Uusi vuosi on hyvässä vauhdissa, mutta kesään on vielä aikaa. Kouluissa onkin sopiva ajankohta ottaa puheeksi ruokakasvatuksen ja kouluruokailun kehittäminen koko koulun yhteisenä asiana. Tähän hyvänä työkaluna toimii Kouluruokadiplomin hakeminen.
Työkalu kouluruokailun kehittämiseen yhteistyössä
Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuosituksessa mainittu Kouluruokadiplomi, on hyvä itsearviointiin ja yhteistyöhön perustuva kehittämistyöväline koulujen opetushenkilöstölle ja ruokapalveluille.
Diplomitunnustus myönnetään ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän ruokailun edistämisestä. Kouluruokadiplomin suorittaminen kannustaa kasvatushenkilöstöä ja ruokapalvelua yhdessä tarkastelemaan ruokailutilannetta osana laajempaa kasvatustehtävää. Se innostaa entisestään kehittämään ruokailua, ruokakasvatusta ja lasten osallistamista sekä moniammatillista yhteistyötä.
Diplomin sisältö ruokakasvatuksesta kestävään kehitykseen
Kouluruokadiplomin sisältö koostuu seitsemään aihealueeseen: opetussuunnitelmaan ja sopimusasioihin, ruokailutilanteeseen, yhteistyöhön, viestintään, ravitsemussuositusten mukaiseen ruokailuun, ruokaturvallisuuteen sekä ruokakulttuuriin ja ympäristöön liittyvistä asioista. Aiheet käsitellään ruokaryhmässä tai vastaavassa keskustelemalla diplomityökalun sisältävistä 45 kyllä/ei -väittämästä eli miten ne toteutuvat omassa koulussa ja miten toimintaa voidaan niiden avulla tarvittaessa kehittää.
Hakekaa tekin Kouluruokadiplomi ja haastakaa oman kunnan/kaupungin muut koulut ja ruokapalvelu mukaan!
Nopea sukellus diplomiin erilaisten aineistojen avulla
Tätä linkkiä klikkaamalla löydät kootusti kolme lyhyttä tapaa perehtyä, mikä Kouluruokadiplomi on, miten sitä haetaan, miksi sitä kannattaa hakea, kenen kanssa sitä haetaan jne. Kyseisiä aineistojen (videot, yhden sivun A4-esite ja pp-esitys, joka sisältää myös diplomien eri aihealueisiin liittyvät kyllä/ei -väittämäkysymykset) avulla voit esitellä Kuluruokadiplomia muille yhteistyötahoille.
1/2020
Kuvat: Smuel Hoisko/Neliömedia Oy
Teksti: Päivi Jämsén
