Kouluravintolalle oppilaiden valitsema nimi

Juupajoen koulukeskuksessa Korkeakoskella juhlittiin iloisissa merkeissä Kouluruokadiplomin® saamista ja uutta kouluravintolan nimeä. Koulun ruokaraati aloitti keväällä, Kouluruokadiplomin hakemisen yhteydessä, kouluravintolan ilmeen noston. Oppilaat saivat ehdottaa kouluravintolalle nimiä, joista he itse äänestivät suosikkinsa eli Ravintola Ravunkuoren. Ennen nimijulhaa ravintola sisustettiin samassa hengessä. Ravunkuori ja kouluruoka eivät ensikuulemalta mahdu samaan lauseeseen. Nimen keksinyt kolmasluokkalainen Erin Salo kertoo saaneensa idean tv-sarjasta Paavo Pesusieni, jossa on samanniminen ravintola. Ennen kouluravintolaan siirtymistä kippisteltiin juhlamaljoilla koko koulun voimin. Kuvassa keskellä Ravunkuori-nimeä ehdottanut Erin Salo juhlahattu päässään.

Sisustaminen nimen mukaiseksi koko koulun voimin

Pöydät on ryhmitelty uudelleen, ja pitkistä pöydistä on osittain luovuttu. Kaikilla luokilla on omat vakiopöytänsä, ja alakoululaisten seurassa syövät opettajatkin. Teknisen työn opettaja Niko Oksa on taiteillut nimen oven päälle ja linjaston päähän. Aulaan päin avautuvalla ikkunaseinällä roikkuu kalaverkko, johon oppilaat ovat kuvaamataidossa tehneet kaloja ja muita mereneläviä. Nurkkaan on rakennettu jopa biitsi keittiöhenkilökuntaan kuuluvien Jonnan, Liisan ja Tiinan yhteistyöllä. Kaiken kruunaavat talonmies Jorma Pitkämäen kehystämät vanhat koulutaulut muun muassa ravuista.

Juhlan kunniaksi Ravintola Ravunkuori sai oman räpin, jonka kertosäe kuuluu seuraavasti:

Ravunkuoressa on aina hyvää ruokaa,
lisää tätä herkkumuonaa meille tuokaa!
Jenni kun innoissaan meille kokkaa,
ruoka kyllä tosiaan täällä rokkaa!

Diplomin myötä ruokailu vahvemmin osaksi koulun kasvatustehtävää

Koulun uuden nimen ja sisustuksen lisäksi juhlittii koululle Amattikeittiöosaajat ry:n myöntämää Kouluruokadiplomia®. Diplomin haussa on pitänyt täyttää tiukat kriteerit.

– Esimerkiksi pehmeää leipää suositellaan olevan tarjolla kahdesti viikossa. Mietimme, mihin se parhaiten sopisi, ja päätimme yhdistää pehmeän leivän keittopäivään ja kerran viikossa pidettävään kasvisruokapäivään. Se lisää kasvisannoksen houkuttelevuutta, kertoo ruokapalveluesimies Jenni Vuorela- Mattila.

– Kasvisruoista suosituin on ehdottomasti pinaattilätyt, mutta joidenkin kasvisruokien kanssa vasta totutellaan uusiin makuihin. Tarkoitus on kuitenkin valmistaa herkullista ja ravitsemuksellisest täysipainoista ruokaa ja ottaa ruokailu entistä vahvemmin osaksi koulun kasvatustehtävää. Osallistamme myös oppilaita ruokailutilanteissa muun muassa ruokajärjestäjinä, Jenni selvittää.

Mistä Kouluruokadiplomi® ketoo Ravintola Ravunkuoressa?

– Kouluruokadiplomi on tae siitä, että pyrimme kehittämään osaamistamme ajan hengessä ja huolehtimaan asiakkaistamme eli koululaisista. Se kertoo myös toimivasta yhteistyöstä henkilöstön ja käyttäjien välillä, summaa Jenni diplomin syvemmän sisällön koko nelihenkisen keittiöhenkilöstön puolesta.

Kouluruokaraadin jäsenenä on oppilaskunnan hallituksen, Jennin, rehtorin ja vararehtorin lisäksi vapaa-aikaohjaaja Piritta Pasuri, jonka toimenkuvaan oppilaskuntatyö on liitetty.

