Espoossa tarjotaan diplomoitua kouluruokaa!

Espoossa kouluruokailussa huomioidaan ravitsemukselliset seikat ja makumieltymykset yhdessä vastuullisuustavoitteiden kanssa. Oppilailla on mahdollisuus tuoda ruokalistasuunnitteluun oma tärkeä mielipiteensä kouluruokavaikuttajan roolissa. Ammattikeittiöosaaja-lehti pääsi tekemään juttua kouluruokailusta Espoon Ruusutorpan koululle, jossa ruoka valmistuu koulun omassa keittiössä.                                                                                                                                                                                     
Espoossa Kouluruoka- ja Makuaakkoset- diplomeita on haettu diplomi-konseptin lanseeraamisesta lähtien eli jo kymmenisen vuotta. Tärkeimmäksi diplomien suorittamisen hyödyksi koetaan yhteistyön vahvistuminen ruokapalvelu- ja kasvatushenkilöstön välillä. ”Jo diplomikysymysten läpikäyminen on sinänsä silmiä avaavaa”, kuvailee aluepäällikkö Katri Montonen Espoo Catering Oy:sta.”Diplomien ansaintaan johtava kysymyspatteristo osoittaa kuinka paljon kouluruokailun järjestämiseen liittyy huomioitavia asioita.  Diplomikysymykset auttavat myös kehityskohteiden valinnassa”, jatkaa Espoo Cateringin ravitsemusasiantuntija Nina Halonen. Diplomikysymyksiä on pidetty jo tähänkin mennessä varsin ajanmukaisina, mutta hienoiset uudistukset otetaan innostuneesti vastaan. ”Kysymyssarjan uudistaminen osuu meillä hyvään saumaan, sillä kouluissa ja päiväkodeissa on parhaillaan mietinnässä uusien diplomien suorittaminen tai olemassa olevien uusiminen”, kertoo aluepäällikkö Montonen.
Ruusutorpan koulussa diplomin uusinta tulee pian ajankohtaiseksi.
Uudistetut diplomikysymykset otetaan innostuneesti vastaan.

Ruusutorpan koulun valoisa ruokasali houkuttelee syömään

Ruusutorpan koulun valoisassa ruokasalissa kuuluu lounasaikaan iloinen puheensorina oppilaiden annostellessa reippain ottein ruokaa lautasilleen. Juttupäivänä ruokalistalla ollut kikhernepasta ja tonnikalaspagetti näytti maistuvan oikein mallikkaasti. Seitsemänsadan oppilaan koulussa opiskelijoita löytyy aina eskarilaista yläkoululaisiin asti.

Ison ruokailijamäärän takia ruokailu järjestetäänkin porrastetusti.  ”Näin varmistetaan riittävä ruokailuaika jokaiselle oppilasryhmälle”, kertoo Ruusutorpan koulun tiimiesihenkilö Katri Halonen.

Kaiken kaikkiaan Espoon kouluissa nautitaan koululounasta varsin kattavasti. Eskarilaisilla ja ala-astetta käyvillä ruokailuun osallistuminen on tietysti selviö, kun ruokailuun saavutaan opettajan johdolla. ”Lukiolaiset sen sijaan saattavat jättää ruokailun väliin esimerkiksi opintojen kurssimuotoisuuden takia”, harmittelee aluepäällikkö Montonen.

Ruusutorpan koulun oppilaskunta toimitti keittiölle koosteen toiveruuista taulun muodossa.

Tiimiesihenkilö Katri Halonen mainitsee tiedonkulun päivittäisistä ruokailijamääristä parantuneen, kun Ruusutorpan koulussa on nimetty yksi koulun opettajista kouluruoka-asioiden yhdyshenkilöksi. ” Hänen kauttaan saamme tietoa esimerkiksi TET- harjoittelujaksoista ja valmistusmääriä voidaan siten päiväkohtaisesti tarkentaa.”Niin Ruusutorpan koulussa, kuin muutoinkin Espoon kouluissa, annetaan oppilaille monia mahdollisuuksia vaikuttaa ruokalistasuunnitteluun ja kouluruokailun järjestämiseen oppilaita osallistavalla tavalla, kertoo Nina Halonen.Tästä esimerkkinä Espoo Cateringin Kouluruokavaikuttajat-konsepti, jossa oppilaat voivat yhteistyössä opettajien ja keittiön henkilökunnan kanssa kehittää oman koulunsa ruokailukokemusta. Kouluruokavaikuttajat voivat olla yhteistyössä koottu ryhmä tai valmiiksi toimiva oppilaskunta. Vaikuttajille järjestetään esimerkiksi uusien ruokien maistelutilaisuuksia. Toki myös kaikkien oppilaiden toiveruokia kysellään säännöllisesti ja innostetaan ideoimaan mieluisia ruokia esimerkiksi reseptikilpailuin.

Vastuullisuus on viisautta- ääritekoja ei tarvita

Syksyllä julkaistaviin, entistä tiukemmin vastuullisuusasioihin kantaa ottaviin ravitsemussuosituksiin, on Espoo Cateringissä varauduttu jo etukenossa. Siten tuleviin suosituksiin suhtaudutaankin tyynesti.

” Ruokalistasuunnittelussa on tehty pehmeää siirtymää kohti kasvisvoittoisuutta jo pitemmän aikaa esimerkiksi hybridireseptejä aktiivisesti kehittämällä.  Pieniä viilauksia voidaan tehdä koko ajan ja vaihtaa ruokaohjeiden eläinperäisiä tuotteita kasvispohjaisiin”, Nina Halonen luettelee. Kasvipohjaisten raaka-aineiden osuutta kasvatetaan, mutta mihinkään ehdottomuuksiin ei mennä. Esimerkiksi täysin vegaaninen ruoka ei ole Espoo Cateringin ruokatarjonnan tavoitteena kasvisruokia kehitettäessä. ”Kestävästi voi syödä monella tavalla”, Nina Halonen muistuttaa.

Ruusutorpan koululla vastuullisuus näkyy monessa ja erilaiset digitaaliset laitteet tuuppaavat oppilaita vastuullisuustekoihin. Astioiden palautuspisteen vieressä oleva biovaaka vilauttaa hymynaaman, kun ruokaa ei mene hukkaan. Päinvastaisessa tilanteessa ilme on hiukan toisenlainen.

Oppilaat voivat antaa palautetta digitaalisella tabletilla, josta voi valita mitä ruokaa tulikaan syötyä ja klikata sopivan hymiöpalautteen. Myös suullista palautetta otetaan mielellään vastaan ja ruokasalin seinältä löytyvää QR- koodia osoittamalla voi päästä kirjaamaan yksilöidympää palautetta nettilomakkeelle.


Linjastossa olevat kasvis- ja sekaruuan symbolit kertovat yhdellä silmäyksellä ruokien järjestyksen. Kasvisruoka sijoitetaan pääruuista ensimmäiseksi.


4-luokkalaisen Emman lempiruokaa ovat pinaattiletut. 6-luokkalainen Minttu puolestaan mainitsee toiveruuakseen pastaruoat. Molemmat syövät mielellään kasvisruokaa.

Miten alkuun diplomien hakemisessa?

Tietoisuuden herättäminen diplomien hakumahdollisuudesta on kaiken perusta. ”Diplomien hakuprosessi kannattaa ensin myydä ruokapalveluhenkilökunnalle”, kuvailee aluepäällikkö Montonen. Prosessia tukevat diplomisivustojen materiaalit ja diplomien ansaintasivuston harjoittelualusta. ”Haasteellisempaa on ollut esitellä diplomiasiaa sellaiselle kasvatushenkilöstölle, jotka eivät vielä tiedä mitään diplomeista.”

Hakuprosessin käynnistäminen vaatiikin hieman aikaa, aktiivista vuoropuhelua ja kärsivällisyyttä. Mutta kun toteutusvaiheeseen päästään, hyötyvät siitä kaikki asianosaiset, komppaavat haastateltavat.

”Diplomin hakuprosessin kautta voidaan neutraalisti ottaa esille kouluruokailussa kehitettäviä asioita ja ratkoa niitä yhdessä koulujen ja päiväkotien kasvatushenkilöstön kanssa”, kuvailee Nina Halonen. Kysymyksiä pohtimalla on voitu ideoida myös jotakin täysin uutta tai vaikkapa parantaa ruokailumiljöötä. Esimerkiksi Ruusutorpan koululla akustiikkaa parannettiin yhteisen aloitteen pohjalta.

Katri Montonen suitsuttaa diplomin hakemisen hyötyjä ja kehuu myös kysymyssarjan vastuullisuusteemoja. Ne ovat hyvin linjassa Espoon kaupungin strategian kanssa, jossa kestävä kehitys on yksi tärkeimmistä arvoista.


Uusittuihin diplomikysymyksiin suhtaudutaan Espoossa positiivisesti.
Kysymykset tukevat entistäkin paremmin koulu- ja päiväkotiruokailun mallikasta järjestämistä, komppaavat Nina Halonen, Katri Halonen ja Katri Montonen.

Espoo Catering Oy

Espoo Catering Oy valmistaa päivittäin n. 80 000 ateriaa lapsille, nuorille ja aikuisille ympäri Espoota. Edustuspalvelu vastaa Espoon kaupungin kokous- ja vierastarjoiluista.

Keittiöitä on yhteensä lähes 200 ja ateriat suunnitellaan, hallinnoidaan ja toteutetaan yhteistyössä noin 470 ammattilaisen voimin. Suuri osa aterioista valmistuu Kilon Keittiössä, jonne tuotantoa on keskitetty.

