tulevaisuuden kouluruoka? RuokaTutka-kampanjan OpeTuben uusimmalla videolla kouluruoan ammattilaiset kertovat kouluruuan menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.

Suomi kouluruokailun mallimaa-videokuva

Löydät Suomi kouluruokailun mallimaa -videon ja monta muuta OpeTube-videota RuokaTutka-kampanjan kasvattajille suunnatulta sivustolta. Voit myös klikata tästä, jolloin video aukeaa suoraa Youtubeen. Videon voi hyvin katsoa ydessä koululaisten kanssa esimerkiksi kouluruokailua käsittelevän teeman yhteydessä.

Kouluruokailun merkitys

Kouluruokailun tavoitteena on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn ja ruokaosaamisen tukeminen. Ruokailuhetkillä on myös tärkeä virkistystehtävä. Perusopetuksessa kouluruokailu on osa opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevaa opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja hyvinvointia edistävää koulutyötä.

Kouluruokailu koskee noin 900 000 oppilasta jokaisena koulupäivänä. Maksuton kouluruokailu on luonut kautta aikojen tasa-arvoistavaa perustaa oppilaiden kasvulle ja kehitykselle ja edistänyt terveyttä ylläpitäviä ravitsemustottumuksia. Se on

  • osa kansallista työtä koko väestön hyvän ravitsemuksen turvaamiseksi sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
  • päivittäisenä tapahtumana vaikuttavaa pitkän aikavälin sijoittamista oppimiseen ja hyvinvointiin
  • merkittävä vaikutus myös kuluttajataitojen kehittäjänä samoin kuin ympäristö-, kulttuuri-, tapa- ja tasa-arvokasvatuksessa
  • koulun monialainen oppimiskokonaisuus, jossa integroituvat useiden oppiaineiden sisällöt ja koulun ruokakasvatuksen tavoitteet

Kouluruokailu lakisääteiseksi vuonna 1948

Eduskunta päätti vuonna 1943, että kansakoulujen velvollisuutena oli tarjota vuoteen 1948 mennessä maksuton, lämmin koululounas kaikille koululaisille. Tämän vuoksi vuotta 1948 pidetään maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena. Tavoitteena oli parantaa lasten ravitsemustilaa. Kun kansakouluista siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuosina 1972–1977, oikeus ilmaiseen kuluruokaan laajennettiin myös lukioiden ja ammattikoulujen oppilaille. Kouluruokailun järjestämisen perustana on lainsäädäntö ja lisäksi sitä ohjaavat erilaiset suositukset.

Kouluruokailun vuosikymmenet

  • 1950- ja osin 1960-luvulla kouluruoka sisälsi vain pääruuan – keittoa, puuroa ja velliä
  • 1960-luvulla leipä saatiin jo koulusta, mutta maito tuotiin edelleen kotoa
  • 1970-luvulla kaikissa kouluissa tarjottiin kiinteää ruokaa – haarukat ja veitset otettiin käyttöön
  • 1980-luvulla kouluruokailuun tulivat ensimmäiset kansainväliset tuulahdukset
  • 1990-luvulla huomioitiin laajemmin erilaisia ruokakulttuureita
  • 2000-luvun alussa kouluruokailusta tuli osa opetussuunnitelmaa
  • 2010-luvulla kouluruokailu on osa koulujen opetus- ja kasvatustehtävää – viikoittaiset kasvisruokapäivät tai päivittäinen kasvisruokavaihtoehto on yleistä ja ruoanvalmistuksessa huomioidaan kestävä kehitys

Alakoulul. ruokailemassa_1756

Tulevaisuudessa kouluruokailussa korostuu

  • vahvempi ympäristöasioiden huomioiminen
  • kasvisten ja uusien kasviproteiinien käytön lisääntyminen aterioissa
  • yksilöllisyys ja valinnanmahdollisuudet
  • oppilaiden osallistaminen ja osallisuus
  • yhteistyön lisääntyminen ruokapalvelun, oppilaiden, koulujen kasvatushenkilöstön ja huoltajien kesken
  • ruokaympäristön viihtyvyyden huomioiminen
  • yhteisöllinen ruokailu
  • oppaineyhteistyö

 

Teksti on julkaistu kokonaisuudessaan RuokaTutka-kampanjan Kasvattajille-osion Tietoa ruuasta > Kouluruokailu-osiossa.

Ruokatutka_NEWSLETTER_EAITTELY_ISO_2RuokaTutka on koulumaito- ja hedelmätuen ohessa toteutettava EU-rahoitteinen koulutuskampanja. Sitä toteuttavat Ruokavirasto, viestintätoimisto Cocomms, Ammattikeittiöosaajat ry, Itä-Suomen yliopisto, Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry sekä digitoimisto Evermade.

Syyskuussa 2018 alkanut RuokaTutka-kampanja innostaa lapsia ja nuoria tutkimaan ruokaa ja pohtimaan, mitä ruoka on, mistä se tulee ja miltä se maistuu. Kampanja tarjoaa hauskoja ja aktivoivia tapoja tutustua terveellisiin ruokavalintoihin ja ruuan alkuperään. Opettajilla, päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla sekä vanhemmilla on iso rooli tutkimusmatkan oppaina.

Lähtet:

Teksti: Päivi Jämsén/Ammattikeittiöosaajat ry

3/2019

 

 

 

 

 

Jaa sosiaalisessa mediassaShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Google+