Ruokarunon saattelemana syömään
Tamperelaisen Tammelan koulun ruokailu alkoi tammikuisena pakkaspäivänä ekaluokkalaisten tullessa syömään opettaja Taina Saarenkedon johdolla kello 10.30. Käytävässä, ennen ruokasaliin siirtymistä, koululaiset lausuivat innokkaina kuorossa ruokarunon: ”Syömme ruokaa maistuvaa. Kaikki vatsat täyteen saa. Hyvää ruokahalua.” Sen jälkeen opettaja kertoi koululaisille, mitä oli ruokana ja muistutti rauhallisesti syömisestä ja omalle paikalle menemisestä ruoan ottamisen jälkeen.
Ennen ruokailun alkua ruokapalveluhenkilöstö oli ahertanut aamuvarhaisesta valmistamassa ruokaa ja täyttämässä ruokalinjastoja niin, että kaikki oli valmiina nälkäisten koululaisten iloisten äänien kajahdellessa koulun käytävässä. Tammelan koulussa ruokailee päivittäin noin 710 henkilöä, joista koululaisia on 560, esikoululaisia 90 ja loput opettajia. Lisäksi koulun ruokapalvelu valmistaa ateriat yhdeksään päiväkotiin. Ruoka- ja puhtauspalvelun esimiehenä Tammelan koulussa toimii palveluesimies Rita Hammarèn. Hän on ollut alalla jo 30 vuotta, joista kymmenen vuotta Tammelan koulussa. Hänen lisäkseen kouluruokailun onnistumisesta vastaavat kokki ja dieettikokki sekä kolme ruokapalvelutyöntekijää.
Palveluesimies haaveilemassaan ammatissa
Hammarèn monipuoliseen työnkuvaan kuuluu yhtenä tärkeänä osana asiakaspalvelu. Hän osallistuukin päivittäin ruokasalin puolella tehtäviin töihin ja keskustelee koululaisten kanssa. Rita Hammarènin mukaan motivoivinta työssä on lapsilta saatu aito palaute. ”Lapset kertovat ujostelematta, mitä mieltä he ovat ruuasta. Kaikki palaute otetaan vastaan ja niistä myös jutellaan koululaisten kanssa yhteisymmärryksessä. Minulla on avoin ja lämmin suhde koululaisten kanssa. Kaikki ovat kuin omia lapsia.” Isona innostajana työssään pirteä ja nauravainen Rita pitää myös sitä, että hän on ammatissa, josta on haaveillut pikkutytöstä lähtien.
Pyrkimyksenä miellyttävä ja meluton ruokailuhetki
Tammelan koulussa opettajat syövät valvonta-aterian yhdessä oman luokan oppilaiden kanssa. Apulaisrehtori Matti Annalan mukaan koulussa pyritään siihen, että ruokailu olisi mahdollisimman kiireetön, meluton ja miellyttävä kokemus. ”Koska koulussa on paljon ruokailijoita ja ruokailuun on rajallisesti aikaa (klo 10.30 – 12.15), muodostuu suositusten mukaisen puolen tunnin ruokailuajan toteuttaminen haasteeksi.” Hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä ruokailu sujuu kuitenkin Annalan mukaan saumattomasti. ”Perjantaisin pyritään erityisen hiljaiseen ruokailuun. Ruokasalissa on toisinaan käytössä liikennevalot, joissa vaihtuu väri äänitason noustessa yli yhteisesti sovitun rajan. Puheensorinan noustessa häiritsevän korkeaksi laite antaa tästä äänimerkin.”
Palveluesimies pitää tärkeänä ruokasalin viihtyisyyden luojana koululaisten tekemiä askartelutöitä. ”Kuvataidepainotteisen koulun oppilaat askartelevat somisteita opettajien johdolla spontaanisti tai meidän pyynnöstä. On mukava saada eri vuodenaikoihin liittyviä koristeita ruokasaliin koko koulun yhteiseksi silmäniloksi.”
Tapakasvatusta, jaksamista ja vatsan täytettä
Apulaisrehtori Annala pitää kouluruokailua kaikin puolin todella tärkeänä asiana. ”Koulussa opitaan syömään erilaisia ruokia niin kasviksia kuin kala-, broileri- ja liharuokia sekä erityyppisiä ruokalajeja. Myös tapakasvatuksellisesti kouluruokailulla on iso merkitys. Koululounaalla opitaan huomioimaan kanssaruokailijoita, syömään oikeilla ruokailuvälineillä ja opitaan muutenkin hyviä ruokailutapoja.”
Palveluesimies Hammarèn mukaan kouluruokailu jaksottaa hyvin koulupäivää ja riittävä syöminen auttaa jaksamaan opiskelussa ja lisää myös opiskeluintoa. ”Pääsääntöisesti lapset syövät hyvin, mutta ruokalautaselle annosteltavan aterian osien määrällisissä suhteissa olisi monesti toivomisen varaa.” Palvelupäällikön mukaan maanantaisin ja perjantaisin lapset syövät enemmän kuin viikolla.
Koulussa on ruokalasäännöt, joissa kannustetaan maistamaan kaikkea ja ottamaan ruokaa sen verran kuin jaksaa. Halutessaan ruokaa voi hakea lisää. Ruokalinjastossa on yleensä esillä lautasmalli päivän ateriasta ohjaamassa lasta ruuan eri osien määrällisessä koostamisessa.
Koulun kielipainotteisuuden vuoksi koulussa on myös ulkomailta muuttaneita lapsia. Hammarèn mukaan nämä oppilaat osaavat antaa kouluruualle selvästi enemmän arvoa kuin suomalaiset lapset. ”He ovat tottuneet kotimaassaan siihen, että kouluruoka ei ole ilmaista vaan siitä pitää maksaa tai, että kouluun viedään omat eväät, joka ei tunnu samalta kuin lämmin ateria.”
