Kouluruokailu on säädöspohjaista toimintaa, oppilashuoltoa sekä koulun ja kodin välistä yhteistyötä, jossa on tärkeää käydä läpi kouluruokailun osuus oppilaan kokonaisravitsemuksessa sekä yleiset kouluruokailuntilanteen periaatteet.
Oppilaiden osallistuminen kouluruokatilanteeseen
Ruokailu- tai ravintolatoimikunnan tehtävänä on osallistua kouluruokailun suunnittelutyöhön ja kehittämiseen. Toimikunnan kutsuu koolle rehtori. Toimikuntaan valitaan edustaja (vähintään) oppilaiden, opetushenkilökunnan, kouluterveydenhuollon ja ruokapalveluhenkilöstön piiristä. Rehtorin on oltava tietoinen ravintolatoimikunnassa keskustelluista tai päätetyistä asioista. Toimikunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Oppilasjäseniä on hyvä olla vähintään kaksi, jolloin rohkeus osallistua ja käyttää puhe- ja äänivaltaa vahvistuu. Oppilaiden edustus voi olla myös jokaiselta luokka-asteelta.
Ravintolatoimikunnan tehtävänä on ohjata ja kommentoida säännöllisesti kouluruoan tasoa ja kouluruokailutilannetta. Toimikunnan velvollisuutena on puuttua epäkohtiin, mutta myös antaa positiivista palautetta ja tuoda esille kehittämisaloitteita kouluruokailun järjestämiseen liittyen.
Päätöksenteossa on hyvä ottaa huomioon ruokailun merkitys niin terveyden ja voimavarojen kuin myös yhteisöllisyyden ja kulttuuriperinnön vahvistamisessa. Lähtökohtana tulee olla oppilaan terveen kasvun ja kehityksen tukeminen.
Lue lisää
- Kouluruokadiplomi hyvä innoittaja oppilaiden osallistamiseen -artikkeli, rehtorin näkemys kouluruokaryhmän tarpeellisuudesta ja merkityksestä
- Perustaisimmeko ruokaraadin? -artikkeli
- Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus, Oppilaan osallisuus, sivulta 43, Valtion Ravitsemusneuvottelukunta
