Kouluruokailu ei ole vain ateria. Se on yhteiskunnallinen kohtaamispinta, joka paljastaa, miten Suomi suhtautuu moninaisuuteen, kriiseihin ja toivoon.

Kun pandemia muutama vuosi sitten sulki ovia ja eristi ihmisiä, ruokapalvelut eivät pysähtyneet. Ne mukautuivat, innovoivat ja pitivät kiinni siitä, mikä on tärkeintä: että jokaisella lapsella on oikeus ruokaan ja tulla kohdatuksi.

Koronakriisin keskelläkin ruokapalvelut loivat ratkaisuja, joita ei ollut olemassa aiemmin. Ruoka pakattiin mukaan kotiin, jakelupisteet siirrettiin ulos ja erityisruokavaliot huomioitiin poikkeusoloissakin. Tällainen toiminta on muutosjoustavuutta eli kykyä sopeutua, säilyttää toimintakyky ja uusiutua, vaikka maailma ympärillä muuttuu.

Nyt elämme aikaa, jota kutsutaan monikriisien ajaksi. Yksi kriisi päättyi, mutta normaali ei palannutkaan, kun erilaiset kriisit kerrostuivat ja kietoutuivat yhteen. Ilmasto kuumenee, sodat jatkuvat, maahanmuutto lisääntyy ja yhteiskunnallinen keskustelu kovenee. Juuri tässä ajassa kouluruokailu on enemmän kuin koskaan kulttuurien kohtauspaikka. Kun erilaisuutta kohdataan avoimesti ja arvostavasti, monikulttuurisuus ei ole uhka vaan mahdollisuus, joka voi avata ovia uudenlaiselle ymmärrykselle ja toisten tukemiselle.

Julkisessa keskustelussa maahanmuuttoa käsitellään usein ongelmana. Puhutaan kustannuksista, sopeutumisesta ja uhista. Mutta koulun ruokasalissa monikulttuurisuus on konkreettista, arkista ja inhimillistä. Se on lapsi, joka ei syö sianlihaa. Se on oppilas, joka kysyy, miksi riisiä ei ole tarjolla. Se on ruokapalvelun työntekijä, joka huomaa, kuuntelee ja mukauttaa. Kohtaaminen ei ole pelkkä ele vaan myös teko, joka sanoo, että sinä kuulut tänne. Monikulttuurisuus kouluruokailussa ei tarkoita pelkästään ruokalistan monipuolistamista. Se merkitsee herkkyyttä, joustavuutta ja rohkeutta kohdata erilaisuutta myös osana asiakaskohtaamisia.

”Monikulttuurisuus kouluruokailussa ei tarkoita pelkästään ruokalistan monipuolistamista. Se merkitsee herkkyyttä, joustavuutta ja rohkeutta kohdata erilaisuutta myös osana asiakaskohtaamisia.”

Monikulttuurisuus tarkoittaa eri kulttuurista tulevien ihmisten rinnakkaiseloa ja vuorovaikutusta samassa yhteiskunnassa. Kouluruokailun arjen tasolla monikulttuurisuus tarkoittaa eri kulttuureista tulevien ihmisten arvostamista ja kohtaamista. Monimuotoisuus puolestaan kuvaa taustojen ja näkökulmien runsautta osana yhteisöjä ja luontoa. Monimuotoisessa yhteisössä ihmiset eroavat toisistaan taustan, kulttuurin, kielen, uskonnon, iän ja elämäntapojen kautta, ja jokainen tuo yhteisöön oman ainutlaatuisen panoksensa.

Ruokapalvelut eivät ainoastaan tarjoa ruokaa kouluissa, vaan ne luovat kouluyhteisöön tilan, jossa erilaiset taustat voivat kohdata ja tulla nähdyiksi. Kun ruokapalvelut tekevät yhteistyötä opettajien kanssa, ruokailu nivoutuu osaksi koulun opetusta, kuten kansainvälisyyskasvatusta. Oppilaiden osallistuminen esimerkiksi ruokalistan suunnitteluun synnyttää osallisuutta ja opettaa demokraattista vaikuttamista. Kun lapsi saa lautaselleen ruokaa, joka tuntuu tutulta ja maistuu herkulliselta, syntyy kokemus nähdyksi tulemisesta ja samalla opitaan, että moninaisuus ja monikulttuurisuus ovat osa yhteistä arkea.

