Toukokuinen tiistai ei ole Kirkkonummen Kartanonrannan viidettä luokka käyvälle Akseli Ollille ihan tavallinen koulupäivä. Se on päivä, jolloin Akseli saa valmistaa koko koulun ja viereisen päiväkodin väelle lounaan itse suunnittelemansa reseptin mukaan.

Ihan kuka tahansa ei koulun keittiöön pääsekään kokkailemaan, mutta Akseli onkin kokenut tekijä. Hän oli viime syksynä mukana television Junior MasterChef –kilpailussa yhtenä kahdestatoista kilpailijasta.

”Etenin kilpailussa puoliväliin saakka. Sen jälkeen olen kehittynyt ruoanlaitossa tosi paljon ja innostukseni on vain kasvanut”, Akseli kertoo.

Koululounaalle Akseli ideoi aasialaistyyppisen fried rice –kasvisruoan, jossa basmatiriisin kaverina maistuvat mm. herne, maissi, parsakaali, paprika ja sipuli. Mausteena käytetään soijaa, seesamiöljyä ja pippuria, ja kaiken kruunuksi ripotellaan hieman kananmunaa ja seesaminsiemeniä. ”Koulussa ei ole paljon aasialaisia ruokia, joten halusin tuoda sellaisen kouluruokailuun”, Akseli sanoo.

700 annosta aasialaista kasvisruokaa

Kartanonrannan koulun rehtori Marjo Rantanen kertoo, että idea Akselin toteuttamasta koululounaasta syntyi jo syksyllä, kun Akselin menestystä Junior MasterChef –kilpailussa vielä televisiossa jännitettiin. Nyt keväällä päivä päästiin toteuttamaan. ”Halusimme ilman muuta huomioida Akselin saavutuksen ja tarjota hänelle tämän mahdollisuuden”, Rantanen toteaa.

Ruokapalveluiden aluepäällikkö Sari Huoviala kertoo, että Akselin suunnittelema ruokaohje oli helposti muutettavissa suurtalouskäyttöön. Koululounaalla annoksia valmistuu 700. Akselin työpäivä keittiössä on alkanut jo aamulla kello seitsemän.

”Akseli on kantanut keittiössä päävastuun omasta ruoastaan ja me muut olemme tukeneet häntä. Kaikesta näkee, että hän on tehnyt paljon ruokaa. Työotteet ovat varmat”, Huoviala kuvailee.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pysyvästi mukaan ruokalistalle

Kello 10.25 ruokasali alkaa täyttyä ruokailijoista. Lautaset tyhjenevät nopeasti ja moni käy hakemassa lisää. Viidennen luokan opettaja Annu Alikoski oppilaineen kehuu ruoan makua. Koko 30 oppilaan joukko on yhdessä seurannut luokkakaverinsa Akselin Junior MasterChef –kisailua. ”Ruoka on hyvää, kivan värikästä ja sopivan mausteista”, pöydässä kiitellään.

Kirkkonummen kunnan ruokapalvelujohtaja Toini Linnanmäki kertoo, että kasvisruoka on tulossa syksyllä toiseksi päivittäiseksi lounasvaihtoehdoksi kaikkiin Kirkkonummen kouluihin. Se on linjastossa aina valittavissa toisen pääruokavaihtoehdon rinnalla. ”Kasvisruoan käytön lisäämistä puoltavat vastuullisuus, kestävä kehitys ja asiakkaan mahdollisuus valita. Akselin kehittämä annos pääsee uudelle kasvisruokalistalle mukaan.”

Akseli ottaa tiedon mielissään vastaan. ”Voisin harkita ammattia ruoka-alalla. Olisi hienoa avata joskus oma ravintola”, hän miettii.

Keittiön ja koululaisten yhteistyötä

Koulun keittiössä ollaan hyvin sujuneen lounaan jälkeen tyytyväisiä yhteistyöhön nuoren osaajan kanssa. ”Loistavaa, että pääsimme toteuttamaan tällaisen päivän. Kouluruoka on aina maistunut Kartanonrannassa hyvin, mutta tällainen toiminta tekee oppilaita ja keittiön väkeä vielä paremmin tutuiksi toisilleen. Samalla keittiömme pääsi näyttämään, miten arvokasta työtä täällä tehdään”, Sari Huoviala toteaa.

Ammattikeittiöosaajat ry on myöntänyt Kartanonrannan koululle Kouluruokadiplomin tunnustuksena ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä. Oppilaat pääsevät säännöllisesti vaikuttamaan kouluruokailun suunnitteluun ja toteutukseen mm. koulun ruokaraadissa. Kouluruokailussa järjestetään muutaman kerran vuodessa toiveruokapäivä sekä teemapäivä ruokahävikin seurannassa.

Toini Linnanmäen mukaan Kartanorannassa toteutettu MasterChef –koululounas on hyvä esimerkki siitä, miten Kouluruokadiplomia voidaan hyödyntää. ”Päivä toteutui hyvässä yhteistyössä oppilaiden sekä koulun ja ruokapalveluiden henkilöstön kesken. Se on loistava osoitus, että Kouluruokadiplomijärjestelmä oikeasti toimii. Meillä Kirkkonummella Kouluruokadiplomi on käytössä jokaisella koululla”, Linnanmäki sanoo.

Teksti: Krista Korpela-Kosonen
Kuvat: Tero Honkaniemi
5/2018

***
Juttu on osa Ammattikeittiöosaajien koordinoimaa juhlavuoden juttusarjaa ”Miten Suomessa kouluruokaillaan kouluruokailun 70-vuotis- juhlavuonna.” Juttusarjan rahoittaa maa-ja metsätalousministeriö.

Otsikon teksti on Kajaanin Keskuskoulun lukuvuositiedotteesta. Teksti on yhden lauseen mittainen, mutta se kertoo lyhyesti, miten tärkeästä asiasta on kyse. Kouluruokailulla on iso merkitys koulutyössä jaksamisen, koululaisten kasvun ja terveyden edistämisen kannalta. Lauseen mukaisesti kouluruokailutilanne on lisäksi tärkeä oppitunti niin erilaisiin ruokiin ja makuihin tutustumisen, ruuasta nauttimisen, ruokailutapojen oppimisen, yhdessä syömisen ja toisten huomioimisen osalta. Nämä kaikki asiat on pyritty huomioimaan Kajaanin Keskuskoulun ruokailussa.

      

Videointihaastattelu Kajaanin Keskuskoulun kouluruokailusta

Ammattikeittiöosaajat ry teki tutustumiskäynnin Kajaanin Keskuskoulun kouluruokailuun videointihaastattelun merkeissä. Kuvausryhmä ja haastateltavat olivat paikalla heti aamutuimaan. Näin haastattelut ehdittiin tehdä ennen kouluruokailun alkamista ja päästiin kuvaamaan itse ruokailua kouluravintolassa.