Voit lukea alkuperäisen jutun kokonaisuudessaan tästä klikkaamalla.

Lähde: Oriveden Sanomat 4.9.2019, Anne Kotipuro.

9/2019

Säkylän kouluissa ja päiväkodeissa juhlittiin Ammattikeittiöosaajat ry:n myöntämiä Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomeja. Tässä jutussa kerrotaan tarkemmin Isosäkylän koulun juhlasta. Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Alasatakunta-lehdessä: Kouluruoka sai kunniaa Säkylässä_5_2019.

Mistä lähdettiin liikkeelle?

Ruokahuoltopäällikkö Katariina Salosen mukaan kaikkiin Säkylän viiteen kouluun haettiin Kouluruokadiplomit ja yhteen päiväkotiin Makuaakkoset-diplomi. – Kimmoke diplomien hakemiseen tuli sivistysjohtaja Päivi Östermannilta. Sen jälkeen olin yhteydessä koulujen rehtoreihin ja päiväkotien johtajiin. Kaikki olivat innostuneita asiasta ja niin yhteistyö diplomien hakemiseksi lähti liikkeelle, Salonen kertoo.

Rehtori Merja Ääri korosti, miten tärkeää on lisätä yhteistyötä keittiön ja kouluruokailijoiden kanssa. Kouluruokailuun liittyy monia opetuksellisia tavoitteita. Se on sellaista aidoissa arjen toiminnoissa oppimista, jota koulussa ei koskaan ole liikaa.

Makuraadin perustamisessa innoittajana yläkoulun esimerkki

Isosäkylän koulun ruokapalvelutyöntekijä Raija Kukkonen kertoi makuraadin perustamisen tapahtuneen yläkoulun esimerkin innoittamana. Diplomin hakemisvaiheessa täytettiin 45 kysymyksen lista, jossa arvioitiin esimerkiksi ruokalan viestintää, yhteistyötä oppilaiden kanssa sekä ravitsemussuositusten mukaisen ruokailun toteutumista. – Kriteereistä tuli täyttyä 85 prosenttia diplomin saadakseen, mutta meillä täyttyi lähes kaikki, Kukkonen kertoo.

Rehtori Merja Äärin mukaan kouluruokaa pidetään helposti itsestään selvyytenä tankkaushetkenä. – Diplomikriteereitä mietittäessä arvioimme omia käytäntöjä tosi monipuolisesti. Moni asia on hyvin ja joitakin asioita heräsimme katsomaan uusin silmin. Makuraadin myötä yhteiseen suunnitteluun ja ideointiin on tullut lisävirtaa. Raati kerää palautetta ja keskustelee kouluruokailuun liittyvistä asioista säännöllisesti, Ääri toteaa.

Kouluruoan taso korkealla

Kukkosen mukaan palautteen näkee todellisuudessa parhaiten ruoan menekistä. Hän kiittelee Isosäkylän koulun oppilaiden olevan hyviä syöjiä ja makuraadin tarjonneen hyviä ideoita kehittää entisestään kouluruoan tasoa. – Sieltä tuli toivomuksia esimerkiksi leipävalikoimaa koskien sekä toiveruokapäivää ehdotettiin. Sämpylät leivommekin itse joka toinen viikko perjantaisin. Raija Kukkonen oli diplomista luonnollisesti iloinen. – Tuntuuhan se tietysti tosi upealta. Meidän työosaamista tässä kuitenkin mitattiin, hän iloitsee.

Makuraati diplomien hakijana

Niin oppilaat kuin henkilökunta kokivat makuraadin hyödylliseksi. Makuraatiin kuuluneet koululaiset Kiira Tammelin ja Aaron Levonmaa sanoivat keskusteluissa esiintyneen palautteen olleen pääosin positiivista. – Mietimme, että onko jotain parannettavaa esimerkiksi ruokalan siisteydessä tai ruokien tasossa. Aika vähän löysimme pahaa sanottavaa, kaksikko toteaa.

Ruokahuoltopäällikkö Salonen piti diplomien hakemista tärkeänä. – Yhteistyö, vuoropuhelu ja palautteen antaminen lisääntyi ja helpottui, kun kohtaaminen tapahtui kasvotusten, Salonen kertoo.