Monikulttuurisuuden huomioiminen kouluruokailussa liittyy laajemmin lasten hyvinvointiin ja osallisuuteen. THL:n selvitykset maahanmuuttajataustaisten lasten hyvinvoinnista tuovat esiin, että kouluruokailun saavutettavuudella ja houkuttelevuudella on merkitystä lasten terveydelle ja osallisuuden kokemukselle. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että ruokarajoitteiden ja kulttuuristen tottumusten huomioiminen voi lisätä kustannuksia ja vaatia henkilöstöltä erityisosaamista (Valtioneuvoston julkaisu Tulevaisuuden kouluruokailu, 2021). Monikulttuurisuuteen liittyvät analyysit (Tilastokeskus, 2016) tuovat esiin, että haasteiden laajuuden arviointi on vaikeaa, koska systemaattinen seuranta puuttuu. Tämä tekee myös ruokapalveluiden arjesta entistä vaativampaa: ne joutuvat tasapainoilemaan resurssien, osaamisen ja moninaisten odotusten välillä, mutta samalla ne rakentavat yhteisöä, joka kestää kriiseissäkin.

”Monikriisien ajassa kouluruokailu on osa kansallista ruokaturvaa ja kriisivalmiutta”

Monikriisien ajassa kouluruokailu on osa kansallista ruokaturvaa ja kriisivalmiutta. Huoltovarmuuskeskuksen yhteyteen perustettiin vuonna 2024 kansallinen ruokapalvelupooli, joka koordinoi kuntien ja palveluntuottajien yhteistyötä, kehittää ruokapalveluiden laatua ja varautumista sekä tukee kriisitilanteissa. Ruokapalvelupooli rakentaa yhteiskunnallista muutosjoustavuutta eli resilienssiä sekä kansallista kokonaisturvallisuutta varmistaen, että ruokapalvelut voivat toimia myös poikkeusoloissa.

Suomalainen kouluruokailu on järjestelmä, joka tavoittaa lapset riippumatta perheen tilanteesta. Se tarjoaa ravintoa, mutta myös jatkuvuutta, turvaa ja kokemuksen yhdessä olosta. Juuri nyt, kun demokratia tarvitsee puolestapuhujia ja eurooppalaiset yhteiskunnat etsivät suuntaa, kouluruokailu voi näyttää, mitä yhteisöllisyys tarkoittaa käytännössä. Ei ole sattuma, että Ukrainan presidentin puoliso halusi valtionvierailullaan Suomessa keväällä 2025 tutustua nimenomaan suomalaiseen kouluruokailuun.

Natoon liittymisen myötä Suomi on vankistanut asemaansa geopoliittisen diplomatian ja rauhan vahvistamisen areenoilla. Myös kouluruokailu on osa tätä tarinaa. Monikulttuurinen kouluruokailu ei ole sivujuonne, vaan keskiössä, kun puhutaan lasten hyvinvoinnista, yhteiskunnan kestävyydestä ja tulevaisuuden toivosta. Ruokapalveluiden työ on joskus hiljaistakin vaikuttamista, mutta sen vaikutus on syvä.

Lähteitä ja lisälukemistoa

• Huoltovarmuuskeskus. Sektorit ja poolit. Ruokapapalvelupooli. https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/toimialat/elintarvikehuolto/elintarvikehuoltosektori
• Opetushallitus. Mitä on koulujen kansainvälisyys. https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/mita-koulujen-kansainvalisyys
• THL-raportti: Maahanmuuttajataustaisten 8. ja 9.-luokkalaisten hyvinvointi (Kouluterveyskysely 2013) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-297-3
• Tilastokeskus: Monikulttuurisuuden tilastointi kaipaa uudistamista (Tieto&trendit 2016). https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2016/monikulttuurisuuden-tilastointi-kaipaa-uudistamista
• Ruokapalveluiden huoltovarmuus ja varautuminen, https://www.amko.fi/content/uploads/2025/05/Ruokapalvelupooli_AMKO_07052025.pdf
• Valtioneuvoston julkaisu: Tulevaisuuden kouluruokailu. https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=37901

 

Kirjoittaja: Kristiina Janhonen

Kuva: Freepik.com

 

Miten monikulttuurisuus ja – muotoisuus näkyy kouluruokailussa?