Espoo Catering on Espoon kaupungin 100 % omistama inhouse-yhtiö ja Espoon kaupunki on sen pääasiallinen asiakas.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Unohtuivatko kasvisruokakeskustelusta kasvikset?

Luit otsikon aivan oikein! Projektikoordinaattori Virpi Kemi Ammattikeittiöosaajista haastoi KasvisPro- työpajan osallistujat pohtimaan onko kasvisruokakeskustelu tällä hetkellä liian proteiinikeskeistä, kun tavoitteet kasvisproteiinien löytämiseksi ja aterioiden proteiinimäärien täyttymiseksi ovat niin valtaisat.

Hyvin rakennettu kasvisruoka on kuitenkin paljon muutakin kuin kasviproteiineja. Se koostuu laajasta kirjosta värikkäitä kasvimaailman tuotteita kaikessa runsaudessaan. On hyvä pitää myös mielessä, että lihaton ruoka ja kasvisruokapainotteisuus eivät ole vastakohtia. Tässä vaiheessa kasvisvallankumousta päästään hyvin alkuun hybridiresepteillä ja fleksaamisella, todettiin KasvisPro-koulutushankkeen kevään viidennessä ja samalla hankkeen viimeisessä työpajassa.

Työpajassa alustanut ravitsemusasiantuntija Nina Halonen Espoo Cateringistä kertoi työkaluista, joilla varmistetaan riittävä proteiinin saanti, sekä asiakkaita osallistavista tavoista lisätä kasvisruuan osuutta lautasilla. Espoossa kasvisruuan tarjoaminen peruskoululaisille on ollut normijuttu jo pitkään. Kasvisruokaa tarjotaan toisena vaihtoehtona joka päivä ja lisäksi on päiviä, jolloin kumpikin ruokavaihtoehto on kasvista. Vegaaniaterioita saa peruskouluissa omalla ilmoituksella, varhaiskasvatuksessa tarvitaan terveydenhuollon todistus. Ikäihmisille kasvisruokaa tarjotaan hoivalaitoksissa erityisesti päivällisruokana, vinkkasi Halonen.


Proteiinin saannin tarkastelussa on hyvä muistaa lautasmalli ja huomioida, että proteiinia kertyy varsin monista lähteistä päivän aikana,
muistutti Nina Halonen työpajan alustuksessa.


Ruokalistasuunnittelun tueksi Espoo Cateringissa on laadittu Excel-muotoinen lista kasvisruoista.
Taulukon avulla voi helposti tarkastella proteiinilähteiden käyttöä ja proteiinin määrää eri aterianosissa.
(HUOM! Tässä mallitaulukossa proteiinimäärät puuttuvat.)

Espoossa on laadittu muistakin kunnista tuttu listaus suosikkikasvisruuista.  Kasvisruokien TOP-tenin kärjessä keikkuvat pinaattiohukaiset,
puurot mehukeiton kera ja tietysti tortillat. Tuttuja ja turvallisia makuja kaikki.

Espoossa  koulujen ruokaraateja kutsutaan kouluruokavaikuttajiksi, painotti Halonen. Yhteistyö asiakkaiden kanssa onkin jatkuvaa ja osallistaminen maisteluraadeissa ja erilaisten reseptikilpailujen kautta ovat olleet toimivia tapoja sitouttaa asiakkaita matkalla kohti kasvisvoittoista ruokalistaa.

Työpajassa kommenttipuheenvuoron pitänyt erityisasiantuntija Auli Väänänen maa-ja metsätalousministeriöstä kannustaa ruokapalveluita pitämään ilmastoruokatavoitteet kirkkaana mielessä mutta hyväksymään myös sen, että joskus asiat etenevät hitaammin. Selvää kuitenkin on, että kasvisruoka näyttäytyy tulevaisuudessa entistä vahvemmin ruokapalveluiden asiakkaiden lautasilla, kun uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistaan tulevana syksynä.

♥Pidetään mielessä:

* Suunnataan rohkeasti ja uteliaasti kohti uutta – elinikäisesti oppien.

* Muutos vie aikaa – muistetaan armollisuus itseä ja muita kohtaan.

* Tuulimyllyjä vastaan ei kannata taistella.

* Hyödynnetään verkostot – yhteistyössä on voimaa.

* Arvostetaan ruokaa oli pääraaka-aine mikä tahansa.

(lista on lainaus Auli Väänäsen esityksestä)

***

Työpajassa puitiin kasvisruokailun edistämistä jälleen kerran monesta eri näkökulmasta. Osallistujat pohtivat erityisesti kasvisruokailun ravitsemusnäkökohtia mutta keskustelivat myös osallistamisesta ja kasviproteiinin lähteistä.

***

POIMINTOJA TYÖPAJAN TEEMAKESKUSTELUISTA

Millä käytännön toimenpiteillä tuetaan kasvisten käyttöä asiakaspinnassa ja huolehditaan samalla proteiinin saannista?

“Tärkein hetki on itse tarjoilutilanne. Asiakkaat tekevät päätöksen ruuan valinnasta usein ulkonäön ja kokonaisaistimuksen perusteella.” Houkutteleva ja värikäs kasvisruoka rohkaisee maistamaan, myös tuoksulla on merkitystä: “Esimerkiksi kookoskerman tuoksu ruuassa on vastustamaton!”

”Pavut ja linssit voivat sellaisenaan herättää vastustusta, mutta marinointi on osoittautunut lisäämään niiden houkuttelevuutta. ”

”Salaattibuffa kannattaa rakentaa houkuttelevaksi ja oheen tuoda tärkeitä proteiinin lähteitä kuten siemeniä ja pähkinöitä! ”

”Leikkeleet, raejuusto, siemenet, krutongit, linssisalsa ja maitopohjaisia jälkkärit varmistavat proteiinin saantia”.

Työpajassa keskusteltiin edelleen myös nimeämisen haasteista:
Kasvisruuan taitava nimeäminen lisää sen houkuttelevuutta, mutta asiakassegmentit pitää aina erikseen huomioida: ”Kun asiakkaana ovat ikäihmiset, on nimestä selkeästi tultava ilmi, mitä ruoka sisältää. Nuoremmille asiakkaille viestittäessä voi käyttää mielikuvitusta!”

Myös maustaminen nousi keskusteluissa uudestaan esille:
”Kannattaa muistaa maustamisen kultainen keskitie. Asiakasryhmät ovat laajoja ja maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrä kasvaa.”

Asiakkaiden osallistamisesta

Pienten asiakkaiden kohdalla ruokakasvatuksella on valtava merkitys. Esimerkiksi Järvenpään Folkhälsanin päiväkotiasiakkaiden ruokavaunujen mukana viedään aika ajoin kokonaisia, hieman vieraampiakin kasviksia lasten ihmeteltäväksi.

Kotitalousopettajien rooli on ensiarvioiden tärkeää kasvisruokailuun osallistamisessa, pohdittiin useammassakin työpajan ryhmässä.  Reseptikilpailuihin kannustamisella ja itse tekemisellä sitoutetaan nuoria; kilpailujen tuotoksina syntyneet itse kehitetyt kasvisruuat ruokalistalla lisäävät nuorten osallisuuden kokemusta.

Keskusteltiin viiteryhmän vaikutuksesta oppilaiden ruokavalintoihin.
Positiivisella, asiakkaiden itse tuottamalla viestinnällä saadaan koululaisia “käännytettyä” kasvisruokamyönteisiksi. Sosiaalinen media koetaan tällä hetkellä yhdeksi tärkeimmistä viestintäkanavista.

Kuva on KasvisPro-ohjelmasta tarinan kertoneen Laura Pulkkisen esityksestä.

Ei mopolla moottoritielle- mutta hybridimallilla pötkitään jo pitkälle! – tuotekehitys, hybridireseptit ja proteiinin lähteet puhuttivat

Kasvisruokien tuotekehityksen voi aloittaa seuraamalla pääruokalistaa, jolloin kasvisruokavaihtoehto mukailee ns. perusruokavaihtoehtoa ja lihaproteiinin tilalle vaihdetaan sopiva kasvisproteiini.  Myös hybridiruokaohjeita on kehitetty vähitellen lisää ja toteutus onnistuu hyvin esimerkiksi laatikkoruokien kohdalla.

Käyttämistään proteiinin lähteistä työpajalaiset mainitsivat useimmiten nämä: Tofu, Härkis, pavut, linssit, soija, Atrian vegelastu, quorn, seitan, herneproteiinirouhe, viljapohjaiset proteiinit, vegekuutio, soijanakki, Muu-nakki ja fermentoidut härkäpapuvalmisteet.

Isommissa toimipaikoissa, joissa kasvisruokatarjonta jo laajempi, kasvisruoan ravitsemuskriteerien täyttymisestä vastaa ruokalistatyöryhmä osana muuta ruokalistasuunnittelua. ” Moniammatillinen ruokalistatyöryhmällä luodaan hyvä pohja suunnittelulle. Jokainen ammattiryhmä (kokki, suunnittelija, ruokapalvelupäällikkö/tukipalvelupäällikkö) tuo oman osaamisensa mukaan!”

Digitaalisilla tuotannonohjausjärjestelmillä on lopulta iso merkitys, kun varmistetaan uuden (kasvisruoka)reseptin ravitsemuslaatu. Kaikki ruokalista- ja resepti- ja ravitsemustieto kirjataan nykypäivän ammattikeittiöissä tuotannonohjausjärjestelmiin.

