”Kouluruoka edistää kansanravitsemusta ja on merkittävää sosiaalista tukea lapsiperheille”, painottaa joukkoruokailun vahva kehittäjä, HUS:n hallituksen puheenjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Ulla-Marja Urho. ”Kouluruokailun toteuttaminen ja tuki mittaavat asennettamme sosiaaliturvaan. Tasapainotettu valtion budjetti ja kunnallisveron alentaminen kuulostavat järkevältä, mutta kouluruokailun rahat on säilytettävä.”
Ulla-Marja Urholla on merkittävä työhistoria suomalaisen joukkoruokailun kehittäjänä. Hän toimi projektipäällikkönä, kun Sitran rahoittamalla hankkeella tehtiin ensimmäinen mittava selvitys joukkoruokailusta ja laadittiin valtakunnalliset suuntaviivat tasapainotetulle suurkeittiöreseptiikalle. Sitran hanke käynnistyi vuonna 1975 ja jalkautti osaltaan Pohjois-Karjala-projektin ravitsemusoppeja.
Urhon kouluruokaan liittyvät muistot ovat myönteisiä. ”Lempiruokani oli pinaattikeitto. Sen kanssa tarjottiin joko juustokolmio tai nakki ja lisänä pehmeää leipää. Muina kuin pinaattikeittopäivinä oli tarjolla vellejä ja puuroja sekä kaalikeittotyyppisiä ruokia ja näkkileipää.”
Tänään Suomen kouluissa ruokalistat ovat kunnossa ja raaka-aineet monipuolisia. Elämme yltäkylläisyydessä vuosikymmenien takaiseen ruokatarjontaan verrattuna. Silti keskustelu kouluruuan imagoasioista käy kiivaanakin. Eikä keskustelun sävy aina ole positiivinen.
”Ammattilaiset osaavat kyllä tehdä ruokaa, eikä silläkään ole niin paljon merkitystä, millä teknologialla ruoka valmistuu ja miten se kuljetetaan asiakkaille. Kaikkein tärkeintä on koko koulun henkilökunnan ja aikuisten sitoutuminen kouluruokailun sujumiseen”, Urho korostaa.
Hän pitää ruokailun ”välipalaistumista” harmillisena trendinä. ”Jos lapset ja nuoret napsivat päivän mittaan sitä ja tätä, jatkuu tämä käytäntö myös koululounaalla eikä lautasmalli toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.”
Koulun aikuisten asenteesta on kiinni, miten ruokailuun suhtaudutaan. Kouluruokailuun liittyy joskus enemmän luuloja kuin tietämystä. Urho on pahoillaan, että aikuisten väärät luulot siirtyvät helposti lastenkin asenteisiin.
Lue AmmattikeittiöOsaaja-lehdessä nro 1/2017 julkaistu juttu kokonaisuudessaan tästä.