Kouluruokailu ei ole ainoastaan asiakkaille tarjotti ateria, vaan myös tilanne, jossa erilaiset taustat, kielet ja kulttuurit kohtaavat.

Ammattikeittiöosaajat ry kutsuu ruokapalveluhenkilöstön mukaan kertomaan kokemuksistaan. Vastaamalla kyselyyn autat meitä ymmärtämään, miten monikulttuurisuus ja moninaisuus näkyvät arjessa, ja miten voimme yhdessä kehittää kouluruokailua entistä osallistavammaksi ja kestävämmäksi.

Vastaamaan pääset alla olevan QR-koodin kautta tai tästä kyselylinkistä.

Miten monikulttuurisuus ja – muotoisuus näkyy kouluruokailussa?

Kouluruokailu ei ole ainoastaan asiakkaille tarjottu ateria, vaan myös tilanne, jossa erilaiset taustat, kielet ja kulttuurit kohtaavat.

Ammattikeittiöosaajat ry kutsuu ruokapalveluhenkilöstön mukaan kertomaan kokemuksistaan. Vastaamalla kyselyyn autat meitä ymmärtämään, miten monikulttuurisuus ja moninaisuus näkyvät arjessa, ja miten voimme yhdessä kehittää kouluruokailua entistä osallistavammaksi ja kestävämmäksi.

Vastaamaan pääset alla olevan QR-koodin kautta tai tästä kyselylinkistä.

 

Verkkosivusto on suunnattu ravitsemisalan ammattilaisille. Sivusto tarjoaa perusteltua tietoa kasvisruoan terveys- ja ympäristöhyödyistä sekä käytännön ratkaisuja kasvisruokailun edistämiseen.

KasvisPro-verkkosivuilta löydät kasvisruokaan liittyviä koulutusaineistoja kuten videotallenteita, kasvisruokailun työkirjan, aktivointitehtäviä, tieto- ja reseptipankin sekä paljon muuta hyödyllistä materiaalia kasvipainotteisen ruokailun edistämiseen. KasvisPro-verkkosivusto täydentyy vielä vuoden 2026 aikana, kun hanke etenee ja lisää osioita sijoitetaan verkkosivustoille.

Verkkosivustolta löydät myös noin kerran kuukaudessa julkaistavan KasvisPro Edu-uutiskirjeen. Uutiskirjeessä kerrotaan hankkeen ajankohtaisista asioista ja lähiajan tapahtumista. Uutiskirje löytyy Ajankohtaista-osiosta.

Täältä pääset tutustumaan KasvisPro- verkkosivustoon.

Ruokadiplomien ensimmäinen uutiskirje julkaistiin maaliskuussa 2023. Uutiskirjeitä on julkaistu siitä lähtien lähes joka kuukausi. Ainoastaan kesäisin on pidetty lyhyt tauko.

Keskeisinä aiheina uutiskirjeissä ovat Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomeihin liittyvät asiat. Kirjeistä löydät myös vinkkejä lähiajan tapahtumista ja ajankohtaisista artikkeleista.

Jos oletat, että uutiskirjeen olisi pitänyt sinut tavoittaa, mutta et löydä uutiskirjettä sähköpostistasi, kurkkaa ensin roskapostiisi. Jos et löydä uutiskirjettä sieltäkään, ja haluaisit sen saada jatkossa itsellesi, laita viestiä Virpille (email: virpi.kemi(at)amko.fi).

Voit vinkata uutiskirjeestä myös kollegallesi tai tuttavallesi. Uutiskirjeen tilaajaksi pääsee laittamalla viestin sähköpostiin virpi.kemi(at)amko.fi.

Tervetuloa mukaan uutiskirjeen lukijaksi!

Vielä ehditte hakemaan ja juhlistamaan diplomia yhdessä ennen joulua! 

Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomit ovat tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän ruokailun edistämisestä. Diplomia haetaan yhteistyössä opetus- ja/tai varhaiskasvatushenkilöstön kanssa.