***
KasvisPro-koulutushanke päättyy 31.8.2024.

Hanke on lisännyt osaamista ja ymmärrystä kasvisruokien ja kasviproteiinien käyttömahdollisuuksista ruokapalveluissa. KasvisPron aikana on tuotettu tietoa kasviproteiinien ja kasvispainotteisemman ruokavalion vaikutuksista sekä ympäristön että ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin muun muassa laadukkaiden opetusvideoiden muodossa. KasvisProssa on lisätty kasvisruokien ja kasviproteiinien kiinnostavuutta ruokapalveluhenkilöstön ja asiakkaiden parissa jakamalla tietoa ja vertaiskokemuksia käytännön koulutuksissa ja verkkotyöpajoissa. Hankkeessa on edistetty kasvisruokien ja ruokaohjeiden saavutettavuutta jakamalla hankkeessa hyväksi todettuja ruokaohjeita vapaaseen käyttöön.

Lue lisää KasvisPro-koulutushankkeesta:
https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/kasvispro-kauhakaupalla-kasviksia/

Asiakasyhteistyö kasvattaa luottamusta

Palveluiden ja tuotteiden kehittäminen ei ole erillinen toiminto, vaan syklinen prosessi, joka palkitsee niin asiakkaat kuin ruokapalvelutoimijat.

”Ruokapalvelun asiakkaiden osallistaminen ja yhteinen kehittäminen on muutakin kuin toiveiden kysymistä”, painotti KasvisPro-ohjelman neljättä verkkotyöpajaa vetänyt Niina Rantakari Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Työpajan aiheena oli asiakkaiden osallistaminen ja toimivien vuorovaikutuskäytäntöjen tarkastelu yhteiskehittämisen näkökulmasta.

***

Mitä hyötyä yhteiskehittämisestä on?

– Tyytyväisyys palveluihin kasvaa
– Rakentuu tiedon varaan> saadaan tarjolle asiakkaille sopivia palveluita
– Suunnittelun panokset kohdistuvat oikeisiin ongelmiin>
– säästetään kustannuksia
– Luo merkityksellisyyttä niin asiakkaille kuin palvelun tuottajille
– Resurssit vahvistuvat
– Vetää puoleensa ja vahvistaa resursseja

***

Kolme case-esimerkkiä ruokapalveluiden asiakasyhteistyöstä
Työpajassa haastateltiin kolmen eri ruokapalveluorganisaation avainhenkilöitä ja kuultiin edistyksellisiä esimerkkejä siitä, miten asiakkaat huomioidaan ja osallistetaan tuotteita ja palveluita kehitettäessä. Keskusteluissa nousi vahvasti esille sana vastuullisuus ja aito halu kehittää toimintaa avoimesti asiakkaita kuunnellen.

Kajaanin Mamselli, palvelusuunnittelija Marika Jaakola

Kajaanin Mamsellissa on tehty pitkäjänteistä työtä asiakkaiden osallistamisessa: ”Meillä on neljä toimivaa yhteistoimintatyöryhmää, joita Mamselli koordinoi.” Näihin työryhmiin kuuluu edustus niin ruokapalveluista kuin koulu- tai varhaiskasvatuksen johdosta ja asiakkaista. Ryhmissä käsitellään vakiintuneen esityslistan mukaisesti Kajaanin kaupungin strategiaa, asiakkaiden osallistamista sekä ajankohtaisia palautteita ja toiveita. Lisäksi kaikissa kokoontumisissa muistutetaan Mamsellin isosta kattoteemasta ”Kaikki syö”.

Asiakkaita osallistetaan muun muassa suosituilla toiveruokaäänestyksillä. Esimerkiksi päiväkotilapset ovat saaneet ehdottaa toivevälipalaa, jonka perusteella saatiin ilahduttavaa tietoa kiisselien suosiosta, vaikka jäätelö kirikin toiveissa ykkössuosikiksi. Koululaisilla on puolestaan mahdollisuus osallistua makuraateihin ja opetushenkilöstölle painotetaan ruokailun olevan yksi tärkeimmistä oppimistilanteista.

”Oppilaiden vanhemmat ovat tärkeä kohderyhmä”, muistutti Jaakola. Koteihin on kohdennettu viestintää muun muassa aamupalan tärkeydestä.

Mamsellissa on vahva kokeilukulttuuri ja kasvisruokailuun kannustetaan. ”Meillä on ollut kasvisruoka vapaassa otossa jo pitkään ja salaattien houkuttelevalla sijoittelulla vaikutetaan osaltaan kasvisten menekkiin. Parhaillaan on menossa kokeilu lisätä tarjontaan höyrytettyjä kasviksia.”
***

Vantti Oy, palveluasiantuntija Helena Saarela ja palveluesihenkilö Eija Kärkkäinen

Vantissa vastuullisuus on upotettu kaikkeen palvelutoimintaan. Asiakkaiden jatkuva kuuleminen ja keskusteluyhteyden ylläpito on yhteiskehittämisen perusta. Osallistamisen tueksi asiakkaille tarjotaan palvelupaketteja, jotka soveltuvat niin päiväkoti- kuin koulumaailmaan.

Vantin tarjoamat osallistamispaketit:

Keittiötöihin tutustuminen Lapset tutustuvat keittiön toimintaan 1–2 päivää. Keittiöissä tehdään avustavia tehtäviä osallistujien ikätason mukaan ja tutustutaan keittiön arkeen.
Ruokaryhmä Ruokaryhmä on ateriapalvelutuottajan järjestämä osallistava tapaaminen yhdessä kasvattajien ja lasten kanssa. Ryhmässä kehitetään yksikön ruokailua lapsia osallistaen.
Kampanja
– Luokka tai jokin yksikön ryhmä organisoi yhdessä keittiön kanssa yhteisen kampanjan. Kampanjan tulee tukea yksikön ja ateriapalvelutuottajan (ympäristö)tavoitteita.
Maistelupaketti
Satokauden mukaisia juureksia/marjoja/hedelmiä tai monipuolisesti kasvipohjaisia tuotteita koulun/päiväkodin toiveiden mukaan.

Kasvisruokailun edistäminen on vahvasti esillä:
Ensi syksynä Vantissa kokeillaan kasvisruokien testaamista yhdessä oppilaiden kanssa. Oppilaat voivat tulla ”isoon keittiöön” oman reseptinsä kanssa ja valmistaa siitä ammattilaisten kanssa tulevaisuudessa mahdollisesti tarjottavaa kasvisruokaa.

Palveluesihenkikö Eija Kärkkäinen summasi mikä asiakkaiden osallistamisessa on tärkeintä: aktiivisuus, luottamuksen rakentaminen ja läsnäolo. ”Oppilaat kyllä huomaavat jos heidät huomioidaan. Jos olemme rohkeasti esillä asiakkaiden keskuudessa, herättää tämä luottamusta ja oppilaat uskaltavat kysyä meiltä lisää tarjottavasta ruuasta ja jutella muutenkin.”

***

Tuusulan ruokapalvelut, ruokapalvelupäällikkö Kirsi Hanski

”Tuusulassa olemme vastuullisuustavoitteissa jo toisella kierroksella”, kuvaili Tuusulan kunnan ruokapalvelupäällikkö Kirsi Hanski.

Vastuullisuutta ajatellaan laajasti aina ekologisesta vastuullisuudesta sosiaaliseen vastuullisuuteen. ” Olen itse mukana sivistysvaliokunnassa, jossa on voinut suoraan vaikuttaa kunnan päätöksentekoon myös ravitsemusasioissa.”Tuusulassa vastuullisuutta edistetään laajalla rintamalla ja asiakasryhmittäin. Eri luokka-asteille vastuullisuusviestiä paketoidaan eri tavalla. Tärkeää on myös kytkeä vastuullisuusviestiä eri oppiaineiden opetukseen ja samaan aikaan nostaa eri vastuullisuusteemoja ruokasaleissa esille. Silloin kaikilla on mahdollisuus oppia -niin oppilailla, opettajilla kuin ruokapalveluillakin.

Tuusulan kunnassa toimiva Kouluruoka– ja Makuaakkoset– diplomi- käytäntö on osaltaan toiminut yhteistyön avaajana ja keskustelun virittäjänä niin rehtoreiden kuin päiväkoti-johtajien keskuudessa. Säännöllisesti kokoontuvat ruokaryhmät saavat tapaamisissa tietoa ruokapalveluiden toiminnasta. Lisäksi jokavuotisilla keskuskeittiökierroksilla järjestetään peruskoululaisille mahdollisuuksia tutustua ruokapalveluiden tekemään työhön. ”Käynnin yhteydessä tutustutaan paitsi keittiöön, aktivoidaan nuoria myös erilaisilla tehtävillä kuten hedelmäsalaatin valmistamisella”, kuvaili Hanski.

Oma lukunsa Tuusulan vastuullisuustoimissa on pop up-ravintoloilla, jotka konseptin omaisesti kiertävät koululta toiselle. Ruokapalveluhenkilöstö käy kertomassa vastuullisuusasioista ja vie ravintolan materiaalit paikan päälle. Yksi tärkeä elementti on aktivoida nuoria pohtimaan vastuullisuutta laajemminkin ja rakentamaan ruokasaliin oman koulun ”vastuullisuuspuu.” Pop up-ravintoloiden ehdoton hittituote on kasvishampurilainen, jonka oppilaat saavat itse ”kasata”.