 

 

 

 

 

 

 

Haastateltavina olivat Kajaanin Keskuskoulun rehtori Marjaana Aapakari sekä kouluruuan tuottajan edustajina Kajaanin Mamsellin johtaja Tuija Vuorinen ja kouluravintolan palveluvastaava Eini Koivisto. Asiakkaan näkökulmasta olivat kertomassa mielipiteitään koulun oppilaskunnan jäsenet Hanna ja Elisa sekä oppilaat Miika ja Ville. Videointihaastattelu oli uusi tilanne kaikille ja luonnollisesti jännittävä juttu. Videointi sujui oikein mallikkaasti kuvaajan ja haastattelijan johdolla ja paikalla olijat olivat lähtiessään yhtä kokemusta rikkaampia.

Kurkista videolta, miten Kajaanissa kouluruokaillaan Kouluruokailun 70-vuotis juhlavuonna.

Kajaanin Mamselli valmistaa Keskuskoulun ruuan

Kajaanin Keskuskoulussa opiskelee noin 550 oppilasta ja koulussa toimii luokat 3–9. Noin viisi vuotta sitten koulussa tehdyn remontin yhteydessä kouluravintola sai uuden ja viihtyisän ilmeen.

Kajaanin Mamselli on Kajaanin kaupungin liikelaitos, joka tarjoaa ateriapalveluita kaikille ikäryhmille. Mamselli tarjoaa päivittäin noin 11 500 ateriaa, joista noin 5 000 ateriaa koululaisille ja leikki-ikäisille.

Palveluvastaava Eini Koiviston mukaan osa ruuan komponenteista tulee kouluravintolaan valmiina Kajaanin Mamsellin tuotantokeittiö Lounatuulesta ja osa valmistetaan koulun keittiössä paikan päällä. Kuvauspäivänä pääruokana oli tonnikalapastaa ja jäävuori-tomaatti-persikka -salaatti sekä punajuuri-omenasalaatti.

Tonnikalapastan kastike saapui meille valmiina ja kylmänä tuotantokeittiö Lounatuulesta. Mittasimme aamulla raa´an pastan ja valmiin kastikkeen vuokiin ja kypsensimme ruoan paikan päällä, jolloin ruuan tuoksut tulevat houkuttelevasti esiin. Salaatit valmistimme ja koristelimme palvelukeittiössä tavarantoimittajilta tilatuista valmiista salaattikomponenteista. Nykyajan kouluruoka on mielestäni hyvää, monipuolista ja laadukasta.

Oppilaiden mielipiteitä kuunnellaan ja kouluruuasta keskustellaan

Koiviston mukaan ruokasalissa on lounaan aikana useita työntekijöitä asiakkaita varten. Oppilaat ovat entistä kiinnostuneempia kouluruoasta. Vastaamme mielellämme oppilaiden kysymyksiin ja kehitämme kouluruokailua palautteiden pohjalta.

Haastatellut nuoret kertoivat syövänsä koululounaan ja heidän lempiruokansa olivat tavallisia perusruokia kuten hernekeitto, lihapyörykät, puurot ja maksalaatikko. Haastatellut kertoivat myös kavereiden käyvän syömässä kouluravintolassa.

Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomit kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa

Kajaanini kaupungissa on haettu Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomit kaikkiin 15 kouluun ja 16 päiväkotiin. Kajaanin Mamselli on saanut tästä erikoistunnustuksen. Mamsellin johtaja Tuija Vuorinen kertoi, että ajatus diplomien hakemisesta esitettiin ja käsiteltiin Mamsellin ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen välisissä yhteistoimintaryhmissä, joista asia lähti liikkeelle. Mamsellin yksikön vastuuhenkilö ja päiväkodin johtaja tai koulun rehtori sopivat yhdessä diplomin hakemisesta sekä tähän liittyvistä käytännön toimenpiteistä.

Kehittämistoimenpiteet vievät asioita eteenpäin

Tuija Vuorinen kertoi, että Ruokadiplomien hakemisen yhteydessä tehtiin kehittämistoimenpiteitä, jotka muun muassa sujuvoittivat ja rauhoittivat ruokailutilannetta. Yhteistyö on tuottanut tulosta mm. siinä, että ruokailuaikoja on pyritty porrastamaan sellaisiksi, että ne tukisivat kiireetöntä kouluruokailutilannetta. Lisäksi kouluissa laadittiin yhdessä keskustellen kouluruokailusäännöt. Kehitettävää huomattiin myös jätteiden kierrätyksessä ja tämäkin asia saatiin eteenpäin.

Ymmärrys kouluruokailun merkityksestä on lisääntynyt

Vuorisen mukaan yhteistyö asiakkaiden, vanhempien ja eri toimijoiden välillä on tiivistynyt ja ruuan arvostus on noussut Ruokadiplomien hakuprosessin aikana. Kouluruokadiplomien hakeminen samoin kuin kouluterveyskyselytulosten käsittely yhdessä koulun edustajien kanssa on lisännyt kouluruokailun merkityksen ymmärtämistä. Mamsellin edustajat ovat myös käyneet kertomassa kouluruokailun tärkeydestä vanhempainilloissa ja tarjonneet seiskaluokkalaisten vanhemmille kouluruuan. Yhteistyö on poikinut myös sen, että Mamselli haki oikeutta käyttää Sydänmerkkiä.

Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomien hakeminen

Tutustukaa yhteistuumin diplomeihin ja innostukaa Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomien hakemiseen. Kouluruokadiplomi on koululle myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä. Makuaakkoset-diplomi on vastaavasti päiväkodille myönnettävä tunnustus. Ruokadiplomit ovat itsearvioinnin ja jatkuvan kehittämisen työkaluja. Hakuprosessissa ja toiminnassa korostetaan yhteistyön merkitystä ja lisäämistä eri toimijoiden välillä sekä ruokakasvatusta ja lasten osallistamista.

Ruokadiplomin hakeminen on hyvä työkalu myös uuden varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen (VRN 2018) ja kouluruokailusuosituksen (VRN 2017) jalkauttamisessa osaksi toimintaa. Diplomin hakee ruokapalvelu ja koulun rehtori/päiväkodin johtaja yhteistyössä keskustelujen ja kehittämistoimenpiteiden jälkeen. Diplomit myöntää Ammattikeittiöosaajat ry.

 

Juttu liittyy Miten Suomessa kouluruokaillaan kouluruokailun 70-vuotis juhlavuonna 2018? -juttusarjaan.  Ammattikeittiöosaajat ry esittelee juttusarjassa kouluruokailua erityyppisissä kouluissa ”Hangosta Utsjoelle”. Juttuja julkaistaan noin kerran kuukaudessa juhlavuoden aikana. Juttusarjan toteutumista tukee Maa- ja metsätalousministeriö.

Video: Joni Immonen/Tanssivat Sudet
Kuvat: Emmy Orava/Tanssivat Sudet ja Päivi Jämsén/Ammattikeittiöosaajat ry (kuvaustilanteen kuvat)
Teksti: Päivi Jämsén/Ammattikeittiöosaajat ry
3/2018

Pienessä ja viihtyisässä Grankullenskolanin koulun ruokasalissa Haaparannalla  kauniit kohdevalaisimet luovat ravintolamaista tunnelmaa. Salaattipöytä on katettu houkuttelevasti. Vastikään Haaparannan kouluihin saatiin seinille nimikyltit, joilla luodaan mielikuvaa ravintolamaailmasta.