Ammattikeittiöosaajat ry on myöntänyt diplomeja vuodesta 2013 lähtien. Ruokapalveluiden toimintaympäristön muutokset, yhä vahvemmat vastuullisuustavoitteet ja uudistuneet kansalliset ravitsemussuositukset edellyttivät diplomien ansaintaan johtavien kysymyssarjojen tarkistuksia. Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomien testikysymyksiä uudistettiin syksyllä -24. Etenkin vastuullisuus-teema huomioitiin entistä painokkaammin.

Uudistettuihin Kouluruokadiplomikysymyksiin pääset tutustumaan täältä ja Makuaakkoset-diplomien kysymykset löydät tästä. 

Lue inspiroiva juttu Seinäjoen Lintuviidan koululta siitä, miten mallikas kouluruokailu rakennetaan yhteispelillä sekä uusittuja Kouluruokadiplomin kysymyksiä hyödyntäen. Täältä pääset lukemaan koko jutun.

Hyvän kouluruokailun julistus!

Uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin marraskuussa 2024. Suunnaksi suositellaan kasvi- ja kalapainotteisuuden lisäämistä ja eläinperäisten tuotteiden käytön kohtuullistamista. Ruokapalveluilla on keskeinen rooli suositusten käytäntöön viemisessä.

Suositusten julkaisua seurannut mediamyräkkä oli ajoittain aika kaukana asiantuntijoiden maltillisista lausunnoista. Välillä värikkäänkin keskustelun keskellä julkiset ruokapalvelut ovat lähteneet toteuttamaan kasvipainotteisuutta pitämättä siitä sen suurempaa meteliä. Ammattikeittiöosaajien kevään seminaariin paneelikeskustelussa jaettiin näkemyksiä siitä, miten uudet ravitsemussuositukset on viety ruokapalveluissa käytäntöön sekä miltä ruokatarjonta näyttäytyy asiakkaalle puoli vuotta suositusten julkaisun jälkeen.

Ennen paneelikeskustelua ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Satu Jyväkorpi valotti seminaarin osallistujille, mitä marraskuussa julkaistujen ravitsemussuositusten jälkeen on tulossa. Vuoden -26 alussa uutuutena tullaan julkaisemaan oma ruokasuositus työikäisille. Saman vuoden aikana näkevät päivänvalon myös päivitetyt ruokasuositukset lapsiperheille.

Ammattikeittiöosaajien Virpi Kemin vetämässä paneelikeskustelussa oli mukana viiden eri ruokapalvelutoimijan edustajat: ravitsemusasiantuntija Nina Halonen (Espoo Catering Oy), johtava ravitsemusasiantuntija Kirsi-Maria Hoikka (Compass Group Suomi Oy), vastuullisuusasiantuntija Meri Mathlin (Palvelukeskus Helsinki), ravitsemussuunnittelija Anu Mikkola (Kymijoen Ravintopalvelut Oy) ja ateria- ja puhtauspalvelupäällikkö Sari Verta (Vehmaan kunta).

Miltä uudet ravitsemussuositukset näyttävät tällä hetkellä käytännössä?

Tämän kevään yksi keskeisimmistä puheenaiheista ruokapalveluissa on ollut uusien suositusten vieminen käytäntöön. Panelistien esittelykierroksen jälkeen starttasi vilkas keskustelu kysymyksistä: Ovatko uudet suositukset tuoneet muutostarpeita, ja miten olette lähteneet toteuttamaan muutostarpeita ihan konkreettisesti käytännössä.

Keskustelussa kävi selväksi, että useimmille toimijoista uudet ravitsemussuositukset eivät ole tuoneet suuria muutostarpeita. Pitkäjänteistä työtä kohti kasvipainotteisuutta oli tehty ennen uusia suosituksia, ja punaisen lihan määrää on systemaattisesti vähennetty jo vuosia. Paneelissa iloittiin siitä, että uudet ravitsemussuositukset ovat tuoneet vahvan perustan jatkaa ruokapalveluiden kasvipainotteista tarjontaa. Suositusten myötä on helpompi perustella tutkimustietoon vedoten, millaiset ruokavalinnat edistävät terveyttä!