Kouluruokadiplomin hakemiseen liittyvät kysymykset käsiteltiin koulun makuraadissa. Raatiin kuuluu oppilaiden ja opettajien lisäksi rehtori Merja Ääri, kunnan ruokahuoltopäällikkö Katariina Salonen sekä ruokapalvelutyöntekijä Raija Kukkonen. Kuvassa makuraatiin kuuluneista oppilaista ovat Kiira Tammelin ja Aaron Levonmaa sekä ruokapalvelutyöntekijä Raija Kukkonen ja opettaja Anne Valli-Pietilä.

Isosäkylän koulun ”ruokavala”

Koululaiset juhlistivat diplomin saamista lausumalla keittäjän johdolla ”ruokavalan”. Vala kehystettiin kouluravintolaan Kouluruokadiplomin viereen.

Kun saavun ruokalaan, kädet pesen aina vaan.
Ruoan linjastosta kauniisti otan ja omat sotkut siivoan.
Ruokaa otan sopivasti, salaattia myös, se tekee maun paremmaksi.
Muistan hyvät pöytätavat, muuten aikuiset nalkuttavat.
Ruokalassa näytän, miten haarukkaa ja veistä käytän.
Lautaselleni jos ruokaa jää, muistan sen biojätteeseen tyhjentää.
Viimeisenä tarkistan, että astiat ja tarjottimen siististi palautan.
Muistan myös kiittää, siitä voin hyvää mieltä niittää.

Teksti ja kuva: toimittaja Joni Tuominen Alasatakunta-lehti. Toimittajan kirjoittama juttu on luettavissa kokonaisuudessaan Kouluruoka sai kunniaa Säkylässä_5_2019.

Rehtori Merja Äärin ja ruokahuoltopäällikö Katariina Salosen kommentit on lisätty tähän tekstiin lehden ilmestymisen jälkeen (Päivi Jämsén/Ammattikeittiöosaajat ry).

5/2019

Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomi

Nyt kannattaa toimia heti, että ehditte iloita ja juhlia Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomien suorittamisesta lukuvuoden päätösjuhlassa.

Diplomi

• myönnetään tunnustuksena ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän ruokailun edistämisestä päiväkodeille ja kouluille
• on jatkuvan itsearvioinnin ja toiminnan kehittämisen työväline, joka on voimassa kolme vuotta sen suorittamisesta

Diplomi kannattaa suorittaa koska se

• nostaa ruokailun näkyväksi osaksi koko päiväkodin/koulun yhteistä toimintaa
• innostaa lasten osallistamiseen ja ruokakasvatukseen
• rohkaisee oman päiväkodin/koulun toimintaan sopivien käytäntöjen toteuttamiseen lisää koulu-/ päiväkotiruokailun ja sen tekijöiden arvostusta

Juhlistakaa diplomien suorittamista kevätjuhlissa

Diplomien suorittamista on ilo juhlia koulujen ja päiväkotien kevätjuhlissa.Suorittaessanne diplomit yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa 10.5.2019 mennessä, varmistatte diplomien toimituksen ennen kevätlukukauden päättymistä.

Lisätietoa ja hakeminen

• Päiväkodit: makuaakkosetdiplomi.fi
• Koulut: kouluruokadiplomi.fi
• paivi.jamsen(at)amko.fi

4/2019

Myönteinen kouluruokailupuhe ja lukuisat tapahtumat ja hankkeet ovat viime vuonna juhlitun kouluruokailun 70-vuotismerkkivuoden parasta perintöä. Tutkija, ruokakasvatuksen asiantuntija, KT Kristiina Janhonen katsoo kouluruokailun tulevaisuuteen valoisasti. Hän toivoo juhlavuonna toteutettujen tempausten jäävän osaksi koulujen toimintaa teemavuoden jälkeenkin. ”Aina tulee uusia koululaissukupolvia, joille kouluruokailu on markkinoitava ainutlaatuisena juttuna”, Janhonen muistuttaa.