Suomen länsirajalla Lapissa Tornion Karungissa alakoulun oppilaiden yhteinen ruokahetki alkaa koulupäivisin puoli yhdeltätoista. Ruokailuun he kiirehtivät opettajiensa perässä ja tekevät ruokalaan mutkittelevan jonon.

Tällä kertaa torniolaisperuskoululaisten ilmaisen kouluruuan muodostavat perunat, kebakot ja kastike. Isommat oppilaat ottavat kolmekin kebakkoa, pienimmät tyytyvät yhteen perunaan ja yhteen kebakkoon.

Salaattipöydän antimet, leivät ja maidot sijaitsevat lämpimän ruuan takana erilisessä kylmäkärryssä. Oppilaat saavat ottaa ruoka-annoksensa itse. Opettajat ja keittäjä Raili Ylimäki auttavat yleensä vain kaikkein pienimpiä. Opettajat istuvat oppilaittensa joukossa ja valvovat ruokarauhaa.

Joillekin päivän kouluateria on vain nopea pyrähdys. Ruoka syödään, astiat viedään pois ja sitten kirmataan välitunnille, peleihin ja leikkeihin. Isommat oppilaat malttavat olla paikoillaan hieman pitempään.

Lähes 130 oppilaan Karungin kyläkoulun ruoka valmistetaan Torniossa Putaan keskuskeittiössä. Ruoka matkaa siis koulupäivisin noin 25 kilometriä kaupungin keskustasta Putaalta Karunkiin. Oman koulun keittäjä kypsentää riisin, perunat ja makaronit.

Raili Ylimäki on juuri aloittanut Karungin koulun keittäjänä. Hänen mielestään tekemistä olisi useammallekin kuin yhdelle hengelle. Käsipareja tarvittaisiin oppilaiden auttamiseen ja ruuan, kuten salaattien esille laittamiseen.

”Putaalla tehtävä ruoka on tavallista kouluruokaa. Salaatti on mielestäni hyvin monipuolista. Eiväthän lapset paljoa sitä syö, mutta tärkeintä on maistaa ja kokeilla eri salaattilajeja”, kertoo Raili Ylimäki.

Vasta muutamia viikkoja nyt koulun keittäjänä oltuaan hän ei äkkiseltään pysty sanomaan, mikä ruoka on oppilaiden mielestä hyvää ja mikä ei. Kysytään siis oppilailta.

”Ruisleipää ja jälkiruokaa olisi kiva syödä useammin. Kasvissosekeitto ei maistu ollenkaan”, kuudesluokkalaiset Alisa Kivilompolo ja Janica Moisanen kertovat.

Kuudesluokkalaisten yhtenä toiveena olisi saada enemmän hedelmiä ruokailuhetkiin, ja muutenkin he haluaisivat kouluruuan olevan enemmän kotiruuan kaltaista. Pitsaakin toivotaan.

Ruokalista pyörii kuuden viikon kierrolla. Listalla on jokaiselle päivälle pääruoka ja salaatti. Listakierron aikana on yksi suosikkiruokapäivä ja sesonkiruokapäivä.

Myös Ruotsissa kouluruoka on lapsille maksutonta

Torniojoen toisella puolella Ruotsin Haaparannalla, on Grankullenskolanin koululounas ruotsalaisoppilaille niin ikään ilmainen. Ruotsissa siirryttiin ilmaiseen koululounaaseen vuonna 1973. Kunnat päättävät tarjonnasta ja käytänteistä, joiden mukaan ruoka valmistetaan.

Alle 5 000 asukkaan Haaparannalla on yhdeksän kouluyksikköä. Toisin kuin Suomen puolella Torniossa, ei Haaparannan kunta enää käytä keskuskeittiötä kouluruuan valmistamiseen.

Keskuskeittiön todettiin säästöjen sijaan lisäävän kustannuksia, jotka syntyivät esimerkiksi ruuan kuljettamisesta, pakkaamisesta ja säilyttämisestä. Eikä ruuan makukaan ollut keskuskeittiön aikana parantunut. Lisäksi Haaparannalla uskotaan, että hyvä ruoka ja ruokailu tukevat oppilasta ja oppimista.

Grankullenskolanin kokki Pirjo Hautajärvi ja keittäjä-siivoaja Eila Kanto valmistavat koulupäivisin maukkaan lounaan koulun omassa keittiössä pääruuasta salaattipöytään. Haaparannan kouluissa puolieinesten käyttö on hyvin vähäistä, vaikka kananugetit ja lihapullat ovat todistetusti oppilaiden suosikkiruokien kärkipäässä. Sen sijaan kouluissa suositaan luomua ja lähiruokaa.

Pääruuan vaihtoehtoina on aina kasvisvaihtoehto ja ruoka, jossa on kalaa, kanaa tai muuta lihaa. Aterialla tarjotaan viittä eri salaattia, joista oppilaiden on maistettava vähintään kahta. Salaateissa käytetään sesongin kasviksia ja paljon papuja.

Salaatin ottamiseen ohjataan ja kannustetaan jatkuvasti, Pirjo Hautajärvi ja Eila Kanto kertovat.

”Meillä panostetaan myös ruuan esillepanoon. Salaatit ovat erillisellä pöydällä ja oppilaat lähtevät ottamaan ruokansa nimenomaan salaattipöydästä, ei pääruuasta”.

Ruokalista toimii viiden viikon kierrolla. Listalla näkyy olevan munakasta, tortillaa ja kebabiakin, mutta pääosan listasta täyttävät perushyvät ruuat jauhelihakastike, kalakeitto ja lihakastike. Kasvisruokiin panostetaan huolella.

Internetissä Haaparannan kunnan nettisivuilla julkaistava ruokalista kertoo paitsi päivän tarjonnan myös lisäklikkauksella ruoka-annoksen ravintosisällön sanallisesti ja kuviollisesti. Esimerkiksi kikhernebolognesessa on 200 gramman annoksessa noin 134 kilokaloria, hiilihydraatteja 23 grammaa, proteiineja 5 grammaa ja rasvaa 2 grammaa.

Lohisopan lisukkeena tarjotaan pehmyttä leipää, juustoa ja hedelmää. Riistakäristystä nautitaan perunamuusin ja puolukkasurvoksen kanssa, kuten Suomessakin. Jokaisen hyvän kouluaterian lasketaan kattavan 25–35 prosenttia oppilaiden päivittäisestä energiatarpeesta.

Koulun ruokailutila saa näyttää ravintolalta

Haaparannan kouluissa on uuden rehtorin Jarko Tuiskun aikana alettu kiinnittää huomiota myös ruokaloiden viihtyvyyteen ja hyvään ruokailukäyttäytymiseen. Pienessä ja viihtyisässä ruokasalissa eivät enää loista pitkät ja kalseat loisteputkilamput, vaan kauniit kohdevalaisimet. Salaattipöytä on valaistu houkuttelevasti. Vastikään Haaparannan kouluihin saatiin seinille nimikyltit, joilla luodaan mielikuvaa ravintolamaailmasta.