Osassa panelistien edustamista ruokapalveluista kasvisruokaa on tarjolla joka päivä. Lisäksi joillakin yhtenä päivän viikossa on jopa molemmat tarjolla olevat ateriat kasvisruokaa. Konkreettisimpia toimenpiteitä, joita uusien suositusten siivittämän on tehty, ovat oman organisaation sisäisten koulutusten lisäksi ruokalistojen uudelleen tarkastelu suositusten näkökulmalta, leikkeleiden ja punaisen lihan tarjontakertojen edelleen vähentäminen ja palkokasvien lisääminen tarjolle esimerkiksi lämpimänä kasviksena ja salaattikomponentteina. Panelistit totesivat, että, kun leikkeleiden korvaajaksi on tuotu esimerkiksi hummustahnaa, on ruokapalvelutoimijoiden osattava antaa asiakkaille riittävästi aikaa totuttautua uuteen.

Miten tasapainoilla asiakkaiden toiveiden ja uusien ravitsemussuositusten noudattamisen kanssa?

Äkkinäiset, suuret muutokset aterioissa voivat pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että ruokailijat eivät tule syömään. Kun ruokapalveluiden perimmäinen tahtotila on ”kaikki syö”, niin ruokapalveluiden yhtenä haasteena onkin miettiä keinoja, miten ruokatarjonta myös kasvipainotteisen ruoan osalta houkuttelee asiakkaat syömään. Panelisteilta kysyttiin, miten heillä tasapainoillaan asiakkaiden toiveiden ja uusien ravitsemussuositusten noudattamisen kanssa siten, että asiakkaat eivät kokisi, että heiltä viedään jotain pois.

 Yhtenä toimivana keinona Anu mainitsi makuraadit, joita heillä hyödynnetään päiväkoti- ja kouluruokailussa.  Makuraadeissa asiakkaat pääsevät arvioimaan itse ruokia positiivisessa ympäristössä. Tämä on ollut toimiva väylä saada asiakkaille mieleisiä reseptejä ruokalistalle.  Kirsi-Maria jatkoi, että on oleellista tuntea asiakas sekä tutustua asiakkaan toiveisiin. Huomionarvoista on, että Suomessa eri paikkakunnilla asiakkaiden toiveet voivat olla hyvinkin erilaisia.

Toimiviksi keinoiksi todettiin myös reseptikilpailu koululaisille sekä messuilla lasten ja nuorten vanhemmille kasvisruokien maistattaminen. Näin myös vanhemmat pääsevät tutustumaan kasvipainotteisten aterioiden makumaailmaan.

Kirsi-Maria nosti esille ruokapalveluiden tuotekehityksen tärkeän roolin. Kaiken A ja O on, että tarjottava tuote on kunnossa. Kirsi-Maria ja Nina kertoivat, ettei yhtä ikisuosikkia, uunimakkaraakaan tarvitse listoilta kokonaan karsia. Se voidaan siirtää toiveruokapäivinä tarjottavien ruokien joukkoon tai tuoda uunimakkaran rinnalle lisää kasviksia ja samalla ohjata asiakasta lautasmallin mukaiseen aterian koostamiseen.

Nina kertoi hybridireseptien hyödyntämisesti, mutta samalla hoksautti, että osa ruoista on sellaisia, ettei niitä edes mielletä kasvisruoiksi kuten kello puurot ja pinaattiletut.

Meri kertoi Helsingissä aloitetusta hävikkilähettilästoimintamallista. Hävikkilähettiläiden työhön kuuluu myös ruokakasvatukseen liittyviä teemoja, joiden tiimoilta lähettiläs jalkautuu esimerkiksi päiväkoteihin ja kertoo ruokaan liittyvistä asioista pienille asiakkaille. Lisäksi Meri vinkkasi, että heillä kotitalous- ja terveystiedonopettajia on koulutettu uusiin ravitsemussuosituksiin liittyen.

Sari esitteli Vehmaan kunnassa koululaisille ja koululaisten vanhemmille toteutetun kyselyn tuloksia. Iso osa vastaajista ei innostunut kasvisruoasta tai sen lisäämisestä. Sari kiteytti heidän tilanteensa toteamalla, että ”mielipaha tulee konkreettisesti keittiön ovesta sisälle”, jos kasviksia yritetään ujuttaa kastikkeisiin ja laatikkoruokiin. Vehmaan kunnassa riittää tällä hetkellä se, että kasvisruokaa on tarjolla kerran viikossa. Tuputtaa ei voi, vaan asioita edistetään hyvässä hengessä hitaasti edeten kohti ravitsemussuositusten mukaista kasvipainotteista ruokatarjontaa.