Myös Hanski painottaa arkista ruokakasvatustyötä ja nuorten huomioimista
” Koululaisille on tärkeää, että heidät huomataan. Ruokapalvelutyöntekijän ystävälliset sanat voivat olla monelle nuorelle todella merkityksellisiä.”

Kasvisruuan läpimurtoon suhtaudutaan Tuusulassa toiveikkaasti:
” Jotkut kasvisruuat ovat jo nyt suositumpia kuin jotkut sekaruuat”, Hanski iloitsee.

Tuusulan on ollut mukana myös Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelmassa, jossa työstettiin keinoja ammattikeittiöiden vastuullisuusasioissa. Sen tuloksena syntyneen ohjelman avulla ruokapalvelut voivat arvioida ja kehittää omaa vastuullisuustyötään omaehtoisesti.

Teksti: Marjut Huhtala, sivun yläkuva: Joni Allonen

Kerro kasvisruuasta!

Vaikuttavaan viestintään tarvitaan sekoitus tietoa, tunnetta, asennetta ja osaamista.
Mutta miten kertoa kasvisruuasta kiinnostavasti?

KasvisPro- Työpajassa nro 3 käsiteltiin vastuullisuusviestintää laajemminkin ja kuultiin hieno case-esimerkki Keravan ruokapalveluiden kasvisruokastrategiasta. Toimivalla (vastuullisuus)viestinnällä rakennetaan organisaatioiden julkisuuskuvaa joka päivä.  Viestintä ei ole erikseen tehtävä projekti, vaan arkipäiväistä tiedottamista siitä, missä mennään vastuullisuusasioissa ja mitä uusia toimenpiteitä on tulevaisuudessa odotettavissa. Viestintä on tärkeää organisaation maineen kannalta: jos viestintä on niukkaa tai sitä ei juurikaan tehdä, voi tämä herättää epäluottamusta niin ruokapalveluhenkilökunnassa, asiakkaissa kuin sidosryhmissä.

Työpajassa alustanut Amkon toiminnanjohtaja Marjut Huhtala herätteli pohtimaan ruokapalveluiden vastuullisuustoimia- ja viestintää kolmen kysymyksen avulla:

  • Mitkä ovat toimintamme keskeiset vaikutukset
    niin fyysiselle, henkiselle kuin taloudelliselle ympäristölle?
  • Mitä organisaatiossanne jo tehdään vastuullisuuden eteen?
  • Miten voisimme kehittää vastuullisuutta ja aktiivisemmin viestiä vastuullisuusteoistamme?

Viestinnän vuosikello avuksi

Vastuullisuusviestintää ryhdistämään kannattaa ottaa käyttöön viestinnän vuosikello tai joku muu organisaatiolle sopiva suunnittelualusta, johon kirjataan tulevan vuoden tärkeimmät teemat ja tapahtumat. Viestintätoimet kannattaa vastuuttaa ja viestintää pitää myös johtaa. Aktiivisella viestinnällä luodaan työyhteisössä porukkahenkeä ja viestinnän onnistuessa saadaan välittömiä reaktioita asiakkailta. Positiivisen viestinnän ”kierre” tuo uutta nostetta vastuullisuustoimiin!

www.amko.fi/2021/03/15/rakenna-vastuullisuusviestinnan-vuosikellosta-aktiivinen-tyokalu/

Useat KasvisPro-ohjelmassa mukana olevat ruokapalvelut ovat jo varsin pitkällä vastuullisuustoimissa ja -viestinnässä. Tämä näkyy konkreettisina vastuullisuustekoina, asiakkaiden osallistamisena ja selkeinä ruokalistamerkintöinä ja vastuullisuussymboleina. Ruokalistaviestinnässä selkeys ja ruokalistan saatavuus ovat tärkeitä, vaikkakin itse ruokailutilanteessa korostuu enemmän ruokien järjestys, ulkonäkö ja maistuvuus (onko kasvisruoka ensimmäisenä) sekä ruokailumiljöön kokonaishoukuttelevuus.

Monissa ruokapalveluissa kasvisruoka on jo toiveruokaa. Kuvakaappaus Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n sivuilta.

Sinä olet viesti

Kaikkien tärkeintä viestintää ruokapalveluissa ovat päivittäinen vuorovaikutus asiakkaiden kanssa, Tapa, jolla kohtaamme asiakkaat, palveluhalukkuus, oma esimerkkikäyttäytyminen ja läsnäolo asiakaspalvelutilanteessa voivat olla ratkaisevia asiakkaan empiessä ”ostopäätöstä” vaikkapa kasvisruuan kohdalla. 93 % viestinnästä on kehollista, kuvallista ja äänellistä, kun taas pienempi osa viestintävaikutelmasta muodostuu sanallisesta informaatiosta. Siksi on väliä sillä, miten kohtaamme asiakkaat ja haluammeko mennä heidän ”tasolleen” ja samalla tuupata huomaamatta kohti vastuullisia valintoja. Läsnäolon taito on taito muiden joukossa ja jokaisen ruokapalveluammattilaisen opeteltavissa. Lue myös AO-lehden 1/2024 artikkeli Asiakaspalvelu edellyttää psykologista silmää.

Tarinassa on voimaa

Ihmiset ovat kautta aikojen kokoontuneet ”leirinuotiolle” ja halunneet kuulla eläviä tarinoita toisiltaan. Tarinan voima viestinnässä on usein paljon suurempi kuin pelkkä suorasanainen informaatio. Tarinan  ympärille rakennettu kuvamaailma tai tarinaa eteenpäin vievä hahmo jää yleensä paremmin mieleen ja toimii asiakkaiden herättelijänä silloin kun jotakin uutta tiedotettavaa löytyy vastuullisuusasioissa.

Kuva: Ruokapalveluissa on kehitetty hahmoja ja symboleja herättämään asiakkaan huomio.
Esimerkit: Kaarea Oy: Makaronilaatikon matka, Palmia: Valo vastuullisuus

Kokeilisitko brändäystä?

Mikä estää ruokapalveluita kokeilemasta myös markkinointikampanjan tapaisia tempauksia?
Sekoitetaan ripaus luovuttaa, sopivat markkinointimateriaalit ja toimivat viestintäkanavat ja suunnitellaan omaan toimintaan räätälöity kasvisruokakampanja. Parhaiten brändäys toimii jos kampajaa siiviittää tunnettu henkilö, mutta omastakin  asiakaskunnasta löytynee aktiivisia mikrovaikuttajia, jotka voisivat edistää kasvisruuan ilosanomaa omassa viiteryhmässään. Olkaa aktiivisia ja etsikää oma brändilähettiläs!

Brändäyksen ABC

*Tunne asiakaskuntasi ja puhu samaa kieltä.
*Kiteytä sanoma muutamaan ydinajatukseen, visualisoi ja toista.
→ Tämä on vihreää, tämä on eettistä, tämä on maukasta VALITSE KASVISTA!
* Luo  positiivisia odotuksia ja tarjotaan lisäarvoa
→ Kerro konkreettiset hyödyt:
Tiesitkö, myös kasviproteiini kasvattaa lihaksia ja saa ihon hehkumaan…
* Tee  luvattu ja yllätetään extralla
→ Toteutetaan toivekasvisruoka ja välipalaksi pirtelö!
Kerää suosituksia ja tarjotaan samaistumispintaa
→ Ihmiset uskovat mielipidevaikuttajiin.
etsi positiiviset edelläkävijät ja anna asiakkaille aihetta suosituksiin.

 

 

Vastuullisuusviestinnän tärpit:

  • Viesti organisaatiosi arvojen mukaisesti.
  • Osallista kaikki viestintään ja johda viestintää!
  • Uskalla viestiä myös keskeneräisistä asioista
    – herätä asiakkaan kiinnostus tulevaan.
  • Vastuuta viestiminen ja tee siitä säännöllistä.
  • Ota käyttöön viestinnän vuosikello,
    tai vuosisuunnitelma- muoto vapaa!
  • Mittaa viestinnän onnistumista.
  • Puhu asiakkaan kieltä ja anna konkreettista tietoa.
  • Älä uhkaa ilmastokriisillä.
  • Visualisoi ja leikittele, säilytä asiallisuus.
  • Tarinallista sanomasi ja kerro tarina sanoin/kuvin/puhuttuna.
  • Ota digitaaliset viestintäalustat ja some haltuun,
    käyttäkää vain niitä kanavia, joita ehditte ylläpitää.

**

KasvisPro-työapajan ryhmäkeskusteluiden nostoja ruokapalveluiden toteuttamasta kasvisruokaviestinnästä:

  • ruokalistallamme on selkeät vastuullisuusmerkinnät, jonka avulla asiakkaat voivat tehdä ilmastoystävällisiä valintoja
  • kasvisruuan merkitseminen ruokalistalla ja linjastossa
  • ”some, naamakirja ja puskaradio toimivat niin hyvässä kuin pahassa”
  • kasviproteiinien maistattaminen messuilla ja tapahtumissa
  • kasvisruuan maistattaminen oppilaiden vanhemmille
  • makuraadit, jossa kasvisruokaa maistellaan (lapset ja nuoret)
  • kasvisten maistelupaketit varhaiskasvatukseen: juurekset, hedelmäsetit, marjat
  • viestinnän toimenpiteet varhaiskasvatuksessa!
    ”Pienet lapset otollista kohderyhmää tulevaisuutta ajatellen; heidän asenteisiin voidaan vielä vaikuttaa.”
  • kasvispitoisten välipalojen aktiivinen suunnittelu ja tarjoilu
  • päivän ruokien annoskuvat somessa ja Intrassa, kasvisvaihtoehto näkyvästi esiin!
  • salaattibuffan korostaminen, ruokien sijoittelulla voidaan vaikuttaa!
  • kasvisruokapäivät -ja viikot
  • nimeäminen: aina ei kannata mainita proteiinin lähdettä
  • hybridireseptit ja asteittainen tuuppaaminen kohti kasvisruokaa
  • normalisoidaan kasvisruoka, ei alleviivata sitä!
  • ”Kasvikset ei ole mörkö vaan hyvä vaihtoehto!”