Lounaalle ei missään nimessä tulla juosten ja pienetkin oppilaat käyttävät haarukkaa ja veistä. Silloin tällöin rehtori Tuisku ohjailee itsekin oppilaita salaattien ottoon ja istuu lounaalla oppilaiden pöytään.

”Opettajat nauttivat oppilaiden kanssa pedagogisen lounaan. Se tarkoittaa sitä, että he seuraavat oppilaiden ruokailua heidän parissaan, eivät omista pöydistään”, rehtori Jarko Tuisku painottaa.

Grankullenskolanissa on hiljattain otettu käyttöön myös viiden minuutin hiljainen hetki. Sen määrää opettaja ja silloin ei puhuta ja tirskuta. Hiljaisen hetken aikana oppilaat keskittyvät vain syömiseen ja tunnelmaan. Meluisaan suomalaiskouluruokailuun tottuneen korville yhtäkkinen hiljaisuus kymmenien pienten ja vilkkaiden koululaisten keskellä kesken ruokahetken on lähes hämmentävä.

Siinä, kun Suomen puolella Karungin koulussa oppilaat ovat ruokailunsa päätettyään vapaita lähtemään pois pöydästä, on Ruotsin puolella Grankullenskolanissa tiukemmat säännöt. Ruokaa ei hotkita, vaan se syödään rauhallisesti ja ruokansa syöneet oppilaat jäävät istumaan pöytiin odottamaan muita oppilaita. Pöydistä lähdetään vasta, kun kaikki ovat saaneet ateriansa syötyä.

Ruotsissa kuntien lisäksi osa koululaisten vanhemmista on hyvin ruokatietoisia. Vanhemmat vaativat lapsilleen hyvää, terveellistä ja maittavaa kouluruokaa, etenkin niin sanotuilla paremmilla asuinalueilla elävät ruotsalaiset.

”Isommissa kunnissa ja kouluissa meidän kaltainen ruokailuun panostaminen voi olla haasteellisempaa. Meillä hyvän ruuan tarjoaminen ei riitä, vaan lapset kasvatetaan arvostamaan ruokaa ja yhteistä ruokahetkeä”, rehtori Jarko Tuisku summaa.

 

 

Juttu liittyy Miten Suomessa kouluruokaillaan kouluruokailun 70-vuotis juhlavuonna 2018? -juttusarjaan.  Ammattikeittiöosaajat ry esittelee juttusarjassa kouluruokailua erityyppisissä kouluissa ”Hangosta Utsjoelle”. Juttuja julkaistaan noin kerran kuukaudessa juhlavuoden aikana. Juttusarjan toteutumista tukee Maa- ja metsätalousministeriö.

Teksti ja kuvat: Auni Vääräniemi
2/2018

Ruokarunon saattelemana syömään

Tamperelaisen Tammelan koulun ruokailu alkoi tammikuisena pakkaspäivänä ekaluokkalaisten tullessa syömään opettaja Taina Saarenkedon johdolla kello 10.30. Käytävässä, ennen ruokasaliin siirtymistä, koululaiset lausuivat innokkaina kuorossa ruokarunon: ”Syömme ruokaa maistuvaa. Kaikki vatsat täyteen saa. Hyvää ruokahalua.” Sen jälkeen opettaja kertoi koululaisille, mitä oli ruokana ja muistutti rauhallisesti syömisestä ja omalle paikalle menemisestä ruoan ottamisen jälkeen.

Ennen ruokailun alkua ruokapalveluhenkilöstö oli ahertanut aamuvarhaisesta valmistamassa ruokaa ja täyttämässä ruokalinjastoja niin, että kaikki oli valmiina nälkäisten koululaisten iloisten äänien kajahdellessa koulun käytävässä. Tammelan koulussa ruokailee päivittäin noin 710 henkilöä, joista koululaisia on 560, esikoululaisia 90 ja loput opettajia. Lisäksi koulun ruokapalvelu valmistaa ateriat yhdeksään päiväkotiin. Ruoka- ja puhtauspalvelun esimiehenä Tammelan koulussa toimii palveluesimies Rita Hammarèn. Hän on ollut alalla jo 30 vuotta, joista kymmenen vuotta Tammelan koulussa. Hänen lisäkseen kouluruokailun onnistumisesta vastaavat kokki ja dieettikokki sekä kolme ruokapalvelutyöntekijää.

Palveluesimies haaveilemassaan ammatissa

Hammarèn monipuoliseen työnkuvaan kuuluu yhtenä tärkeänä osana asiakaspalvelu. Hän osallistuukin päivittäin ruokasalin puolella tehtäviin töihin ja keskustelee koululaisten kanssa. Rita Hammarènin mukaan motivoivinta työssä on lapsilta saatu aito palaute. ”Lapset kertovat ujostelematta, mitä mieltä he ovat ruuasta. Kaikki palaute otetaan vastaan ja niistä myös jutellaan koululaisten kanssa yhteisymmärryksessä. Minulla on avoin ja lämmin suhde koululaisten kanssa. Kaikki ovat kuin omia lapsia.” Isona innostajana työssään pirteä ja nauravainen Rita pitää myös sitä, että hän on ammatissa, josta on haaveillut pikkutytöstä lähtien.

Pyrkimyksenä miellyttävä ja meluton ruokailuhetki

Tammelan koulussa opettajat syövät valvonta-aterian yhdessä oman luokan oppilaiden kanssa. Apulaisrehtori Matti Annalan mukaan koulussa pyritään siihen, että ruokailu olisi mahdollisimman kiireetön, meluton ja miellyttävä kokemus. ”Koska koulussa on paljon ruokailijoita ja ruokailuun on rajallisesti aikaa (klo 10.30 – 12.15), muodostuu suositusten mukaisen puolen tunnin ruokailuajan toteuttaminen haasteeksi.” Hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä ruokailu sujuu kuitenkin Annalan mukaan saumattomasti. ”Perjantaisin pyritään erityisen hiljaiseen ruokailuun. Ruokasalissa on toisinaan käytössä liikennevalot, joissa vaihtuu väri äänitason noustessa yli yhteisesti sovitun rajan. Puheensorinan noustessa häiritsevän korkeaksi laite antaa tästä äänimerkin.”

Palveluesimies pitää tärkeänä ruokasalin viihtyisyyden luojana koululaisten tekemiä askartelutöitä. ”Kuvataidepainotteisen koulun oppilaat askartelevat somisteita opettajien johdolla spontaanisti tai meidän pyynnöstä. On mukava saada eri vuodenaikoihin liittyviä koristeita ruokasaliin koko koulun yhteiseksi silmäniloksi.”

Tapakasvatusta, jaksamista ja vatsan täytettä

Apulaisrehtori Annala pitää kouluruokailua kaikin puolin todella tärkeänä asiana. ”Koulussa opitaan syömään erilaisia ruokia niin kasviksia kuin kala-, broileri- ja liharuokia sekä erityyppisiä ruokalajeja. Myös tapakasvatuksellisesti kouluruokailulla on iso merkitys. Koululounaalla opitaan huomioimaan kanssaruokailijoita, syömään oikeilla ruokailuvälineillä ja opitaan muutenkin hyviä ruokailutapoja.”

