Kouluruokadiplomi on uraauurtava kouluruokailun ja ruokakasvatuksen itsearviointimalli ja oppimisalusta peruskoulujen ja lukioiden käyttöön. Tänä vuonna Kouluruokadiplomi täyttää 10 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi diplomin suorittamiseen ja tausta-aineistoihin tehdään ajanmukaisia uudistuksia.
Kouluruokadiplomin juhlavuoden uudistusten sarjan aloitti maaliskuussa-23 lähetetty ensimmäinen Ruokadiplomien uutiskirje. Seuraava uudistus oli Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomien kieliversiot. Diplomikysymykset ovat jo aiemmin olleet suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset, mutta kouluille ja päiväkoteihin/perhepäiväkoteihin tulostettavat diplomit ovat olleet vain suomenkielisiä. Tämän uudistuksen jälkeen diplomien hakijat pystyvät valitsemaan, haluavatko itselleen esille laitettavan diplomin suomen-, englannin- vai ruotsinkielisenä.
Kauniaisten Granhultsskolanissa juhlittiin keväällä-23 Kouluruokadiplomin
uusintasuoritusta ja diplomikunniakirjan ruotsinnosta.
Tulossa oleva isompi uudistus on kysymyspatteriston ajanmukaistaminen. Kysymyspatteristo sisältää tällä hetkellä 45 kysymystä. Nämä kysymykset kattavat laajasti useita kouluruokailuun liittyviä ravitsemuksen, kasvatuksen ja ekologisesti kestävän kouluruokailun osa-alueita. Kouluruokadiplomin kysymyssarjan perusteella tarkastellaan itsearvioiden, miten kouluruokailun eri osa-alueet toteutuvat koulun omassa toiminnassa.
Jotta saimme mukaan kouluruokadiplomin hakijoiden näkemyksiä diplomin kehittämiseen ja kysymyspatteriston ajanmukaistamiseen, toteutimme Kouluruokadiplomin hakijoille kyselyn. Webropol-kysely toteutettiin maaliskuussa 2023. Linkki kyselyyn lähetettiin rehtoreille, opettajille ja ruokapalveluhenkilöstölle, joiden yhteystiedot löytyivät kyselyn aikaan kouluruokadiplomihakujärjestelmästämme.
Vastaajien mielipiteitä kysyttiin strukturoidulla kyselylomakkeella ja avoimilla kysymyksillä
Kysely koostui strukturoidusta kyselylomakkeesta sekä avoimista kysymyksistä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan Kouluruokadiplomin hyödyllisyyttä strukturoidulla kyselylomakkeella asteikolla: Erittäin paljon hyötyä, jonkin verran hyötyä, vähän hyötyä, ei lainkaan hyötyä, en osaa sanoa. Arvioitavana oli 11 eri kohtaa.
Avoimilla kysymyksillä vastaajilta tiedusteltiin näkemyksiä:
- Onko diplomin hakuprosessissa muutostarpeita,
- Miten diplomia on hyödynnetty kouluruokailuun liittyvässä positiivisessa viestinnässä,
- Mitkä ovat vastaajien mielestä isoimmat haasteet tällä hetkellä kouluruokailussa
Määräaikaan mennessä saimme yhteensä 118 vastausta. Vastaajista opettajia ja rehtoreita oli 45 % (n=53) ja ruokapalveluhenkilöstöä 55 % (n=65).
Kouluruokadiplomista hyötyä viestintään, yhteistyöhön ja oman toiminnan kehittämiseen
Strukturoidusta kyselyn osiosta nousi TOP 3 asiaa, joihin kyselyyn vastanneet (n=118) kokivat kouluruokadiplomista olevan eniten hyötyä. Nämä olivat:
- Tietoisuuden lisääntyminen kouluruokailun järjestämistä ohjaavista periaatteista (esim. ravitsemussuositukset, kasvatustavoitteet). Vastaajista 75,5 % koki diplomista erittäin paljon tai jonkin verran hyötyä
- Kouluun ja kouluruokailuun liittyvä positiivinen viestintä. Vastaajista 74,5 % koki diplomista erittäin paljon tai jonkin verran hyötyä.
- Ruokapalvelun ja koulun välisen yhteistyön kehittyminen. Vastaajista 72 % koki diplomista erittäin paljon tai jonkin verran hyötyä.
Rehtoreiden ja opettajien vastauksista (n=53) TOP 3 listalle nousivat samat asiat kuin kaikkien vastaajien (n=118) vastauksista. Ruokapalveluhenkilöstön vastauksissa (n=65) tärkeimmäksi nousi ”Ruokapalveluiden oman toiminnan osaamisen kehittyminen”, toiselle sijalle ”Tietoisuuden lisääntyminen kouluruokailun järjestämistä ohjaavista periaatteista (esim. ravitsemussuositukset, kasvatustavoitteet)” ja kolmannelle ”Kouluun ja kouluruokailuun liittyvä positiivinen viestintä”.