 

Teksti: Marjut Huhtala

Keskustelua kasvisruoasta

Ajankohtainen KasvisPro-hanke yllyttää positiiviseen kasvisruokakeskusteluun ja aktiivisiin toimiin kasvisruuan lisäämiseksi joukkoruokailussa. Ruokapalveluammattilaisille suunnattu KasvisPro-koulutusohjelma on edennyt käytännön reseptityöpajoista kevään-24 aikana järjestettäviin verkkotyöpajoihin.

Ensimmäisessä työpajassa kuultiin kertaus kasvisruokailua tukevista ilmastostrategioista ja kansallisista vastuullisuustavoitteista, jotka yksimielisesti kannustavat kohti kasvisvoittoista ruokavaliota. Työapajan avannut erityisasiantuntija Auli Väänänen MMM:stä kiteytti kasvisruokailun kärkihaasteet ja ajankohtaiset kehittämistarpeet joukkoruokailussa:

  • tarve toimiville resepteille
  • asiakaskunnan makumieltymysten huomioiminen
  • tehokas viestintä ja ruokakasvatus
  • hyvien käytäntöjen ja reseptiikan jakaminen
  • kotimaisuusasteen lisääminen kasviproteiinien valikoimissa

KasvisPro-ohjelma kannustaa aktiiviseen kehittämistyöhön

KasvisPro-ohjelmaan osallistuneet ammattilaiset ovat vastanneet ennakkokyselyyn kasvisruokailun nykytilanteesta ja toisaalta tulevaisuuden tavoitteistaan kasvisruokailun lisäämiseksi.

Lehtori Karoliina Väisäsen (JAMK) tiivistelmän mukaan yleisimmin käytetyt raaka-aineet ovat jo vakiintuneet käytössä: härkäpapu ja soijapapu, herne, linssit, tofu ja quorn. Kyselyn mukaan kasvisruokaa päivittäin tarjoavia oli vastanneista jo 69 % mutta kasvisreseptiikan saatavuus koettiin edelleen haasteena. 65% on sitä mieltä että toimivia reseptejä ei ole riittävästi. Kasvisruokareseptiikassa erityisesti askarruttavat ohjeiden skaalautuvuus, niiden soveltuvuus eri valmistusmenetelmiin ja kasviproteiinien käyttäytyminen eri valmistusmenetelmissä. Lisäksi kaivataan oppia kasvisruokien hinnoitteluun (malleja reseptien kustannuslaskelmista) ja vinkkejä kasvisruuan menekin edistämiseen.

Miten alkuun kasvisvallankumouksessa?

KasvisPro-hankkeessa on suunniteltu oivallisia nykytilan kartoituslomakkeita ruokapalveluammattilaisten käyttöön. Työpajassa lomakkeita esitellyt lehtori Laura Pulkkinen Xamkista kannustaa tekemään alkukartoituksen kasvisruokaosaamisesta ja asettamaan uusia tavoitteita teema kerrallaan. Näin rakentuu vähitellen toimipaikan oma kehittämissuunnitelma kasvisruokailun edistämiseksi. Kehittämissuunnitelman lomakepohjat löytyvät jatkossa KasvisPro-sivujen työkalupakista.

Mikä puhutti KavisPro-ohjelman ensimmäisessä verkkotyöpajassa?

Työpajan kuudessa eri ryhmässä keskusteltiin kolmesta eri teemasta, jotka liittyivät kasvisruokakulttuurin edistämiseen omassa toimintaympäristössä, KasvisPro-hankkeesta jo saatuihin hyötyihin ja sidosryhmätyöskentelyyn.

Työpajalaiset erityyppisistä toimipaikoista nostivat esiin osittain samoja onnistumisia ja haasteita, mutta erojakin löytyi. Osassa Suomen-maata kasvisruokailun toteuttaminen on vielä valtava haaste, mutta jo varsin monissa kunnissa kasvisruokaa tarjotaan normivaihtoehtona kouluruokailussa, kävi ilmi keskusteluissa.

Reseptit ja kasvisruuan tarjoaminen

Työapajakeskustelujen perusteella koulutus oli jo kannustanut myönteisiin kokeiluihin kasvisruuan tarjoamisessa: kasvisruokavaihtoehto oli siirretty erillisestä dieettilinjastosta samaan linjastoon perusruuan kanssa. Kasvisruokaa on myös tarjottu ensimmäisenä vaihtoehtona ja näin myös sekaruokailijoilla on ollut mahdollista maistaa kasvisruokavaihtoehtoa. Tämä muutos oli jo hieman lisännyt kasvisruuan menekkiä!


Kasvis-ja kalavaihtoehdot sijoitetaan linjastolla ensimmäisiksi jo monissa toimipaikoissa. Kuva: Joni Allonen

KasvisPro-koulutuksessa esillä olleita reseptejä on otettu aktiiviseen käyttöön ja ryhdytty entistä aktiivisemmin suunnittelemaan myös hybridireseptejä ja lihan korvaamista kasviproteiineilla.
Tarve uudelle toimivalle reseptiikalle on edelleen huutava, todettiin työpajassa.

Osittain KasvisPron innoittamana on ruokapalveluissa tehty isojakin ryhtiliikkeitä kasvisruokatarjonnan lisäämiseksi. Esimerkiksi Keravalla on suunniteltu oma, vaiheistettu kasvisruokastrategia, joka on jo toteutuksessa.

Nimeäminen

Sana kasvis voi edelleen joissakin tapauksissa osoittautua kirosanaksi ja asiakkaiden ”karkotuskeinoksi”. Työpajassa pohdittiinkin nimeämispolitiikkaa ja nimien hyväksyttävämpiä muotoja. Todettiin myös, että ajan mittaan nimeämiseen muodostuu ”näppituntuntuma” eli osataan jo ennakkoon arvata sellaiset ruokalajit missä kasvis-sana voi näkyä ja missä taas se tulee häivyttää. Mielenkiintoinen havainto oli sekin, että useinkaan asiakkaat eivät osaa itse nimetä erityisiä kasvisruokasuosikkeja lukuun ottamatta pinaattilettuja ja sosekeittoja.

Maustaminen

Kasvisruokien tuntuva maustaminen on sekä hyvä että huono juttu. Maustaminen kuuluu asiaan Tex mex-ruuissa, mutta onko reseptin toimivuudessa jotakin vikaa jos maustaminen nousee ykkösasiaksi kaikissa kasvisruuissa ja kumoaa kasvisten herkät aromit, pohdittiin työpajassa. Erityisesti päiväkoti-ikäisten kasvisruuan maustaminen on haasteellinen asia jo yliherkkyyksien ja allergioidenkin takia.

Mallioppiminen ja suostuttelu

Sitä lapset ja nuoret perässä mitä aikuiset edellä. Keskusteluissa tuli esille, miten ensiarvoisen tärkeää olisi opettajien esimerkki kasvisruokien maistelijoina. Opettajien kielteinen asenne heijastuu lapsiin ja kasvisruuasta tulee helposti uusi syy olla osallistumatta kouluruokailuun. Opettajien koulutuksessa ruokakasvatuksella tulisikin olla jatkossa vahvempi rooli, pohdittiin työpajassa.

Työpajassa keskusteltiin myös siitä, miten kaikki ruokapalvelun työntekijät saataisiin käännytettävä kasvisruokamyönteisiksi asiakkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi. Työsarkaa siis riittää.

Sidosryhmätyöskentely

Paitsi asiakkaiden käännyttäminen, myös kuntapäättäjien tavoittaminen kasvisruokasanomalla vaatii joskus sitkeitä ponnistuksia. Usein talouden tiukat raamit kumoavat hienot tavoitteet ja pakittavat vastuullistekoja. Vaikka kansalliset ilmastotavoitteet tukevat kasvisruokailua, tehdään kunnallisessa päätöksenteossa varsin hämmästyttäviä ratkaisuja. Esimerkiksi Rovaniemellä päätettiin lopettaa kasvisruoan tarjoaminen toisena vaihtoehtona kouluruokailussa, harmiteltiin työpajassa. Ruskossa oppilaat olivat itse taiteilleet lisämäärärahaa lukiolaisten kasvisruokaan mutta kasvisruuan lisääminen ei sittemmin saanutkaan jatkorahoitusta. Kasvisruokailun rantautuminen on tasapainottelua, jonka toisessa vaakakupissa on kasvisruuan käytön lisääminen ja toisessa ruokahävikin välttäminen, pohdittiin pajassa.

Työpajassa kuultiin myös todella ilahduttavia esimerkkejä siitä, kuinka kuntien ilmastotavoitteet näkyvät kasvisruokamyönteisyytenä ja aktiivisina toimina kasvattaa ja kannustaa tulevaisuuden kansalaisia vastuullisiin ruokavalintoihin. Tämä näkyy jo lasten ja nuorten osallistamisena ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisenä, jatkuvana vuoropuheluna ja erilaisina ruokakasvatustempauksina. (kuten kasvisruokien maistattaminen vanhempainilloissa, ruokaraadit, kilpailut yms.). Jatkuva vuoropuhelu koulujen ja päiväkotien kasvatushenkilökunnan kanssa ja hyvän keskusteluyhteyden ylläpitäminen riippumatta ruokapalveluiden tuottamisen tavoista, koettiin tärkeäksi.