Palveluesimies Hammarèn mukaan kouluruokailu jaksottaa hyvin koulupäivää ja riittävä syöminen auttaa jaksamaan opiskelussa ja lisää myös opiskeluintoa. ”Pääsääntöisesti lapset syövät hyvin, mutta ruokalautaselle annosteltavan aterian osien määrällisissä suhteissa olisi monesti toivomisen varaa.” Palvelupäällikön mukaan maanantaisin ja perjantaisin lapset syövät enemmän kuin viikolla.

Koulussa on ruokalasäännöt, joissa kannustetaan maistamaan kaikkea ja ottamaan ruokaa sen verran kuin jaksaa. Halutessaan ruokaa voi hakea lisää. Ruokalinjastossa on yleensä esillä lautasmalli päivän ateriasta ohjaamassa lasta ruuan eri osien määrällisessä koostamisessa.

Koulun kielipainotteisuuden vuoksi koulussa on myös ulkomailta muuttaneita lapsia. Hammarèn mukaan nämä oppilaat osaavat antaa kouluruualle selvästi enemmän arvoa kuin suomalaiset lapset. ”He ovat tottuneet kotimaassaan siihen, että kouluruoka ei ole ilmaista vaan siitä pitää maksaa tai, että kouluun viedään omat eväät, joka ei tunnu samalta kuin lämmin ateria.”

Ensimmäisen luokan oppilaiden herkkuokaa oli muun muassa haastattelupäivänä koulussa tarjottu perunasose-jauhelihalaatikko. Muina herkkuruokina mainittiin makaronilaatikko, perunasose ja nakit, hernekeitto, kana ja riisi, pasta ja jauhelihakastike, pinaattilätyt, pinaattikeitto kananmunan kanssa, perunasose ja kalapullat. Moni vastasi pitävänsä myös salaatista salaatinkastikkeen kanssa.

Tampereen Voimia suunnittelee ruokalistat keskitetysti

Tampereella kaupungin hyvinvointipalveluita tukevista monipuolisista ateria- ja puhtauspalveluista vastaa kaupungin liikelaitos Tampereen Voimia. Tammelan koulun keittiö toimii alueellisena tuotantokeittiönä. Ruokalistat suunnittelee keskitetysti Tampereen Voimia ja käytössä on kuuden viikon kiertävä ruokalista.

Rita Hammarèn kertoi, että ruokalistalla huomioidaan kaikki vuoden kiertoon kuuluvat yleiset juhlapäivät ja -teemat. ”Lisäksi kouluissa vietetään Tampere-päivää 1.10., jolloin koululounaalla tarjotaan mustaamakkaraa, perunasosetta, puolukkaa ja salaattia. Koulussa on tarjolla yksi ruokavaihtoehto. Lisäksi lapsi saa erityisruokavalion mukaiset ateriat, jos erityisruokavalioon on selvät lääketieteelliset tai eettiset syyt.”

Asiakkaita kuunnellaan

Oppilailla on mahdollisuus antaa palautetta ruuasta joko suullisesti henkilökunnalle, kirjallisesti ruokasalissa olevalla palautelomakkeella tai Tampereen Voimian nettisivuilla olevalla sähköisellä palautelomakkeella. Niin suullinen kuin kirjallinen palaute välitetään eteenpäin Tampereen Voimialle sähköisen palautejärjestelmän kautta.

Palveluesimies kertoi ruokapalveluhenkilöstön kuuntelevan koululaisten palautetta herkällä korvalla. ”Pääasiallisesti palaute koskee mieliruokatoiveita, joina mainitaan esimerkiksi pitsa, pinaattiletut, kalapuikot ja hampurilainen.”

Tampereella koululaiset voivat vaikuttaa kouluruokalistaan myös pari kertaa vuodessa järjestettävällä mieliruokaäänestyksellä. Mieliruokia nostetaan ruokalistalle mahdollisuuksien mukaan äänestyksen tuloksen perusteella. Tampereen Voimialla on myös ruokaraati-toimintaa, jossa koululaiset maistelevat ruokalistalle suunniteltuja uusia ruokia. Raatiin kuuluu jäseninä muutama oppilas kustakin koulusta.

Yhteistyöllä ja hyvällä viestimisellä asiat sujuvat

Tammelan koulussa toiminta sujuu ja viestit kulkevat hyvin henkilökohtaisen yhteydenpidon, tapaamisten sekä ruoka-agenttitoiminnan ja henkilöstöpalavereiden avulla. Apulaisrehtori Annalan mukaan ruokapalvelu on tärkeä yhteistyökumppani koululle. ”Meillä on hyvä yhteistyö puolin ja toisin. Ruokapalvelu joustaa paljon koulun tarpeiden mukaan. Näin koulussa saadaan järjestettyä myös normaalista poikkeava ohjelma, esimerkiksi uimassa käyminen. Ruokapalvelu järjestää koululaisille ruokailun tällöin lounasajan jälkeen ja valmistaa retkipäivinä eväät mukaan.” Palvelupäällikön mukaan ruokapalvelu joustaa mielellään tarpeen mukaan tulemalla esimerkiksi joulun alla keittämään riisipuuroa ennen työajan alkamista.

Syksyllä koulun alettua koulussa järjestetään tilaisuus, jossa keittiöhenkilökunta esittäytyy oppilaille ja opettajille. Viidesluokkalaiset avustavat syksyllä ykkösluokkalaisia kouluruokailussa ja näyttävät heille mallia. Näin ruokailutilanne alkaa koulun pienimiltäkin sujua pikku hiljaa ilman avustajia.

Tammelan koulun ruokalasäännöt:

• Tulen ruokalaan opettajan johdolla.
• Pesen kädet ennen ruokailua.
• Liikun ruokalassa kävellen kengät jalassa ja vältän turhaa kuljeskelua.
• Keskustelen vasta pöydässä, jotta ruuan ottamien nopeutuisi.
• Maistan kaikkea. Otan sen verran kuin jaksan syödä. Haen halutessani lisää.
• Noudatan hyviä pöytätapoja: keskustelen hillitysti, puhun vain suu tyhjänä, käytän veistä paloitteluun, aterioin vain pöydässä.
• Palautan astiat siististi oikeaan paikkaan ja kiitän ruuasta.

 

 

 

Juttu liittyy Miten Suomessa kouluruokaillaan kouluruokailun 70-vuotis juhlavuonna 2018? -juttusarjaan.  Ammattikeittiöosaajat ry esittelee juttusarjassa kouluruokailua erityyppisissä kouluissa ”Hangosta Utsjoelle”. Juttuja julkaistaan noin kerran kuukaudessa juhlavuoden aikana. Juttusarjan toteutumista tukee Maa- ja metsätalousministeriö.

