Kasvatusta ja kouluruokaa
Kouluruokadiplomi suoritettiin jo toistamiseen Pajulan koulussa Salossa. Koulussa voidaan olla ylpeitä hyvin järjestetystä kouluruokailusta ja oppitunneille ulottuvasta ruokakasvatuksesta.
Pajulan koulun ruokapalveluvastaava Jaana Koli arvostaa rooliaan yhtenä koulun tärkeistä aikuisista. ”Jos olen muutaman päivän poissa koulusta, minua jo kysellään”, Koli kertoo. Lapset ovat tottuneet siihen, että Jaana on päivittäin kouluruokailussa läsnä ja tukena pienimmille. Kun on alakoulusta kyse, tarvitaan vielä opastusta lautasen täyttämisessä ja lukuvuoden alussa ekaluokkalaisten kohdalla jopa tarjottimen kuljettamisessa, Koli kuvailee.
Vuorovaikutus lasten kanssa vaikuttaa luontevalta ja palautetta ruuasta voi antaa jatkuvasti. Koulun oppilaat kiittävät ruuasta, pyyhkivät pöytiä ja käyttäytyvät muutoinkin mallikkaasti. Ruokasalista löytyville meluliikennevaloille tuskin on monesti käyttöä.
Ruokailuajat on rytmitetty luokka-asteittain niin, että kaikki mahtuvat mukavasti syömään.
Pajulan koulun palvelukeittiöön ruoka tulee valmiina kaupungin keskuskeittiöstä. Jaanan työtehtäviin kuuluu ruuan esille laitto, ruokailutilanteessa ohjaaminen, omavalvonta, keittiön puhtaudesta huolehtiminen sekä astiahuolto. Jaana on työssään huomannut, kuinka tärkeää on antaa kasvot ruokapalveluille. Hän on mukana koulun arjessa myös retkillä ja vastaa vanhempainyhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa ruokahuollosta yhdessä vanhempien kanssa.
Rehtori näyttää esimerkkiä
Kouluruokadiplomia päätettiin hakea Pajulan koulun rehtorin Matti Piensalon aloitteesta. Piensalo näyttää omalla mutkattomalla käyttäytymisellään, kuinka yhteistyö ruokapalvelun kanssa parhaimmillaan toimii.
Yhtenä hienona yhteisöllisenä projektina Piensalo esittelee koulun edustan kasvimaata ja viljelylaatikoita. ”Täältä voi saada ihan oikeaa satoakin. Lisäksi kasvatetaan erilaisia lajikkeita, joita oppilaat voivat tunnistaa. Kasvilajikkeiden tunnistaminen tukee opetussuunnitelman tavoitteita ja hyötykasvien viljely on osa ruokakasvatusta.”
Oppilaat vanhempineen sekä koulun opettajat ovat niin sitoutuneita viljelysten hoitoon, että kasveja hoidetaan kesäkauden läpi vuorotellen talkoohengessä.
Ruoka-asioita Pajulan koulussa opiskellaan myös eri oppiaineiden yhteydessä, kuten suositulla pikkuyrittäjät-kurssilla, Piensalo mainitsee. Yrittäjien myyntiartikkeleina on valmistunut esimerkiksi leivonnaisia ja smoothieta. Niitä on myyty paikallisessa kauppakeskuksessa hyvällä menestyksellä. Koulussa toimivassa Kokkiklubissa moni lapsi saa puolestaan ensimmäistä kertaa oikeasti harjoitella ruuanvalmistusta.
Kouluruokadiplomi kannustaa kehitystoimiin
Kouluruokadiplomin ansainnan perusteena olevan kysymyssarjan pisteitä ei saatu ensimmäisellä harjoittelukierroksella kasaan, Koli ja Piensalo tunnustavat. Mutta se vain kannusti kehittämistoimiin. Jaana muun muassa suoritti ympäristö- ja ravitsemuspassit ja koulun ruokailuaikoja väljennettiin. Näin diplomin kriteereissä mainittu puoli tuntia ruokailemiseen mahdollistuu kaikkien oppilaiden kohdalla. Nyt diplomi komeilee ruokasalin seinällä jo toistamiseen uusintasuorituksen tuloksena.
Tutut ruuat maistuvat
Kysyttäessä ekaluokkalaisten pöytäseurueelta lempiruokia tulee vastaus nopeasti: ”Isin tekemä nakkikastike ja muusi.” Myös sinisimpukat mainitaan vähän eksoottisempana vaihtoehtona. Vastauksista voi päätellä, kuinka tärkeää lapsille on kotona säännöllisesti tarjottava lämmin ateria koululounaan lisäksi. Koululounas täyttää lasten ja nuorten ravinnontarpeesta yhden kolmasosan, joten vastuuta jää paljon koteihin, mikä on hyvä pitää mielessä kouluruokailusta puhuttaessa.
Jatkokysymyksellä kouluruokasuosikeiksi tarkentuivat monien muidenkin koulujen oppilaiden mainitsemat uunimakkara ja lihapullat. Jutun tekopäivänä tarjottu jauheliha-kaalikeitto näytti myös maistuvan varsin hyvin.
Hävikkiä ei Pajulan koulussa juurikaan synny. Silti ensi syksynä on päätetty aloittaa hävikkiruuan tarjoileminen lähialueen ikäihmisille. Myös tämä tuo oman positiivisen lisänsä ruokakasvatuksen toteutumiseen, uskovat Koli ja Piensalo.
Pajulan koulu sijaitsee viihtyisässä pihapiirissä, josta löytyvät myös vanhat koulurakennukset. Perinteikkäällä koululla on 170 oppilasta. Koulu tunnetaan myös Niinistön kouluna, koska nykyinen presidenttimme opiskeli siellä 1950-luvulla.
Teksti ja kuvat: Marjut Huhtala
06/2018
***
Artikkeli on osa Ammattikeittiöosaajien juttusarjaa ” Miten Suomessa kouluruokaillaan kouluruokailun 70-vuotis juhlavuonna 2018?” Juttusarjassa kerrotaan kouluruokailun hyvistä käytänteistä eri puolilla Suomea ja nostetaan kouluruokailun ja sen tekijöiden arvostusta.