Imago nousuun- tarvitaanko tähän samaistuttavaa idolia?

Mistä lisää sysäyksiä positiiviseen kasvisruokakeskusteluun? Julkkiskokki yhteistyökumppaniksi voisi olla hyvä juttu, mutta olisiko se liian alleviivattua- pärjättäisiinkö julkisissa ruokapalveluissa ominkin voimin, pohdittiin työpajassa. Vai pistetäänkö överiksi- miltä maistuisi käärijänvihreä kasvisruuan teemaviikko? Imagon kehittämisessä vain taivas on rajana.

Teksti: Marjut Huhtala. Pääkuva: Tomi Setälä.

Lisää tietoa KasvisPro-hankkeesta löydät täältä.

Vastuullisuus osana ruokapalveluiden tuotantoprosesseja

Kuljetusten ja raaka-aineiden hintojen kohoaminen ja alan paheneva työvoimapula haastaa tarkastelemaan ruokalistojen lisäksi myös tuotantotapoja ja prosesseja energiatehokkuuden ja logistiikan näkökulmasta. Vastuullinen ruokalistasuunnittelu ja ammattikeittiön prosessien kehittäminen ovat olleet osa Vastuulliset ruokapalvelut kehitysohjelmassa (Varuke) tehtävää vastuullisuussuunnitelmaa.Tässä artikkelissa käsitellään vastuullisen ruokapalvelutoiminnan tuotantoprosesseja. Varuke-hankkeessa mukana olevien ruokapalveluiden tavoitteena on ollut tunnistaa vastuullisuuden kannalta kriittiset kohdat ja muutosprosessin myötä viedä hyvät käytänteet osaksi ruokapalveluiden toimintaa.  Tehtävää aloitettaessa (keväällä -22) energiakriisin vaikutukset eivät vielä olleet ajankohtaisia.

Prosessit tarkastelussa

Ruokapalvelujen tuotantotapoja vertaillessa lasketaan kustannuksia ja arvioidaan järkevintä tapaa tuottaa ruokaa omalle asiakaskunnalle. Tähän ei liene yksiselitteistä oikeaa vastausta, vaan arviointi joudutaan tekemään tapauskohtaisesti ja tulevaisuuden kehitystä arvioiden. Uutta toimintaa aloittaessa aivan uusi toimintatapa voidaan ottaa käyttöön helpommin. Muutoin toimintaa kehitettäessä joudutaan muutokset tekemään osin jo olemassa olevaan tuotantotapaan. Keskuskeittiön ja palvelukeittiön laitekanta vaikuttaa tuotantotapaan ja isot muutokset vaativat usein kalliita investointeja.

Resurssitehokuutta tarkasteltaessa esiin nousevat veden ja sähkön kulutus ja turhien työvaiheiden pois karsiminen sekä kuljetusten tehostaminen.  Myös palvelukeittiön laitekanta ja työaikaresurssit vaikuttavat tuotantotapojen muutoksiin.  Lämpimän ruuan valmistusprosesseja tarkastelemalla voidaan vertailla tuotantotapojen eroja kypsennyksen, jäähdytyksen, kuumennuksen, omavalvonnan kriittisten pisteiden sekä kylmä- ja kuumakuljetusta vaativien ruokien osalta. Myös kuljetusaikaa, -matkoja ja -tiheyttä tulee tarkastella. Henkilöstön työmäärä – ja työkuorman jakautuminen prosessin eri vaiheissa on hyvä huomioida.

Alan yhteinen huoli on työntekijöiden saatavuus, osaaminen ja koulutus

Alan yhteinen huoli on työntekijöiden saatavuus, osaaminen ja koulutus. Tästä syystä onkin tärkeää sijoittaa oikeat henkilöt oikeaan paikkaan. Matalapalkkaisella ruokapalvelualalla veto- ja pitovoimaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.  Henkilöstön perehdyttämis- ja koulutustarpeet ovatkin olleet kehitystehtävän aikana tarkastelussa. Ruokapalvelutoimijat haluavat olla vastuullisia toimijoita myös henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen edistäjänä. Keskeisiä teemoja henkilöstökoulutuksissa ovat olleet ympäristöasiat, uusi jätelaki, ruokahävikki, ylijäämäruuan hyödyntäminen, ravitsemus, siivous ja laitekoulutus.

Tuotantotapojen kehittämisen suunnat

Tuotannonohjausjärjestelmät ovat perustana ruokapalveluiden toiminnalle. Parhaimmillaan niiden kautta pystytään edistämään vastuullisuutta prosessien eri kohdissa. Välillä joudutaan tarkastelemaan olemassa olevaa järjestelmää, sen riittävyyttä ja toiminnallisuutta. Toiminnan muutos näkyy ruokapalveluiden arjessa kilpailutusten sekä uuden järjestelmän vaihdoksen aiheuttamana lisätyönä. Vaihdoksissa on huomioitu hävikin seurannan, mittaroinnin ja järjestelmän tuottaman tiedon mahdollisuudet. Myös hävikin hallintaan liittyviä erillisiä järjestelemiä on hankittu.

Tuotantoprosesseja tarkasteltaessa kiinnittyy huomio laitekapasiteetin optimointiin, jotta laitteet vastaisivat tuotantotavan vaatimuksia. Ruokalistoja voidaan kehittää mm. vuorotteluperiaatteella: tänään päiväkodeissa keittoa ja kouluissa vuokaruokaa ja seuraavana päivänä päinvastoin.

Ammattikeittiöissä annostellaan ja pakataan paljon. Dieettiruokien valmistaminen voidaan tehdä isommissa erissä, jolloin tuotteet pakataan asiakkaille kertakäyttöastioihin. Päivän aikana voidaan pakata jopa useita satoja erityisruokavalioaterioita sekä viikonloppu- ja päivällisruokia, joten pakkausmateriaalin on oltava ekologinen ja sen laadun on kestettävä kuljetusta. Pakkauskokoihin ja materiaaleihin onkin kiinnitetty huomiota eri toiminnoissa. Käyttöön on otettu tilanteeseen sopivia, tarvittaessa pienempiä pakkauksia. Lisäksi on huomattu, että pussipakkaaminen vähentää kuljetustilan tarvetta ja näin myös kuljetustiheyttä.

Automatisoitu pakkaaminen ja punnitus vähentävät työvaiheita, keventävät työtä ja parantavat tuotteiden säilyvyyttä. Myös hävikinhallinta paranee sopivan kokoisten pakkausten myötä. Kertakäyttöpakkausten etuna on nähty, että astioita ei myöskään tarvitse kuljettaa tuotantokeittiöön pestäväksi. Tämä säästää kuljetuksia ja astiahuoltoon käytettyä aikaa, vettä ja energiaa. Kertakäyttöastiat ovat kuitenkin myös kustannuskysymys ja niiden jätelainasetuksen mukaisesta kierrättämisestä on huolehdittava.

Ruokatarjonnan muutokset näkyvät kehitystoimissa. Vaikutuksia on tarkasteltu niin kasvisruoan lisäämisen kuin hävikin hallinnan ja kustannustenkin näkökulmasta. Toimenpiteinä kasvisruoka on siirretty ensimmäiseksi linjastolle. Myös lautaskokoa pienennetty. Tarjoilun loppuvaiheessa linjastojen määrää vähennetään ja tarjoiluastioiden kokoa pienennetään. Astiahuollossa aiheutuvien veden ja energian kulutuksen vähentämiseksi, tarjottimia on osassa kohteissa poistettu käytöstä. Siirtymällä mikrokuitusiivoukseen on pyritty vaikuttamaan veden ja puhistuaineiden kulutuksen vähentämiseen.

Vaikka veden ja energian kulutus huomioidaan monissa tuotannon vaiheissa, niiden seuranta on kuitenkin yksiköissä vielä vähäistä. Yleisin syy on mittareiden puuttuminen. Tarkasteltaessa, energian ja veden käytöstä saatuja lukuja, voidaan ne suhteuttaa tuotantomääriin; esimerkiksi käytetty veden määrä suhteessa tuotantotonneihin.

Painotus kylmävalmistuksessa

Kylmävalmistuksessa tuotantoa voidaan joustavasti suunnitella työpäiviin ja tarvittaessa läpi vuorokauden. Näin kiirepiikkejä ei muodostu aamuihin kuten muissa tuotantotavoissa ja työn kuormittavuutta voidaan säädellä. Henkilöstöresurssien käyttöä voidaan optimoida ja ongelmatilanteisiin jää reagointiaikaa. Laitteiden käyttö tasaisesti pitkin päivää parantaa myös energiatehokkuutta. Prosessimaisuuden hyötynä on vastuullisuuden huomioiminen kaikissa ruokapalvelutoiminnan prosesseissa ja kylmävalmistuksen joustavuus.

Kehittämistehtävässä tuotantotapamuutoksena mainittiin useimmiten kylmävalmistukseen siirtyminen joko kokonaan tai osittain muiden toimintatapojen rinnalla. Niissä organisaatioissa, joissa kylmävalmistus on keskeinen tuotantotapa, todetaan se tehokkaaksi, edullisemmaksi ja ekologiseksi. Ruokapalvelut ovat todenneet, että muutoksesta saatuja säästöjä, on voitu kohdentaa esimerkiksi ruokavaihtoehtojen lisäämiseen asiakkaille.