Selkeästi muista poikkesi vastaukset kysymykseen kouluruokadiplomin hyödyistä ”Yhteistyön kehittymiseen kotien kanssa kouluruokailuun liittyvissä asioissa”. Vain 24,6 % vastaajista koki, että diplomista on ollut erittäin paljon tai jonkin verran hyötyä. Tämän kokivat samalla tavalla niin opettajat, rehtorit kuin ruokapalveluhenkilöstökin. Kaikista vastaajista (n=118) 38,1 % koki, että diplomista on ollut tähän asiaan vain vähän hyötyä. Loppujen vastaajien mielestä diplomista ei ole ollut asiaan lainkaan hyötyä (25,4 %) tai vastaajat eivät osanneet kertoa mielipidettään (11,9 %).
Diplominhakuprosessi arvioitiin toimivaksi
Avoimeen kysymykseen ”Onko diplomin hakuprosessissa muutostarpeita” annetuista vastauksista ilmeni, että suurin osa vastaajista koki diplominhakuprosessin toimivaksi. Muutamia kehitysehdotuksia tuli kysymysten määrään, kysymysten sisältöön ja hakulomakkeeseen. Kysymyksiä kestävän kehityksen asioista toivottiin kysymyspatteristoon lisää.
Diplomin voimassaoloaika ja maksullisuus saivat pari kommenttia ja muutosehdotusta. Diplomin verkkosivujen todettiin olevan kattavat, mutta joiltakin osin niihin kaivattiin selkeyttämistä, jotta tiedot olisivat nopeammin löydettävissä.
Diplomia hyödynnetään monipuolisesti kouluruokailuun liittyvässä positiivisessa viestinnässä
Kysymykseen kouluruokadiplomin hyödyntämisen keinoista kouluruokailuun liittyvässä positiivisessa viestinnässä tuli runsaasti kommentteja (n=63). Eniten mainintoja sai diplomin esillä pitäminen koulun yhteisissä tiloissa. Lukuisia mainintoja sai myös diplomista viestiminen eri kanavissa kuten paikallislehdissä, somessa ja verkkosivuilla. Olipa diplomista tehty runokin.
Diplomin yhteinen juhlistaminen nousi esille vastauksista. Usein diplomijuhlista ja koulun diplomin saamisesta oli kirjoitettu juttu myös paikallislehteen.
Isoimmat haasteet kouluruokailussa tällä hetkellä- kysymys sai yli 80 vastaajaa kertomaan ajatuksistaan. Useita mainintoja tuli ruokailutilanteeseen liittyen. Lisäksi vastaajat kommentoivat haasteista oppilaiden asenteista kouluruokaa kohtaan, ja sitä, miten tavoite saada kaikki ruokailemaan, jää liian usein toteutumatta.
Vastaajat kertoivat myös ruokapalveluiden kiireestä sekä tiukoista talous- ja henkilöstöresurssien vaikutuksista toimintaan. Ruokahävikkiä pitäisi vähentää ja samalla kasvisruoan tarjontaa lisätä. Vastaajien mielestä tässä on välillä ristiriita, sillä aivan liian usein kasvisruokaa päätyy hävikkiin eikä oppilaiden suihin.
Kouluruokadiplomi koetaan tärkeäksi työkaluksi
Yhteenvetona kyselyn tuloksista voidaan todeta että, diplominhakuprosessi koetaan pääsääntöisesti toimivaksi. Saamamme kehitysehdotukset otetaan huomioon tulevissa uudistuksissa. Etenkin kestävän kehityksen kysymysten ajantasaistaminen olisi varmasti monen diplominhakijan mieleen.
Kyselyn tuloksista käy ilmi, että Kouluruokadiplomia hyödynnetään tällä hetkellä monipuolisesti muun muassa oman toiminnan kehittämisessä, viestinnässä sekä yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi diplomia käytetään työkaluna useilla eri tavoilla ja eri kanavilla viestittäessä positiivisesti kouluruokailuun liittyvistä asioista. Tämä antaa vahvistusta siihen, että kouluruokailuun liittyvät asiat on tärkeää pitää jatkuvasti esillä, positiivisessa hengessä, ja Kouluruokadiplomilla on tärkeä rooli tässä.
Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita! Vastauksenne antavat mainion tuen tulevalle kysymyspatteriston uudistukselle.
TÄSTÄ PÄÄSET katsomaan diplomikyselyn vastausten tiivistelmän.
Teksti: Virpi Kemi
Kuvat: Virpi Kemi (taulukot), Samuel Hoisko (artikkelin pääkuva) ja Marjut Huhtala (Kauniaisten diplomijuhla).
