Suomalainen kouluruokailu perustuu lainsäädäntöön. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria.
Perusopetuslaki
”Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria (Perusopetuslaki 628/1998, 31 § 2 mom.). Perusopetuslain 3 §:n mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti sekä siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tehdään yhteistyötä kotien kanssa. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalla lapsella on oikeus välipalaan (Perusopetuslaki 48 d §). Kotona opiskeleva oppivelvollinen ei ole oikeutettu maksuttomaan kouluateriaan. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan ateriaan myös työelämään tutustumisen (TET) ja koulun retkipäivien aikana.”
Lukiolaki
”Päätoimisessa lukiokoulutuksessa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Sisäoppilaitosmuotoisessa koulutuksessa opiskelijalla on lisäksi oikeus muuhun riittävään päivittäiseen ruokailuun. (Lukiolaki 714/2018, 35 §.)”
Laki ammatillisesta koulutuksesta
”Päätoimisessa tutkintokoulutuksessa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan sellaisina työpäivinä, joina henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Sisäoppilaitosmuotoisesti järjestettävässä koulutuksessa opiskelijalla on lisäksi oikeus muuhun maksuttomaan päivittäiseen ruokailuun. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 100 §.)”
