Kepolan alakoulussa Köyliössä ruokakasvatuksella on tärkeä rooli koulun toiminnassa. Koulun ruokapalveluvastaava Sari Junnila on intohimoinen ruokakasvatuksen ja terveyttä edistävien ruokavalintojen puolestapuhuja ja asiassa aktiivinen toimija.
Rennolla otteella kannustaminen
Junnilan pyrkimyksenä on luoda oppilaille kouluruokailusta terveellinen ja turvallinen hetki, joka tukee oppimista ja tavoittaa kaikki oppilaat. ”Ruokakasvatustyössä tavoitteinani on halu kannustaa oppilaita ennakkoluulottomaan suhtautumiseen uusiin raaka-aineisiin ja erilaisiin ruokiin. Haluan myös edistää koululaisten ymmärrystä terveyttä edistävien ruokavalintojen merkityksestä. ”
Ruokakasvatuksesta innostusta omaan työhön
Sari Junnila pitää ruokakasvatusta hyvänä innoittajana oman työn ja kaiken uuden kehittämisessä. ”Kouluruokailuun sisällytetty ruokakasvatus on tuonut itselleni ruokapalvelun työntekijänä valtavasti sisältöä ja innostusta omaa työtäni kohtaan. Koululaisten kiinnostus kaikenlaisia ruokakasvatustekoja kohtaan on ollut myönteistä. Oppilaita on motivoinut eniten sellaiset ruokakasvatustoimet, jotka osallistavat heitä toimimaan.”
Yhteisöllisyyttä, terveyttä, kestävää kehitystä ja tasa-arvoa
Sari Junnila pitää ruokakasvatuksessa tärkeänä osallistavaa toimintaa, viestintää ja positiivista keskustelua kouluruokailusta, joka vaikuttaa samalla yleisiin kouluruokailua koskeviin asenteisiin. ”Myönteinen asenne vahvistaa hyväksyvää ilmapiiriä. Osallistuminen ruokailuun lisääntyy, kun ilmapiiri on hyvä ja huomioiva.”
Ruokakasvatus on Junnilan mukaan kustannustehokas tapa opettaa oppilaille ruokaymmärrystä ja kestävän kehityksen periaatteita. ”Kouluravintolassa on valmis toimintaympäristö ja osaava henkilökunta. Yhteisöllisenä tapahtumana kouluruokailu tukee lapsen mahdollisuutta jakaa kokemuksensa ystävien kanssa ja pohtia ruokavalintojen merkityksiä. Ruokakasvatuksella voidaan ehkäistä myös eriarvoisuutta. Koulussa tapahtuva ruokakasvatus tavoittaa kaikki oppilaat tasapuolisesti vanhempien sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Kouluruokailulla voidaan tasoittaa perheiden välisiä eroja ruoankäytössä ja tukea kaikkien oppilaiden ruokatajun vahvistamista.”
Osallistaminen tuottaa tuloksia
Junnilan mukaan yhteisöllisyys ja osallisuus ovat Kepolan koulussa lisääntyneet ja vahvistuneet, kun oppilaat on otettu mukana kouluruokailun kehitystyöhön. ”Oppilaiden osallisuudella saavutetaan avoin ja positiivinen suhtautuminen kouluruokailuun. Vuoropuhelu kaikkien toimijoiden kesken on lisääntynyt ja sen myötä luottamus ruokailun järjestäjää kohtaa. Lapset ja nuoret ovat olleet innoissaan mahdollisuudesta vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja ovat erittäin motivoituneita kehittämään sitä. Kouluruokailun kehittämistyöhön on kaikilla mahdollisuus ja siihen kannustetaan.”
Ruokajärjestäjät auttavat alakoululaisia ja toimivat ruokaseurana
Ruokajärjestäjä- eli agentti-toiminnan puitteissa Kepolan koulun kouluruokailussa toimii ruokajärjestäjät, jotka huolehtivat ruokailun sujumisesta. ”Ruokajärjestäjinä toimitaan yksi viikko kerralla. Ruokajärjestäjä valitsee itselleen parin siten, että suurin osa ruokajärjestäjäksi haluavista pääsee osallistumaan toimintaan. Ruokajärjestäjien tehtävänä on tarkkailla ruokailun sujumista ja ilmoittaa henkilökunnalle epäkohdista ja olla avuksi pienille koululaisille ruuan annostelemisessa linjastosta. Järjestäjät pitävät myös seuraa ruokailijoille, että kenenkään ei tarvitse ruokailla yksin.”
Vinkkejä ruokakasvatuksen keinoista
Kepolan koulussa on kehitetty erilaisia ruokakasvatustoimia vuodesta 2013 lähtien. Kouluvuoden aikana toteutettaviksi ruokakasvatustoimiksi on vakiintunut viisi vaihtuvaa teemaa: kasvisten maistelu, sokeripalanäyttely, vitamiiniviestiminen, yrttien maistelu ja mausteisiin tutustuminen. Junnila kertoo, että joka vuosi on lisäksi vaihdellen muita teemoja, kuten ruokakulttuurista kertominen, yhdessä leipominen ja muut teemaruokaviikot.