Kuvat: Studio Koivunen Oy/Jussi Koivunen
Teksti: Päivi Jämsén/Ammattikeittiöosaajat ry
1/2018

“Yhteistyömme koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa on vuosien varrella kehittynyt loistavaksi ja Kouluruokadiplomi® on siitä ansaittu tunnustus”, totesivat palvelupäällikkö Kirsti Skogberg ja palveluesimies Pirjo Markunmäki Oriveden yhteiskoulun diplomin kunniaksi järjestetyllä brunssilla.

“Vapaamuotoisen juhlatilaisuuden tarkoitus oli herättää kävijöiden kesken keskustelua kouluruokailusta ja esitellä keittiön toimintaa”, kertoi Skogberg kakkukahvien sijaan ideoidusta brunssista. Onnittelijoita alkoi tulla koululle heti aamukahdeksan jälkeen ja vieraita riitti tasaiseen tahtiin lounasaikaan kestäneeseen brunssiin saakka.

Oriveden nuorisotalon vapaa-aikaohjaaja Petteri Lähteenmäki kiitteli kouluruokaa, jota hän syö päivittäin. Yhteistyötä keittiön kanssa hän tekee kesäleirien ruokailujen järjestämisessä ja nuorisovaltuuston toiminnan kautta, jota hän johtaa.

“Muutama vuosi sitten nuoret tekivät valtuustossa kouluruokailusta aloitteen, jossa he toivoivat ruokalistalle entistä enemmän kasviksia ja salaatteja. Yhteistyön tuloksena kasvisruoka on tällä hetkellä vapaasti valittavana vaihtoehtoa ja se on myös saavuttanut suuren suosion”, Lähteenmäki kertoi.

Rehtori Markku Puputti toi onnittelut Eräjärven koululta, jonne ruoka toimitetaan yhteiskoulun keittiöltä. Hän kertoi, että kouluruoka maistuu hyvin. “Opettajat ruokailevat oppilaiden kanssa yhdessä ja olemme pyrkineet kannustamaan siihen, että uusia ruokia aina maistettaisiin”, hän kertoi.

Vuosikello auttaa toiminnan ennakoinnissa 

Oriveden yhteiskoululla diplomin haku käynnistyi palveluesimies Pirjo Markunmäen vetämänä.

“Seuraamme aikaamme ja olemme kehittäneet ruokapalvelun toimintaa vuosien saatossa. Keittiöllämme on ympäristö- ja ravitsemuspassit ja pian aloitamme luomumaidon tarjoamisen. Diplomin hakeminen kiinnosti ja se tuntui luontevalta jatkolta aiempiin projekteihin”, totesi pitkän uran Oriveden yhteiskoululla tehnyt Markunmäki.

Diplomin hakemiseksi järjestettiin ruokatoimikunnan kanssa yhteisiä kokouksia, joissa keskusteltiin kouluruokailun toteuttamisesta. Oppilaat esittivät toiveitaan ja Markunmäki kertoi puolestaan  kouluruokailun järjestämisestä, kuten hankintarenkaasta, ateriakokonaisuuden merkityksestä ja sydänystävällisten raaka-aineiden käytöstä.

“Kokonaisuuden valottaminen auttaa nuoria ymmärtämään, miksei joka päivä voi olla tarjolla omaa toiveruokaa”, Markunmäki kertoo.

Oriveden yhteiskoululla on koulun ja ruokapalvelun välisen viestinnän avuksi on kehitetty vuosikello, jossa on ennakoituna yhteisesti sovitut opetusta tukevat teemat kouluruokailussa sekä juhlapäivien tarjoilut.

“Olemme esimerkiksi kieltenopetuksen yhteydessä järjestäneet Ruotsi-aiheisen teemapäivän, jossa oli tarjolla kulttuurin mukaista ruokaa ja oppilaat olivat talkoissa mukana huolehtien ruokasalin koristeista”, kertoo Markunmäki yhteistyöstä.

Ruokatoimikunnassa oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa

Oriveden yhteiskoulun 9. luokan Susanna Rissanen on aktiivisesti mukana edistämässä oppilaiden äänen kuulumista koulun toiminnassa. “Olen oppilaskunnassa ja siellä tuli esille ruokaryhmän perustaminen. Ilmoittauduin heti vapaaehtoiseksi, koska asia vaikutti kiinnostavalta, Rissanen kertoo.

“Mielestäni kouluruokailun yksi parhain puoli on, kun syödessä voi tavata kavereita ja jutella heidän kanssaan”, hän jatkaa. Kouluruokailua hän ei ohita, siitä pitää huolen aktiivinen tanssiharrastus. “Kotonakin on puhuttu, että kyllä kannattaa osallistua kouluruokailuun, muuten ei jaksaisi illalla harrastaa”, Rissanen kertoo.

Ruokatoimikunta on ollut aktiivinen ja toteuttaa vuosittain toiveruokakyselyn kahdeksannen luokan oppilaille. Kyselystä on saatu hyviä uusia ideoita ja samalla on havaittu, kuinka oppilaat toivovat tuttujen kestosuosikkien säilyttämistä ruokalistalla. Viimeisimmässä kyselyssä suosituimpia olivat makaronilaatikko, lihapullat, uunimakkara, puuro sekä tortilla, jota tarjottiin myös diplomin kunniaksi yllätyslounaana. Juhlapäivänä keittiön puolella riittikin tavanomaista enemmän vilskettä, mutta kaikki vaikuttivat tyytyväisiltä tempaukseen, niin vieraat kuin keittiön väkikin.

“Oli hienoa juhlia diplomia ja nostaa esille kouluruokailua. Saadut onnentoivotukset lämmittivät sydäntä ja tästä on hyvä jatkaa työtä eteenpäin,” Markunmäki totesi juhlapäivän päätteeksi. Kouluruokadiplomin hakeminen on kannustanut jatkamaan yhteistyön kehittämistä ja seuraavana Orivedellä on suunnitteilla Makuaakkoset-diplomin® hakeminen yhdessä päiväkotien kanssa.

Teksti ja kuvat: Virpi Kulomaa

---

Yläkuva: Oriveden yhteiskoulun diplomia juhlistivat koululla liikennekasvatuspäivää viettämässä olleet Rovastinkankaan ja Kultavuoren koulun oppilaat. Kuvassa Moona-Maria Puputti (vas.), Jasse Valkila, palveluesimies Pirjo Markunmäki, Mikko Pitkänen, Iikka Uusi-Rauva, Senja Hannila ja vapaa-aikaohjaaja Petteri Lähteenmäki.

 

Uusissa peruskoulun opetussuunnitelmissa kiinnitetään huomiota oppimisen iloon. Iloisen meiningin toivomme näkyvän myös kouluruokailussa. Suomalainen kouluruokailu on ainutlaatuista maailmassa. Suomen lisäksi vain Ruotsissa koululounas tarjotaan maksuttomasti kaikille oppilaille. Kouluateria onkin mitä tärkein sosiaalisen tasa-arvon edistäjä ja yksi koulupäivän kohokohdista.

Puheet koululounaan muuttamisesta maksulliseksi voidaan saman tien unohtaa. Yksi hyvinvointivaltion mittareista on, miten oikeudenmukaisesti se kohtelee elämänsä alkutaipaleella olevia, aikuisten tuen ja kannustuksen varassa eläviä tulevia veronmaksajia.