Oletteko löytäneet toimivia keinoja muuttaa tai ohjata asiakkaiden asenteita ja tottumuksia myönteisellä tavalla?

Tämän jälkeen keskustelussa siirryttiin ehkä haastavimpaan aiheeseen eli asenteisiin. Yleisesti on tiedossa, miten asenteiden muuttaminen ei tapahdu käden käänteessä. Panelistien pohdittavaksi Virpi nosti kysymyksen: Oletteko löytäneet toimivia keinoja muuttaa tai ohjata asiakkaiden asenteita ja tottumuksia myönteisellä tavalla kasvipainotteisuuteen liittyen?

Nina kertoi, miten Espoossa päiväkoteihin on mahdollisuus tilata maistelupaketteja, joita voidaan käyttää ruokailutilanteen ulkopuolella ilman maistelemisen pakkoa. Sekä Nina että Kirsi-Maria peukuttivat pienten juttujen puolesta. Esimerkiksi siemenet kouluruokailun salaattipöydässä voi olla yksi pienistä asioista, joka innostaa kokeilemaan. Kirsi-Maria kiteytti, että asiakas tekee valinnat, mutta ruokapalveluiden on mahdollistettava ne. Tärkeintä on, että ruokapalvelut tekevät edes vähän. Ruokapalveluiden etenemisessä kohti ravitsemussuositusten viitoittamaa tietä sallivuus ja rentous ovat sallittuja. Tärkeää on uskoa siihen, että pienetkin teot ovat merkityksellisiä!

Meri kertoi, että Helsingissä suunnitellaan kasvisruoan tuomista toisena vaihtoehtona myös päiväkoteihin. Anu valotti kuulumisia asumispalveluiden ja potilaiden ruokailusta. Näissäkin ryhmissä oli Kymijoen ravintopalveluissa uskallettu lähteä vähentämään punaista lihaa. Tilalle on tuotu perinteisempiä kasvisruokia, kuten kasvishernekeitto. Osastoille on perustettu myös makuraateja, ja sieltä on saatu hyviä ehdotuksia ruokalistalle.

Sari muistutti meitä tutun ruoan rinnalle edes pienen määrän kasvisruoan ottamisen merkityksestä. Tälläkin teolla edetään pienin mutta varmoin askelin kohti kasvipainotteisuutta!

Paneelin loppuun panelisteja pyydettiin kertomaan omat näkemyksensä siihen, mitä positiivista uudet ravitsemussuositukset voivat tuoda ruokapalveluiden tulevaan.  Oheisessa inforuudussa on listattuna panelistien vastauksia.

Viesti oli paneeliin osallistuneilta ruokapalvelutoimijoilta selvä ja päämäärä tulevaisuuteen kirkas: me tarjoamme ravitsemussuositusten mukaiset ja kestävästi valmistetut ateriat, joiden avulla edistetään niin väestön terveyttä kuin maapallon hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.

Teksti: Virpi Kemi, Amko

Kuva: Marjut Huhtala, Amko

Ruokadiplomien ensimmäinen uutiskirje julkaistiin maaliskuussa 2023. Uutiskirjeitä on julkaistu siitä lähtien joka kuukausi. Ainoastaan kesäisin on lyhyt tauko.

Keskeisinä aiheina uutiskirjeissä ovat Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomeihin liittyvät asiat. Kirjeistä löydät myös vinkkejä lähiajan tapahtumista ja ajankohtaisista artikkeleista.

Jos oletat, että uutiskirjeen olisi pitänyt sinut tavoittaa, mutta et löydä uutiskirjettä sähköpostistasi, kurkkaa ensin roskapostiisi. Jos et löydä uutiskirjettä sieltäkään, ja haluaisit sen saada jatkossa itsellesi, laita viestiä Virpille (email: virpi.kemi(at)amko.fi).

Voit vinkata uutiskirjeestä myös kollegallesi tai tuttavallesi. Uutiskirjeen tilaajaksi pääsee laittamalla viestin sähköpostiin virpi.kemi(at)amko.fi.

Tervetuloa mukaan uutiskirjeen lukijaksi!

KasvisPro-koulutushanke sai vuoden 2024 Ravitsemusteko -palkinnon!

Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry (RTY) valitsi vuoden 2024 Ravitsemusteoksi KasvisPro-koulutushankkeen. Valinta julkistetaan Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä marraskuussa.

KasvisPro täsmensi tietämystä kasviproteiinien ja kasvispainotteisemman ruokavalion vaikutuksista niin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa kuin ravitsemuksen parantamisessa. KasvisPro-ohjelman opit tukevatkin käytännönläheisellä tavalla uusien ravitsemussuositusten näkymistä joukkoruokailun ruokatarjonnassa.

KasvisPro lisäsi kasvisruokien ja kasviproteiinien kiinnostavuutta niin ruokapalveluhenkilöstön kuin näiden asiakkaiden parissa ja tavoitti myös ammatillisen koulutuksen opettajia, jotka työssään voivat suoraan vaikuttaa ammattikeittiöiden tulevaisuuden tekijöihin. KasvisProssa  parannettiin myös kasvisten ja kasvisruokaohjeiden saavutettavuutta jakamalla hankkeessa hyväksi todetut kasvisruokaohjeet vapaaseen käyttöön. KasvisPro-hankkeen opit on tiivistetty helppolukuiseen muotoon kaikille avoimessa työkirjassa.

Julkisen ruokapalveluun kohdistetut varat ja henkilöstöresurssit ovat tällä hetkellä tiukoilla, mutta tämä koulutus koettiin niin tarpeelliseksi, että osallistujia saatiin runsain määrin mukaan”, iloitsevat hankkeen toimijat.”

Hanke mahdollisti ruokapalvelutoimijoiden osaamisen kehittämisen, keskinäisen kohtaamisen ja kokemusten vaihdon 5 verkkotyöpajassa sekä 19 käytännön koulutuksessa eri puolella Suomea. Kaiken kaikkiaan tavoitettiin lähes 300 osallistujaa!

KasvisPro-verkkosivuilta löytyy kattava koulutusaineisto työyhteisöjen hyödynnettäväksi tai itsenäiseen opiskeluun, sisältäen lähes 80 reseptiä ja runsaasti videomateriaalia.

***

Ravitsemusterapeuttien yhdistys piti tärkeänä sitä, että KasvisPro-hankkeessa hyödynnettiin ravitsemusasiantuntijoiden osaamista monipuolisesti: tutkitun tiedon, käytännön valintojen ja ruokakasvatuksen näkökulmasta. Hanke tuki valtakunnallista yhteistyötä kasvisruoan kehittämiseksi ja tarjonnan lisäämiseksi. Sen ydinajatuksena oli maistuva ja ravitseva kasvisruoka. Tämän takia Ravitsemusterapeuttien yhdistys pitää KasvisPro-hanketta erinomaisena ja vaikuttavana Ravitsemustekona.
**

Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina toimivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, Savon koulutuskuntayhtymä  ja Ammattikeittiöosaajat ry

Hankkeen materiaalit löytyvät täältä:
https://www.xamk.fi/hanke/kasvisruoka-ja-proteiinit-ruokapalveluissa-kasvispro-koulutus

Materiaalit ovat vapaasti hyödynnettävissä!

Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalveluissa tartutaan uusiin haasteisiin ammattimaisen tehokkaasti!

Vuoden Ammattikeittiö-24 on Siilinjärven kunnan ruoka- ja puhtauspalveluiden Vanhan Pappilan keskuskeittiö. Valinta julkistettiin Ammattikeittiöosaajien syksyn seminaarissa Helsingissä. Palkinto on ensimmäinen laatuaan Ammattikeittiöosaajien historiassa.

Voimakkaat muutokset ovat ravistelleet Siilinjärven kunnan ruoka- ja puhtauspalveluita viime vuosina. Hyvinvointialueiden uudistuksen myötä sote-sektorin ateriatuotanto kunnan tuottamana loppui ja henkilöstöä jouduttiin siirtämään hyvinvointialueen työntekijöiksi. ”Piti opetella kylmävalmistustekniikka ja sen mukaiset toimintatavat. Samaan aikaan tuotannonohjausjärjestelmä päivitettiin uusien prosessien mukaisesti”, kuvailee kunnan ruoka- ja puhtauspalvelujohtaja Sirpa Kurki.  Työntekijöiden työajat muuttuivat ja henkilöstövaihdoksia tuli paljon.