Kylmävalmistuksessa reseptiikan toimivuuteen ja tuotanto-ohjeiden tarkkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta tuotteen laatu ja valmistuksen jaksotus voidaan varmistaa.

Vihannesleikkurit uuteen nousuun

Myös omavalmistuksen lisääminen on noussut kehittämistoimissa esille. Toimipaikkojen tekemien laskemien perusteella on voitu todeta, että itse tehtynä tuote on kilohinnaltaan edullisempaa kuin valmiina ostettu. Varsinkin tuoreitten kasvisten osalta laatu ja säilyvyys on koettu paremmaksi, kuin vastaava teollisesti prosessoitu tuote.  Itse valmistamalla on voitu vaikuttaa paremmin myös hävikkiin.

Joissakin kohteissa onkin vihannesleikkurit kaivettu varastojen perukoilta ja otettu ne uudelleen käyttöön. Näin salaatin valmistus on pystytty siirtämään palvelukeittiöille energialisäkkeen kypsennyksen lisäksi. Hyötynä on koettu myös, että lisäke ja salaattiraaka-aineet voidaan tilata suoraan palvelukeittiöihin, mikä vähentää tuotteiden siirtelyä ja kuljetusta. Hävikkiä on voitu vähentää, kun menekkiä seurataan ja valmistusta voidaan jaksottaa menekin mukaan. Henkilöstöresurssien rajallisuus voi kuitenkin muodostua haasteeksi.

Varuke- kehitysohjelmassa tehdyt kehittämistoimet viedään ruokapalveluiden vastuullisuussuunnitelmiin. Näin kehitystyö etenee tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. On hyvä valita tai priorisoida keskeisimmät pitkän- ja lyhyen aikavälin kehityskohdat. Henkilöstön sitouttaminen, johtaminen sekä yhteistyön arviointi yhteistyössä henkilöstöä osallistaen ja toimia tarkastellen vastuullisuuden näkökulmasta. Viestintä asiakkaille ja sidosryhmille tehtyjen toimien vastuullisuudesta ja vaikuttavuudesta on tärkeää. Se mitä ei kerrota, sitä ei ole olemassa.

***

Mikä on Varuke-ohjelma?

Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelma  tukee julkisia ruokapalveluja tuottavia toimijoita toteuttamaan strategista ja konkreettista vastuullisuustyötä. Ohjelmassa mukana olevat ruokapalvelut laativat vastuullisuussuunnitelmat ja askeleet kohti niiden toteuttamista. Toiminnan keskiössä on aito kehittäminen, joka huomioi eri vaiheessa olevat ruokapalvelut. Hankkeen päättyessä ohjelmasta saadut kokemukset hyödynnetään ja luodaan toimintamalli vastuullisuustoimien arvioimiseen, toiminnallistamiseen  ja mittarointiin  ruokapalveluiden tiedolla johtamisen työkaluksi.

Teksti: Eeva Koljonen, Ravitsemuspalveluliiketoiminnan lehtori ja
Merja Ylönen, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK.
Kuvat: Ammattikeittiöosaajat ry:n kuvapankista, kuvaajat: Samuel Hoisko ja Tomi Setälä

Lue lisää:
https://sakky.fi/fi/ekocentria/ekocentria/vastuulliset-ruokapalvelut

Meidän koulun Super-Marjo

PRO-gaalassa viime keväänä tuplasti palkittu ruokapalveluvastaava Marjo Niskanen on Kallion lukion Super-Marjo ja monille opiskelijoille syy, jonka vuoksi kouluruokailuun ja kouluun on kiva tulla.


Sitä keväistä iltaa helsinkiläisen Kallion lukion ruokapalveluvastaava Marjo Niskanen tuskin unohtaa koskaan. Torstaina 21. huhtikuuta Niskasesta tuli vuosittaisessa ravintola- ja keittiöalan ammattilaisten PRO-gaalassa kaksinkertainen voittaja. Hänet palkittiin sekä parhaana ammattikeittiön työntekijänä että lehdistöpalkinnon voittajana.

”En osannut odottaa sellaista menestystä. Jo ehdokkuus oli suuri kunnia. Oli ihan käsittämätön juttu, että voitin oman sarjani, enkä villeimmissä haaveissani voinut kuvitella, että vielä lehdistöpalkintokin tulisi minulle. Hetki oli ihan uskomaton”, Niskanen kuvailee.

Kallion lukion opiskelijat sen sijaan uskoivat pidetyn keittiöammattilaisensa menetykseen vuorenvarmasti. Gaalan lähestyessä he kannustivat Niskasta, että tämä kävisi hakemassa ”pojan” eli palkintopokaalin kotiin. PRO-kilpailuun kertyi lukion nykyisiltä ja entisiltä oppilailta, heidän vanhemmiltaan sekä koulun henkilökunnalta lähes 300 kiitosta ja kehua, miksi juuri Marjo Niskanen tulisi palkita oman sarjansa voittajana.

Kun Niskanen palasi kouluun gaalaa seuraavana maanantaina, opettajat tulivat onnittelemaan kukkakimpun kanssa samalla, kun opiskelijat taputtivat ja hurrasivat. Hän liikuttuu edelleen muistellessaan lämmintä vastaanottoa.

”Heidän ansiotaan nämä palkinnot ovat, sillä heidän vuokseen minä täällä päivisin aherran. He ovat minun asiakkaitani.”

Pihtiputaalta keittiöammattilaiseksi

Marjo Niskanen on Pihtiputaalla varttunut maatalon tyttö, joka päätti peruskoulun jälkeen suunnata opiskelemaan hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan perustutkintoa. Toisena opintovuonna löytyi harjoittelupaikka kotipitäjästä eräästä tienvarsiravintolasta.

”Opintojen jälkeen jatkoin siellä oppisopimuksella ja sain vielä tarjoilijan paperit. Olin siellä kaikkiaan pari vuotta töissä. Sen jälkeen muutin Pihtiputaalta Vantaalle poikaystävän perässä.”

Ensimmäinen työpaikka pääkaupunkiseudulla löytyi Töölön palvelutalosta, jonne haettiin kolmeksi kuukaudeksi keittiöapulaisen sijaista. ”Se pesti venähtikin kahdeksanvuotiseksi”, Niskanen naurahtaa.

Kun Töölön palvelutalossa alkoi remontti, oli aika etsiä uusia työpaikka. Marjo Niskanen haki ja pääsi Palvelukeskus Helsingin työntekijäksi Kallion lukion keittiöön. Hän muistaa miettineensä, olisiko työ kuumennuskeittiössä liian helppoa, mutta mielikuva osoittautui nopeasti vääräksi. Työtä ja tekemistä on riittänyt kahden ammattilaisen keittiötiimissä. Nyt Niskanen on viihtynyt Kallion lukiossa jo 12 vuotta.

”Olen tykännyt olla täällä. Paikka tuntui heti omalta”, Niskanen sanoo.

Koko koulun maaginen Marjo

Kahdessatoista vuodessa Marjo Niskasesta on tullut niin pidetty osa Kallion lukion arkea, että moni opiskelija palaa moikkaamaan häntä vielä lukio-opintojen päättymisen jälkeenkin. Hän on koko koulun Super-Marjo ja monille opiskelijoille syy, jonka vuoksi kouluruokailuun ja ylipäätään kouluun on kiva tulla. ”Sinä teit minun Kallioni” on kirjoitettu ylioppilaskuvaan, jonka Niskanen sai koulun opiskelijalta viime vuonna.

”Hänessä on jotain maagista”, luonnehti myös PRO-gaalan lehdistöraati palkintoperusteluissaan. On aivan pakko kysyä, mikä mahtaa olla Marjo Niskasen suosion salaisuus?

”Ehkä se, että olen täällä puhelias ja nauravainen oma itseni. Oppilaiden kanssa vitsailemme ja nauramme paljon, mutta joukossa on myös hiljaisia ja yksinäisen oloisia oppilaita. Pyrin ottamaan heihinkin kontaktia ja käyn juttelemassa. Haluan, että opiskelijoilla on tunne, että minulle voi tulla turvallisesti puhumaan mistä tahansa asiasta.”

             

Kouluravintolan odotettu asiakas

Marjo Niskasella on aina aikaa pysähtyä juttelemaan opiskelijoiden kanssa. Hänelle on työssä tärkeää tunne, että hän saa olla osa opiskelijoiden arkea. Kouluravintolaan tullaan syömään, mutta myös rentoutumaan ja keräämään voimia pitkän koulupäivän aikana.

”Opiskelijat ovat kaikista tärkeintä työssäni. Saan kuulua heidän arkeensa ja siinä sivussa autan heitä jaksamaan opiskeluissa.”

Marjo Niskanen sai PRO-gaalan lehdistöraadilta erityistä kiitosta siitä, että hän on tuonut palveluasenteen kouluruokailuun – paikkaan, jossa sitä ei aina pidetä välttämättömänä. Niskaselle itselleen asiakaspalveluhenkisyys on yksi hänen työnsä kantava perusta.

”Opiskelijat ovat yhtä lailla asiakkaita kuin illallisravintolan asiakkaat. Heitä pitää kohdella samalla arvolla. Olemme täällä heitä varten, jotta he asiakkaina pääsevät nauttimaan koululounaasta. Riippuu ihan meistä, tuleeko asiakas myös seuraavana päivänä yhtä innoissaan syömään kouluruokaa. Haluan ylläpitää ruokailussa sellaista vuorovaikutusta ja tunnelmaa, että opiskelijat tuntevat olevansa sinne odotettuja.”