Kaikille kouluruoka ei kuitenkaan maistu. Selvitysten mukaan yläasteikäisistä varsin moni jättää koululounaan väliin. Syitä voi olla monia: kaverien painostus, kioskin läheisyys, turhat ennakkoluulot ja joskus myös vanhempien kielteiset asenteet ja tiedonpuute tai ruokakasvatuksen puuttuminen. Jos yhdessä syömiseen ei ole saatu mallia, on sitä vaikea koulussakaan toteuttaa.

Joskus ankeat ulkoiset puitteet tai häly ja kiire tekevät koululounaasta pelkän tankkaushetken. Näin ei saisi olla. Ruokailuhetkeä voi kohentaa monin tavoin. Asiassa kannattaa kuunnella itse asiakkaita eli oppilaita. Kun lapset ja nuoret pääsevät itse vaikuttamaan ruokasalin viihtyvyyteen ja jopa ruokalistasuunnitteluun, se poikii varmasti hyviä käytäntöjä. Myös opettajien ja rehtorin oma ruokailukäyttäytyminen ja kannustava esimerkki heijastuvat koululaisten asenteisiin. Kouluissa, joissa sen aikuiset ymmärtävät kouluruuan arvon, syödään, voidaan ja opitaan paremmin.

Tänä vuonna Suomi täyttää juhlavasti 100 vuotta ja ensi vuonna lakisääteinen kouluruokailu 70 vuotta. Kouluruokailu on tärkeä osa lähihistoriaamme, ja lähes kaikilla on siitä omakohtaisia kokemuksia. Kouluruokailun loistava tulevaisuus rakennetaan yhdessä. Siihen vaikuttavat niin ruokapalvelun osaava henkilökunta kuin ruokailevat oppilaat, koulun aikuiset ja oppilaiden vanhemmat. Kun lapsi tulee koulusta kotiin ja kysymme ”Mitä opit koulussa tänään?”, kysytäänpä samalla myös ”Mitä söit ja muistitko kiittää?”.

*** SUOMI 100 VUOTTA – TAVOITTEENA 1 000 KOULURUOKADIPLOMIA

Ammattikeittiöosaajat ry kampanjoi Suomi 100 -juhlavuonna suomalaisen kouluruokailun puolesta. Suomalainen kouluruokailu on ylpeyden aihe ja sosiaalinen innovaatio, jota tullaan ihastelemaan muualtakin maailmasta. Juhlavuoden aikana kannustamme kouluja ympäri maan hakemaan Ammattikeittiöosaajien myöntämää tunnustusta. Kouluruokadiplomi on osoitus kestävällä tavalla ravitsemukselliset ja kasvatukselliset seikat huomioivasta kouluruokailusta.

Juhlavuonna on monta syytä hakea diplomia: kouluruoan arvostuksen nostaminen, yhdessä syömisen ilo ja kymmenien vuosien kouluruokailuperinne. Suomalaista kouluruokaa kannattaa juhlia jokaisena koulupäivänä.

Kouluruokadiplomi on mukana Suomi 100 -ohjelmassa

Itsenäisyyden juhlavuonna diplomia hakevat ja sen ansaitsevat koulut saavat Suomi 100 -logollisen merkkivuoden diplomin.

Lisätiedot: Marjut Huhtala, toiminnanjohtaja, Ammattikeittiöosaajat ry marjut.huhtala@amko.fi, p. 050 341 3957,  www.kouluruokadiplomi.fi, www.amko.fi

Uusi nettipohjainen toimintamalli otettiin käyttöön kesäkuun alussa. Ravitsemussitoumuksia voi tehdä suolan, tyydyttyneen rasvan ja lisätyn sokerin vähentämiseksi, kasvisten käytön lisäämiseksi, annoskokojen kohtuullistamiseksi sekä lapsille suunnattujen tuotteiden, tarjottujen aterioiden ja ruokaohjeiden parantamiseksi. Sitoumukset ovat konkreettisia, merkittäviä ja mitattavia toimenpiteitä, joiden toteutumista seurataan.

Ruokapalveluissa sitoumus voi tarkoittaa esimerkiksi terveellisten välipalojen  saatavuuden lisäämistä kouluissa ja päiväkodeissa.

Juhlavassa julkistamistilaisuudessa Smolnassa ammattikeittiöitä edusti Luomuravintola Timjamin toimitusjohtaja ja Pirkanmaan Amkon puheenjohtaja Merja Jokiniemi. Lue hänen ajatuksiaan Ravitsemussitoumukseen liittyen Amkon blogista.

Tampereen steinerkoulun Luomuravintola Timjami on yksi Kouluruokadiplomi-kouluista.

Turun 18. Kouluruokadiplomi® myönnettiin Turun Lyseon koululle huhtikuussa 2017 järjestetyssä Kids & Food -kouluruokailufoorumissa.

“Tavoitteenamme on saada Kouluruokadiplomi® kaikkiin kouluihimme ja olemme tehneet sen eteen määrätietoisesti työtä”, kertoi palvelujohtaja Paula Juvonen Turun kouluruokailusta vastaavasta Arkea Oy:stä. Makuaakkoset-diplomi® on lisäksi myönnetty jo kymmeneen turkulaiseen päiväkotiin.

Lyseon diplomi oli yhteistyön tulos

Turun Lyseon koululla diplomihaun käytännön järjestelyistä huolehtivat keittiön palveluvastaava Päivi Raiko yhdessä kotitalousopettaja Taina Moision kanssa: “Lyseolla toimii ala- ja yläkoulu sekä lukio, joten hakua varten tarvittiin useampia kokouksia erilaisilla kokoonpanoilla”, kertoo Moisio.

Aloituspalaverissa käytiin ensin pienemmällä tiimillä läpi diplomikriteeristön mukaiset osa-alueet Arkean palveluesimies Rami Mielosen johdolla. Koulun ja oppilaiden osallisuuteen liittyvät kysymykset Moisio vei käsiteltäväksi ala- ja yläkoulun sekä lukion opettajankokouksiin. Lisäksi oppilaskunnan hallituksen jäsenten ja ohjaavien opettajien kanssa pidettiin yhteinen palaveri.

Koulun toiminnassa monet asiat olivat entuudestaan diplomin kriteerien mukaisia, mutta hakuprosessi synnytti paljon yhteistä keskustelua esimerkiksi oppilasravintolan viihtyisyydestä. Vaikka varsinaisiin tilaratkaisuihin ei voitu vaikuttaa, saatiin kokouksissa hyviä ideoita viihtyisyyden kehittämiseksi. Sen ansiosta ravintolaa piristää mm. oppilastöiden näyttely.

Ravitsemusasiat, lähiruoan käyttö ja asiakaskokemukseen panostaminen ovat Arkeassa kouluruokailun kehittämisessä keskiössä. Turkulaisissa kouluissa edistetään suositusten mukaista kasvisten käyttöä ja koululounaan valinnanmahdollisuutta. Kasvisruoka on päivittäin vapaasti valittavana toisena pääruokavaihtoehtoa ja salaatti tarjotaan aina komponentteina. Bonuksena on kasvisruokapäivä, jolloin tarjolla on kaksi kasvisvaihtoehtoa.