”Tänä syksynä keittiön tuotanto kasvoi kahden koulun- ja päiväkodin tarvitsemilla aterioilla Viimeistään vuoden 2026 alusta alkaen tuotanto kasvaa vielä uuden ison yläkoulun ja lukion annosmäärillä.”

Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalveluissa pidetään kiinni ajantasaisesta osaamisesta ja osaamisen jatkuvasta kehittämisestä. Yhteiseen suunnitteluun ja kehittämiseen on sitouduttu koko henkilökunnan toimesta ja uudenlaista ruokatuotantoa on lisätty asteittain lisää. ”Toimintaa ohjaavat määrätietoiset ja sopivan jämäkät esihenkilöt”, Kurki iloitsee.

”Meille ovat kaikki tervetulleita töihin. Kohtelemme työntekijöitä tasaveroisesti kansallisuuksista ja taustoista riippumatta”, painottaa Kurki. Työyhteisön monimuotoisuutta arvostetaan. ”Otamme mielellämme vastuuta alan tulevaisuudesta ohjaamalla työssä oppijoita ja työkokeilijoita. Pyrimme löytämään jokaiselle omaa kiinnostusta ja osaamista vastaavia tehtäviä ja mahdollistamaan kehittymisen ja etenemisen oman halukkuuden mukaan. Työntekijöiden perehdyttäminen on tärkeää myös kokeneille työntekijöille esimerkiksi silloin kun tuotantoprosessit muuttuvat”, Kurki muistuttaa.

Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalveluissa on paljon moniosaajia, jotka pystyvät toimimaan kaikissa keittiön työpisteissä ja -tehtävissä. Työnkierto on koettu tärkeäksi ja kuormittavuutta helpottavaksi tekijäksi. Moniosaajat hallitsevat ammattitaitoisesti keittiön eri laitteiden työturvallisen käytön ja pystyvät työn ohessa myös perehdyttämään ja ohjaamaan toisia tarpeen mukaan.

Omaa toimintaa arvioidaan ja kehitetään Siilinjärvellä jatkuvasti. Painetta kehitystyölle tulee uudistuvista kansallisista ravitsemussuosituksista, asiakastyytyväisyyskyselyistä, kustannustehokkuuden vaatimuksista sekä aidosta kiinnostuksesta kehittää palveluliiketoimintaa. ”Myös yhteistyö eri toimijoiden välillä ja ammattilaisten verkostoituminen on meille erittäin tärkeää”, painotetaan Siilinjärvellä.

***
Vuoden Ammattikeittiö-24- tittelikilpailuun osallistuneiden keittiöiden laadukkuus ja hienot ilmoittautumisperustelut tekivät valinnasta haasteellista. Kilpailun tuomaristo, Ammattikeittiöosaajat ry:n johtokunta, oli kuitenkin pohdintojen jälkeen varsin yksimielinen voittajan valinnasta:

” Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalveluissa näyttäytyy vahva motivaatio pysyä ajan hermolla ja kehittää osaamista omatoimisesti.  Muutoksiin suhtaudutaan tyynesti ja rohkeasti koko henkilökunta muutokseen sitouttaen. Toimiva vuorovaikutus ja hyvä esihenkilötyö ovat auttaneet nopeasti vaihtuvissa tilanteissa. Haastavien aikojen keskellä ei ole unohdettu ammattikeittiön vastuullisia toimintatapoja ja turvallisia työskentelyolosuhteita.”

Kuvassa voittajien edustajat Siilinjärveltä kukkien ja kunniakirja kera. Rinnalla onnittelijat Ammattikeittiöosaajat ry:stä. Henkilöt vasemmalta oikealle Virpi Kemi Amko ry, Marja Andronoff ja Sirpa Kurki, Siilinjärven ruoka-ja puhtauspalvelut, Marjut Huhtala, Amko ry ja Kirsi Hanski, Amko ry. Kuva: Juha Tuomi.

***

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Marjut Huhtala, Ammattikeittiöosaajat ry, marjut.huhtala@amko.fi,
p. 050 341 3957

Siilinjärven kunnan Ruoka- ja puhtauspalvelujohtaja Sirpa Kurki, sirpa.kurki@siilinjarvi.fi,
p. +358447401303