Kasvisruoka maistuu Kalliossa

Kallion lukio on ilmaisutaidon lukio, jonne hakeutuu opiskelijoita kaikkialta Suomesta. Opiskelijoita on tällä hetkellä lähes 600, opettajia ja muuta henkilökuntaa noin 40–50.

Koulu tarjoaa opiskelijoille aamupuuroa, ja lounasta syödään kello 11–12. Muina aikoina kouluravintolassa on myynnissä kahvia, teetä, täytettyjä sämpylöitä ja patonkeja sekä muita pikku välipaloja.

Niskasen mukaan lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoista saattaa vielä huomata, ettei kouluruokailu välttämättä ole kovin suosittu juttu. Viimeistään opintovuosien karttuessa maksutonta koululounasta herätään kuitenkin arvostamaan, sillä moni Kallion lukion opiskelijoista asuu jo itsenäisesti omassa kodissaan.

Kallion lukiossa on jo pitkään syöty runsaasti kasvisruokaa. Viime vuosina sen suosio on entisestään kasvanut. Kallion opiskelijoiden erityisiä suosikkeja ovat muun muassa pinaattiletut, soijabolognesepizza ja kalapuikkoja muistuttavat vegepuikot.

”Meillä kasvisruoka on ykkösruoka. Vain kalapuikot, kirjolohikeitto ja jauhelihakastike kirivät suosiossa ohi, niitä syödään enemmän kuin päivän kasvisruokaa”, Niskanen kertoo.

Kun Marjo Niskanen aloitti työt Kallion lukiossa 12 vuotta sitten, koulussa oli vain yksi vegaani. Nyt heitä on vuosittain 40–50. Kahdessatoista vuodessa Niskanen on havainnut myös maidon suosion romahduksen.

”Kun tulin tänne, meille tuli viikossa noin sata litraa maitoa. Nyt 20–30 litraa riittää viikoksi. Kauramaitoa meillä on, mutta senkin menekki on pientä. Suurin osa opiskelijoista juo vettä.”

Kalliossa myös seuraavat 12 vuotta

Tulevien 12 vuoden varalle Marjo Niskasella on yksi varma suunnitelma: hän aikoo jatkaa työtään Kallion lukiossa. Vuosien varrella olisi ollut mahdollisuus hakeutua esimerkiksi palveluohjaajan tehtäviin, mutta Niskanen ei ole halunnut lähteä Kalliosta.

”En lähde ennen kuin on pakko. Tykkään niin näiden opiskelijoiden keskellä olemisesta. Näen, kuinka he tässä 3–4 vuoden aikana kasvavat ja lähtevät jatko-opintoihin. Saan ylpeänä seurata heidän matkaansa.”

Vapaa-ajallaan Marjo Niskanen viihtyy miehensä ja koiransa kanssa kotonaan Tuusulanjärven rannalla. Hän tunnustaa olevansa intohimoinen marjastaja, joka tykkää myös kukkapenkkien parissa touhuamisesta.

”Ruokaa saa päivän aikana käsitellä töissä niin paljon, että kotona yritän päästä aika helpolla. Emme valmista ruokaa kovin pitkän kaavan kautta. Leipoa tykkään, sillä minulla on keliakia. Gluteenittomat riisipiirakat ovat bravuurini.”

 

Alkuperäinen juttu on julkaistu AmmattikeittiöOsaaja-lehdessä 3/2022. Teksti: Krista Korpela-Kosonen. Kuvat: Juha Tuomi

15.12.2022/VK

Oppilaat haluavat syödä hyvin ja terveellisesti

Kouluruokailu toimii hyvän ravitsemuksen, kestävän kehityksen ja ruokakasvatuksen oppituntina ja edistää lasten ja nuorten opiskelua. Ruokailun ravitsemukselliset tavoitteet eivät kuitenkaan aina täyty, koska kaikki oppilaat eivät nauti koululounaan aterianosia suositusten mukaisesti.

Restonomi, luokan- ja aineenopettaja Venla Sunikan opinnäytetyössä luotiin Hyvinkään kaupungin ateriapalveluille annosmallimateriaalia tukemaan oppilaiden ravitsemussuositusten mukaista kouluruokailua havainnollisten annosvalokuvien avulla. Lisäksi koottiin kehittämisehdotuksia, joiden avulla kouluruokasuositusten toteutumista voitaisiin vahvistaa.

Tutkimuksen tuloksena syntyi annosmallivalokuviin ja ravintosisältölaskelmiin perustuva annosmallimateriaali.

Annosmallikuvat laadittiin oppilaiden ikäryhmät huomioiden

Annosmallivalokuvat laadittiin suositusannosmäärien perusteella 6–16-vuotiaille oppilaille S- M -ja L-kokoisina ja niissä huomioitiin oppilaan ikävaihe ja ravintoaineiden tarve. Annosmallivalokuvia testattiin kouluruokailussa kahden viikon pilotointijaksolla.

Annosmalleja näytetään syksyllä-22 kaikissa Hyvinkään kouluissa opastemateriaalina koululounaan yhteydessä. ” On tärkeää osoittaa lapsille ja nuorille, että malliateria tarkoittaa kouluruuan kaikkien osien tasapuolista keräämistä lautasille, ei pelkästään pääruuan ja kappaleruokien kasaamista”, painottaa Hyvinkään kaupungin ateriapalvelupäällikkö Anne Ilola.

Kuvat. Kalapuikot ja perunasose annosmalli L-koko (kuva vasemmalla). Tomaattilihamakaroni-keitto annosmalli M-koko (kuva oikealla).

Apua ruokalistasuunnitteluun ja kouluruokakeskusteluun eri tahojen kanssa

Koululaisten keskimäärin koululounaasta saamat ravintosisällöt ylsivät kohtalaisen hyvin kouluruokailusuosituksen annosmallisuositusten mukaisiin ravintosisältöihin. Merkille pantavaa kuitenkin oli kappaleruokien selvästi parempi menekki muihin ruokiin verrattuna ja toisaalta joidenkin kasvisruokien heikompi suosio. ” Tämä tuo tärkeää tietoa meille ruokalistasuunnitteluun jatkoa ajatellen”, kertoo ruokapalvelupäällikkö Ilola. Hän pitää tehtyä opinnäytetyötä syvällisenä ja huolellisesti laadittuna. ” Tämä pohjalta voimme käydä hedelmällisiä kouluruokailukeskusteluja kaikkien kouluruokailuun vaikuttavien tahojen kanssa. Keskusteluja onkin jo Hyvinkäällä käyty rehtoreiden ja sivistystoimen johtajan kanssa. Myös oppilailla on vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi makuraatityöskentelyn kautta”, Ilola mainitsee.

Kuva. Kasvissosekeitto annosmalli S-koko.

Nuorten mielipidettä kannattaa arvostaa

Kehittämisehdotusten pohjaksi kouluruokailusta kerättiin tietoa osallistuvalla havainnoinnilla ateriapalveluiden eri kohteissa ja -hallinnossa sekä 6. ja 8. luokkalaisille teetetyllä Webropol-kyselyllä. ”Kyselyn mukaan oppilaat haluavat syödä hyvin ja terveellisesti”, painottaa opinnäytetyön laatija Venla Sunikka.  ”Nuorten viestiä kannattaa viedä eteenpäin kaikille koulun ruokakasvatuksesta vastaaville aikuisille ja tuoda kouluruokailun hyviä ominaisuuksia esille ilon kautta ruoan tuputtamisen sijaan, kuten oppilaat itsekin toivoivat”, Sunikka korostaa.

Oppilailta saadut kehittämisehdotukset liittyivät esimerkiksi ruokalistaan ja annoksiin, terveellisyyteen, aistinvaraiseen ja muuhun laatuun, tietoon ja oppimiseen sekä oppilaiden osallistamiseen.

Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittivat, että Hyvinkään kouluruokailun toteuttamisessa noudatettiin jo hyvin kouluruokasuosituksen käytäntöjä, mutta ravitsemussuositukset toteutuivat oppilaiden tasolla vaihtelevasti. Oppilaiden myönteiset asenteet terveellisiä ruokavalintoja ja ravitsemuskasvatusta kohtaan toimivat hyvänä lähtökohtana ruokailun kehittämiselle.

Opinnäytetyö tuotti 14 kehittämisehdotusta ravitsemussuositusten mukaiseen kouluruokailuun. Kehittämisehdotuksia voidaan hyödyntää monipuolisena kouluruokailun keskustelun avaajana niin ruokapalveluissa kuin laajemminkin sidosryhmäyhteistyössä.

Juttu on julkaistu AmmattikeittiöOsaaja-lehdessä 3/2022 syyskuussa 2022. Alkuperäinen teksti: Venla Sunikka ja editointi Marjut Huhtala. Kuvat: Marjut Huhtala ja Venla Sunikka.

Tekstin lyhentäminen ja uudelleen järjestely tähän juttuun: Virpi Kemi

Venla Sunikan restonomi-AMK-tutkinnon opinnäytetyö ”Annosmallimateriaali ja ravitsemussuositusten mukaisen kouluruokailun edistäminen Hyvinkään kaupungin kouluissa” löytyy Theseus-tietopankista:

https://www.theseus.fi/handle/10024/754485

28.11.2022/VK