“Olemme todenneet, että kun oppilailla on mahdollisuus valita, maistuu kouluruoka selkeästi paremmin”, kertoo Juvonen tyytyväisenä.

“Kouluruokailu on jo työni puolesta sydäntäni lähellä, joten sen esille nostaminen diplomihaun myötä oli hieno ja tärkeä asia”, toteaa Moisio. Hän on kiitollinen rehtorin ja apulaisrehtorien antamasta täydestä tuesta kouluruokailun kehittämiseen liittyvissä projekteissa.

Rehtorin rooli kouluruokailussa on ratkaiseva

Rehtorin roolia kouluruokailun edistämisessä painotti myös Kids & Food -tapahtumassa esitelmöinyt Cygnaeuksen koulun rehtori Nicke Wulff.

“Kouluruokailu on luonteva osa toimintakulttuuriamme ja pääsääntö on, että se ei toteudu pelkästään oppilasravintolassa”, kertoi Wulff.

Ruokailuasioita on kehitytty kokonaisvaltaisesti  jo usean vuoden ajan ja koululle on myös myönnetty Kouluruokadiplomi® ensimmäisten joukossa 2013.  Tällä hetkellä koulu on mukana HudredED -hankkeessa, jonka kautta suomalaisia opetusinnovaatiota on tarkoitus jakaa eteenpäin. Hankkeen kautta koulu haluaa osoittaa, mikä vaikutus onnistuneella kouluruokailulla on opetusmenestykseen.

Päivittäisessä toiminnassa ruokailu linkittyy opetukseen mm. seuraavilla tavoilla:

• Kokeet pidetään aina aamutunneilla, jolloin oppilaat ovat virkeitä
• Oppilasravintolan sisustukseen on panostettu luovin ratkaisuin ja haasteellinen tila (vanha hiilikellari) on muutettu toimivaksi ravintolaksi
• Oppilaat osallistuvat ravintolan toiminnan kehittämiseen
• Opiskelijoiden yrityskilpailua varten on hankittu yrttikasvatuslaitteita. Ruoka-annoksia voi halutessaan höystää tuoreilla yrteillä.
• Oppilasravintolan toiminta-ajatus on, että siellä viihdytään ja pois saa lähteä kun siltä tuntuu.
• Isä- ja äitienpäivänä vanhemmat kutsutaan aamupalalle, sillä koululla koetaan tärkeänä että vanhemmat tutustuvat ympäristöön, jossa lapset ovat päivisin. Tapahtuma on ollut erittäin suosittu.
• Ruoantuottajat, kuten kalan- ja lihankasvattajat ovat käyneet esittäytymässä koululla.
• Oppilaat ovat tehneet reseptikirjaa

 

“Alkuaikoina tein itse paljon työtä kouluruokailun liittämiseksi osaksi toimintakulttuuriamme, mutta nyt se elää jo omaa elämäänsä kaikkien toimesta”, toteaa Wulff tyytyväisenä.

Ammattikeittiöosaajat ry:n myöntämät Kouluruokadiplomi® ja Makuaakkoset-diplomi® tukevat koulu- ja päiväkotiruokailun suositusten mukaista toteuttamista ja toimijoiden välistä yhteistyöstä. Lisätietoa diplomien hausta saa alla olevista linkeistä: 

Kouluruokadiplomin hakeminen
Makuaakkoset-diplomin hakeminen

 

Yläkuva: Turun Lyseon koulun diplomin ottivat vastaan kotitalousopettaja Taina Moisio (vas.) ja Päivi Raiko Arkeasta. 

”Kouluruoka edistää kansanravitsemusta ja on merkittävää sosiaalista tukea lapsiperheille”, painottaa joukkoruokailun vahva kehittäjä, HUS:n hallituksen puheenjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Ulla-Marja Urho. ”Kouluruokailun toteuttaminen ja tuki mittaavat asennettamme sosiaaliturvaan. Tasapainotettu valtion budjetti ja kunnallisveron alentaminen kuulostavat järkevältä, mutta kouluruokailun rahat on säilytettävä.”

Ulla-Marja Urholla on merkittävä työhistoria suomalaisen joukkoruokailun kehittäjänä. Hän toimi projektipäällikkönä, kun Sitran rahoittamalla hankkeella tehtiin ensimmäinen mittava selvitys joukkoruokailusta ja laadittiin valtakunnalliset suuntaviivat tasapainotetulle suurkeittiöreseptiikalle. Sitran hanke käynnistyi vuonna 1975 ja jalkautti osaltaan Pohjois-Karjala-projektin ravitsemusoppeja.

Urhon kouluruokaan liittyvät muistot ovat myönteisiä. ”Lempiruokani oli pinaattikeitto. Sen kanssa tarjottiin joko juustokolmio tai nakki ja lisänä pehmeää leipää. Muina kuin pinaattikeittopäivinä oli tarjolla vellejä ja puuroja sekä kaalikeittotyyppisiä ruokia ja näkkileipää.”

Tänään Suomen kouluissa ruokalistat ovat kunnossa ja raaka-aineet monipuolisia. Elämme yltäkylläisyydessä vuosikymmenien takaiseen ruokatarjontaan verrattuna. Silti keskustelu kouluruuan imagoasioista käy kiivaanakin. Eikä keskustelun sävy aina ole positiivinen.

”Ammattilaiset osaavat kyllä tehdä ruokaa, eikä silläkään ole niin paljon merkitystä, millä teknologialla ruoka valmistuu ja miten se kuljetetaan asiakkaille. Kaikkein tärkeintä on koko koulun henkilökunnan ja aikuisten sitoutuminen kouluruokailun sujumiseen”, Urho korostaa.

Hän pitää ruokailun ”välipalaistumista” harmillisena trendinä. ”Jos lapset ja nuoret napsivat päivän mittaan sitä ja tätä, jatkuu tämä käytäntö myös koululounaalla eikä lautasmalli toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.”

Koulun aikuisten asenteesta on kiinni, miten ruokailuun suhtaudutaan. Kouluruokailuun liittyy joskus enemmän luuloja kuin tietämystä. Urho on pahoillaan, että aikuisten väärät luulot siirtyvät helposti lastenkin asenteisiin.

Lue AmmattikeittiöOsaaja-lehdessä  nro 1/2017 julkaistu juttu kokonaisuudessaan tästä.

 

 

Uusi kouluruokailusuositus Syödään ja opitaan yhdessä julkaistiin tammikuussa 2017. Kouluruokadiplomi® on suosituksissa esimerkkinä kouluruokailun seurantaa ja arviointia tukevasta työkalusta ja oppimisalustasta, joka kattaa eri osa-alueet ruokakasvatuksesta yhteistyöhön ja ruoan ravitsemukselliseen laatuun.

Uuden suosituksen tavoitteena on antaa kouluille, ruokapalveluille, kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille ohjeita kouluruokailun toteuttamiseen ja sen kehittämiseen.