Kasvismaistelut
- toteutetaan syyslukukauden alussa, jolloin satokauden kasvisten saatavuus ja laatu on parhaimmillaan
- yksi kasvis kerrallaan, joka on viikon aikana esillä erilaisissa ruuissa
- kasvis on esillä pestynä ja kokonaisena, että oppilaat voivat tutustua sen ulkonäköön
- aluksi kasviksista pilkotaan erikokoisia paloja maistettavaksi, että oppilaat löytäisivät itselleen sopivan kokoisen palan maistiaisiksi. Tämä lisää uskallusta maistaa oudompiakin kasviksia
- seuraavina päivinä kasvista käytetään salaatin raaka-aineena ja/tai ruuanvalmistuksessa. Näin koululaiset voivat tutustua kasviksen makujen ja käyttömahdollisuuksien monimuotoisuuteen
- kustakin kasviksesta laitetaan ruokasalin ilmoitustaululle taustatietoa ja käyttövinkkejä
Sokerinäyttely
- toteutetaan ajankohtana, jolloin koulussa pidetään vanhempainiltoja tai -vartteja. Näin viesti asiasta menee myös huoltajille
- näyttelyssä havainnollistetaan elintarvikkeiden lisätyn sokerin määrä sokeripaloina
- sokerinäyttelyn esimerkit kirvoittavat koululaiset keskustelemaan innokkaasti eri elintarvikkeiden sokerimääristä ja hyvistä vaihtoehdoista paljon sokeria sisältäville tuotteille sekä ohjaavat terveyttä edistäviin valintoihin
- näyttelyssä tulee esille myös kasvisten, marjojen ja hedelmien sisältämän sokerin määrät ja ero elintarvikkeisiin lisätyn sokerin ja luonnostaan kasviksissa olevan sokerin kesken
Mausteisiin tutustuminen
- toteutetaan joulun alla
- kuivattuja mausteita laitetaan purkkeihin, joista oppilailla on mahdollisuus haistella ja vertailla mausteiden hajuja
- oppilaille kerrotaan mausteiden kasvutavasta, historiasta ja merkityksestä ruuanvalmistuksessa
- oppilaiden kanssa keskustellaan mausteiden tuomista haju- ja makumuistoista, jotka liittyvät usein tiettyihin vuodenaikoihin ja juhliin
Vitamiiniviestintä
- vitamiiniviestintä kehitettiin vastaukseksi oppilaiden kysymykseen: Miksi salaattia pitää syödä?
- koululaisille tuodaan lyhyesti ja kuvaavasti esille tietoa pääryhmän vitamiineista, mistä ruuista niitä saadaan, mihin vitamiinit vaikuttavat ja mitkä niistä vaikuttavat yhdessä
- auttaa oppilaita ymmärtämään kasvisten, marjojen ja hedelmien riittävän syömisen tärkeys
Yrttien maistelu
- toteutetaan keväällä, kun yrtit ovat parhaimmillaan
- oppilaat voivat napostella yrttejä ja maustaa halutessaan ruokaansa tuoreilla yrteillä
- koululaiset ovat hyvin aktiivisia keskustelemaan yrttiruukkujen ympärillä omista makumieltymyksistään
Lisäarvoa kouluruokailuun
Junnila kannustaa kaikkia ottamaan ruokakasvatus osaksi kouluruokailua. Hänen mukaansa ruokakasvatuksella saadaan kouluruokailuun lisäarvoa sisällyttämällä sen yhteyteen raaka-aineisiin, tuotantotapoihin, ruokiin, terveystietoon ja ruokakulttuuriin liittyvää tietoa. ”Ruokailun aikana tapahtuva oppiminen kasvattaa oppilaita toimimaan ja keskustelemaan yhdessä, huomioimaan kanssaihmiset ja antaa oppilaalle oppimisen iloa.”
Juttu liittyy Miten Suomessa kouluruokaillaan kouluruokailun 70-vuotis juhlavuonna 2018? -juttusarjaan. Ammattikeittiöosaajat ry esittelee juttusarjassa kouluruokailua erityyppisissä kouluissa ”Hangosta Utsjoelle”. Juttuja julkaistaan noin kerran kuukaudessa juhlavuoden aikana. Juttusarjan toteutumista tukee Maa- ja metsätalousministeriö.
Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus (VRN, THL, OPH, 2017) korostaa kiireetöntä yhdessä syömistä ja ruokailun kasvatuksellista ohjaamista. Keskeistä on oppilaiden osallisuuden vahvitstaminen, terveyttä ja kestävää kehitystä edistävien lounaiden ja välipalojen tarjoaminen sekä koko ruokailuympäristön huomioiminen ja tapakulttuurin edistäminen. Tavoiteena on oppialiden ruokaosaamisen karttuminen ja ruokatajun kehittyminen. Kouluruokailu on monialainen oppimiskokonaisuus, jolla on luonteva yhteys useisiin oppiaineisiin.
Kuvaaja: Samuli Vahteristo/Kuvaviestintä Vahteristo
Teksti: Päivi Jämsén/Ammattikeittiöosaajat ry
8/2018