Ensimmäisen luokan oppilaiden herkkuokaa oli muun muassa haastattelupäivänä koulussa tarjottu perunasose-jauhelihalaatikko. Muina herkkuruokina mainittiin makaronilaatikko, perunasose ja nakit, hernekeitto, kana ja riisi, pasta ja jauhelihakastike, pinaattilätyt, pinaattikeitto kananmunan kanssa, perunasose ja kalapullat. Moni vastasi pitävänsä myös salaatista salaatinkastikkeen kanssa.
Tampereen Voimia suunnittelee ruokalistat keskitetysti
Tampereella kaupungin hyvinvointipalveluita tukevista monipuolisista ateria- ja puhtauspalveluista vastaa kaupungin liikelaitos Tampereen Voimia. Tammelan koulun keittiö toimii alueellisena tuotantokeittiönä. Ruokalistat suunnittelee keskitetysti Tampereen Voimia ja käytössä on kuuden viikon kiertävä ruokalista.
Rita Hammarèn kertoi, että ruokalistalla huomioidaan kaikki vuoden kiertoon kuuluvat yleiset juhlapäivät ja -teemat. ”Lisäksi kouluissa vietetään Tampere-päivää 1.10., jolloin koululounaalla tarjotaan mustaamakkaraa, perunasosetta, puolukkaa ja salaattia. Koulussa on tarjolla yksi ruokavaihtoehto. Lisäksi lapsi saa erityisruokavalion mukaiset ateriat, jos erityisruokavalioon on selvät lääketieteelliset tai eettiset syyt.”
Asiakkaita kuunnellaan
Oppilailla on mahdollisuus antaa palautetta ruuasta joko suullisesti henkilökunnalle, kirjallisesti ruokasalissa olevalla palautelomakkeella tai Tampereen Voimian nettisivuilla olevalla sähköisellä palautelomakkeella. Niin suullinen kuin kirjallinen palaute välitetään eteenpäin Tampereen Voimialle sähköisen palautejärjestelmän kautta.
Palveluesimies kertoi ruokapalveluhenkilöstön kuuntelevan koululaisten palautetta herkällä korvalla. ”Pääasiallisesti palaute koskee mieliruokatoiveita, joina mainitaan esimerkiksi pitsa, pinaattiletut, kalapuikot ja hampurilainen.”
Tampereella koululaiset voivat vaikuttaa kouluruokalistaan myös pari kertaa vuodessa järjestettävällä mieliruokaäänestyksellä. Mieliruokia nostetaan ruokalistalle mahdollisuuksien mukaan äänestyksen tuloksen perusteella. Tampereen Voimialla on myös ruokaraati-toimintaa, jossa koululaiset maistelevat ruokalistalle suunniteltuja uusia ruokia. Raatiin kuuluu jäseninä muutama oppilas kustakin koulusta.
Yhteistyöllä ja hyvällä viestimisellä asiat sujuvat
Tammelan koulussa toiminta sujuu ja viestit kulkevat hyvin henkilökohtaisen yhteydenpidon, tapaamisten sekä ruoka-agenttitoiminnan ja henkilöstöpalavereiden avulla. Apulaisrehtori Annalan mukaan ruokapalvelu on tärkeä yhteistyökumppani koululle. ”Meillä on hyvä yhteistyö puolin ja toisin. Ruokapalvelu joustaa paljon koulun tarpeiden mukaan. Näin koulussa saadaan järjestettyä myös normaalista poikkeava ohjelma, esimerkiksi uimassa käyminen. Ruokapalvelu järjestää koululaisille ruokailun tällöin lounasajan jälkeen ja valmistaa retkipäivinä eväät mukaan.” Palvelupäällikön mukaan ruokapalvelu joustaa mielellään tarpeen mukaan tulemalla esimerkiksi joulun alla keittämään riisipuuroa ennen työajan alkamista.
Syksyllä koulun alettua koulussa järjestetään tilaisuus, jossa keittiöhenkilökunta esittäytyy oppilaille ja opettajille. Viidesluokkalaiset avustavat syksyllä ykkösluokkalaisia kouluruokailussa ja näyttävät heille mallia. Näin ruokailutilanne alkaa koulun pienimiltäkin sujua pikku hiljaa ilman avustajia.
Tammelan koulun ruokalasäännöt:
- Tulen ruokalaan opettajan johdolla.
- Pesen kädet ennen ruokailua.
- Liikun ruokalassa kävellen kengät jalassa ja vältän turhaa kuljeskelua.
- Keskustelen vasta pöydässä, jotta ruuan ottamien nopeutuisi.
- Maistan kaikkea. Otan sen verran kuin jaksan syödä. Haen halutessani lisää.
- Noudatan hyviä pöytätapoja: keskustelen hillitysti, puhun vain suu tyhjänä, käytän veistä paloitteluun, aterioin vain pöydässä.
- Palautan astiat siististi oikeaan paikkaan ja kiitän ruuasta.
Juttu liittyy Miten Suomessa kouluruokaillaan kouluruokailun 70-vuotis juhlavuonna 2018? -juttusarjaan. Ammattikeittiöosaajat ry esittelee juttusarjassa kouluruokailua erityyppisissä kouluissa ”Hangosta Utsjoelle”. Juttuja julkaistaan noin kerran kuukaudessa juhlavuoden aikana. Juttusarjan toteutumista tukee Maa- ja metsätalousministeriö.
Kuvat: Studio Koivunen Oy/Jussi Koivunen
Teksti: Päivi Jämsén/Ammattikeittiöosaajat ry
1/2018
