Tiimiesihenkilö Katri Halonen mainitsee tiedonkulun päivittäisistä ruokailijamääristä parantuneen, kun Ruusutorpan koulussa on nimetty yksi koulun opettajista kouluruoka-asioiden yhdyshenkilöksi. ” Hänen kauttaan saamme tietoa esimerkiksi TET- harjoittelujaksoista ja valmistusmääriä voidaan siten päiväkohtaisesti tarkentaa.”Niin Ruusutorpan koulussa, kuin muutoinkin Espoon kouluissa, annetaan oppilaille monia mahdollisuuksia vaikuttaa ruokalistasuunnitteluun ja kouluruokailun järjestämiseen oppilaita osallistavalla tavalla, kertoo Nina Halonen.Tästä esimerkkinä Espoo Cateringin Kouluruokavaikuttajat-konsepti, jossa oppilaat voivat yhteistyössä opettajien ja keittiön henkilökunnan kanssa kehittää oman koulunsa ruokailukokemusta. Kouluruokavaikuttajat voivat olla yhteistyössä koottu ryhmä tai valmiiksi toimiva oppilaskunta. Vaikuttajille järjestetään esimerkiksi uusien ruokien maistelutilaisuuksia. Toki myös kaikkien oppilaiden toiveruokia kysellään säännöllisesti ja innostetaan ideoimaan mieluisia ruokia esimerkiksi reseptikilpailuin.
Vastuullisuus on viisautta- ääritekoja ei tarvita
Syksyllä julkaistaviin, entistä tiukemmin vastuullisuusasioihin kantaa ottaviin ravitsemussuosituksiin, on Espoo Cateringissä varauduttu jo etukenossa. Siten tuleviin suosituksiin suhtaudutaankin tyynesti.
” Ruokalistasuunnittelussa on tehty pehmeää siirtymää kohti kasvisvoittoisuutta jo pitemmän aikaa esimerkiksi hybridireseptejä aktiivisesti kehittämällä. Pieniä viilauksia voidaan tehdä koko ajan ja vaihtaa ruokaohjeiden eläinperäisiä tuotteita kasvispohjaisiin”, Nina Halonen luettelee. Kasvipohjaisten raaka-aineiden osuutta kasvatetaan, mutta mihinkään ehdottomuuksiin ei mennä. Esimerkiksi täysin vegaaninen ruoka ei ole Espoo Cateringin ruokatarjonnan tavoitteena kasvisruokia kehitettäessä. ”Kestävästi voi syödä monella tavalla”, Nina Halonen muistuttaa.
Ruusutorpan koululla vastuullisuus näkyy monessa ja erilaiset digitaaliset laitteet tuuppaavat oppilaita vastuullisuustekoihin. Astioiden palautuspisteen vieressä oleva biovaaka vilauttaa hymynaaman, kun ruokaa ei mene hukkaan. Päinvastaisessa tilanteessa ilme on hiukan toisenlainen.
Oppilaat voivat antaa palautetta digitaalisella tabletilla, josta voi valita mitä ruokaa tulikaan syötyä ja klikata sopivan hymiöpalautteen. Myös suullista palautetta otetaan mielellään vastaan ja ruokasalin seinältä löytyvää QR- koodia osoittamalla voi päästä kirjaamaan yksilöidympää palautetta nettilomakkeelle.
Linjastossa olevat kasvis- ja sekaruuan symbolit kertovat yhdellä silmäyksellä ruokien järjestyksen. Kasvisruoka sijoitetaan pääruuista ensimmäiseksi.
4-luokkalaisen Emman lempiruokaa ovat pinaattiletut. 6-luokkalainen Minttu puolestaan mainitsee toiveruuakseen pastaruoat. Molemmat syövät mielellään kasvisruokaa.
Miten alkuun diplomien hakemisessa?
Tietoisuuden herättäminen diplomien hakumahdollisuudesta on kaiken perusta. ”Diplomien hakuprosessi kannattaa ensin myydä ruokapalveluhenkilökunnalle”, kuvailee aluepäällikkö Montonen. Prosessia tukevat diplomisivustojen materiaalit ja diplomien ansaintasivuston harjoittelualusta. ”Haasteellisempaa on ollut esitellä diplomiasiaa sellaiselle kasvatushenkilöstölle, jotka eivät vielä tiedä mitään diplomeista.”
Hakuprosessin käynnistäminen vaatiikin hieman aikaa, aktiivista vuoropuhelua ja kärsivällisyyttä. Mutta kun toteutusvaiheeseen päästään, hyötyvät siitä kaikki asianosaiset, komppaavat haastateltavat.
”Diplomin hakuprosessin kautta voidaan neutraalisti ottaa esille kouluruokailussa kehitettäviä asioita ja ratkoa niitä yhdessä koulujen ja päiväkotien kasvatushenkilöstön kanssa”, kuvailee Nina Halonen. Kysymyksiä pohtimalla on voitu ideoida myös jotakin täysin uutta tai vaikkapa parantaa ruokailumiljöötä. Esimerkiksi Ruusutorpan koululla akustiikkaa parannettiin yhteisen aloitteen pohjalta.
Katri Montonen suitsuttaa diplomin hakemisen hyötyjä ja kehuu myös kysymyssarjan vastuullisuusteemoja. Ne ovat hyvin linjassa Espoon kaupungin strategian kanssa, jossa kestävä kehitys on yksi tärkeimmistä arvoista.
Uusittuihin diplomikysymyksiin suhtaudutaan Espoossa positiivisesti.
Kysymykset tukevat entistäkin paremmin koulu- ja päiväkotiruokailun mallikasta järjestämistä, komppaavat Nina Halonen, Katri Halonen ja Katri Montonen.
Espoo Catering Oy
Espoo Catering Oy valmistaa päivittäin n. 80 000 ateriaa lapsille, nuorille ja aikuisille ympäri Espoota. Edustuspalvelu vastaa Espoon kaupungin kokous- ja vierastarjoiluista.
Keittiöitä on yhteensä lähes 200 ja ateriat suunnitellaan, hallinnoidaan ja toteutetaan yhteistyössä noin 470 ammattilaisen voimin. Suuri osa aterioista valmistuu Kilon Keittiössä, jonne tuotantoa on keskitetty.
Espoo Catering on Espoon kaupungin 100 % omistama inhouse-yhtiö ja Espoon kaupunki on sen pääasiallinen asiakas.