Kavereiden tapaaminen ruokailun lomassa tärkeää

Janhonen on väitellyt oppilaita osallistavasta ruokakasvatuksesta, joten aihe on hänelle varsin tuttu. Oppilaita kannattaa kuunnella ja tarttua tosissaan nuorten kehittämisideoihin.

Tutkimukseen osallistuneille yhdeksäsluokkalaisille erityisen tärkeä teema ruoan maun lisäksi oli ruokailutilanteen sosiaalinen puoli: ”Oppilaat nauttivat saadessaan viettää ruokailussa aikaa kavereiden kanssa keskustellen ja kuulumisia vaihtaen. Nuorille merkityksellisten teemojen huomiointi kouluruokailun kehitystyössä on tehokas tapa innostaa oppilaat mukaan”, Janhonen painottaa.

Muutokset kouluruokailussa

”Suomalaisen kouluruokailun tavoitteet ja painopisteet ovat menneiden vuosikymmenten aikana muuttuneet paljon”, Janhonen korostaa ja viittaa sen järjestämisen alkuaikoihin. Kouluruokailun historian alkuvaiheet sijoittuvat ajankohtaan, jolloin niukkuus oli tavanomaista monissakin kodeissa. Kouluruoka avitti vähävaraisten perheiden ruokahuoltoa ja oli tarpeellinen yhteiskunnallinen tuki lapsiperheille.

”Nykypäivänä kouluruokailun merkitys on laajentunut ravinnon tarjoamisesta kokonaisvaltaiseksi ruokakasvatustapahtumaksi. Kouluruoka on muutakin kuin mitä lautasella näemme. Kouluruokailutilanne mahdollistaa valtavan hienon alustan arjen taitojen ja tapakulttuurin opetteluun sekä ruokatajun kehittymisen tukemiseen”, Janhonen iloitsee. Ruokataju ruokakasvatuksen tavoitteena merkitsee omakohtaista ymmärrystä ruokavalinnoista sekä omien valintojen laajempien vaikutusten hahmottamista.

Osallistamista ja ilmiöoppimista

”Kouluissa tapahtuva ruokakasvatus on tulevaisuudessa entistä osallistavampaa”, uskoo Janhonen. Opetussuunnitelman myötä ilmiöoppiminen ulottuu mahdollisimman moneen oppiaineeseen ja koulun arkeen laajemminkin. Janhosen mielestä ilmiöoppimista voidaan mainiosti soveltaa kouluruokailussa. Tämä voisi tarkoittaa jonkun laajan kysymyksen tai teeman tutkimista havainnollistavin sovelluksin sekä käytännönläheisiä ratkaisuja hakien.

”Kouluruokailu tarjoaa erinomaiset edellytykset mallintaa esimerkiksi kestävän kehityksen toteutumista ohjaamalla oppilaita ekologisiin ruokavalintoihin, kierrättämiseen ja hävikin vähentämiseen.” Muina ruokakasvatuksen esimerkkeinä hän mainitsee maistelulaboratoriot ja erilaiset makuraadit, joiden avulla lapsia ja nuoria voidaan tutustuttaa vaikkapa erilaisiin kasvisperäisiin proteiininlähteisiin ja kannustaa monipuoliseen kasvisten syöntiin.

Miten kaikki osallistuisivat?

Alakoulussa oppilaat saapuvat ruokailuun ja toimivat ruokailutilassa opettajien vahvasti tukemana sekä heidän ohjauksessaan. Jo tämänkin ansiosta pienet koululaiset syövät kouluruokaa tyypillisesti paremmin yläkoululaisiin verrattuna. Yläkouluvaihe asettaa omat haasteensa kouluruokailulle, minkä näemme myös ruokailijamäärissä.

Janhosen mukaan syömättömyys on osa nuorten itsenäistymisvaiheeseen kuuluvaa ilmiötä. Ruokailun väliin jättäminen ei liity aina ruuan laatuun, vaan sen taustalla voi olla myös kokemus vertaispaineesta ja halu kuulua joukkoon. ”Jos kaveriporukan enemmistö päättää mennä kioskille tai pikaravintolaan koululounaan sijaan, niin usein vain mennään joukon mukana. Tutkimukseni nuoret pelkäsivät yksin jäämistä. Herkässä kehitysvaiheessa on vaikea toimia ryhmän päätöksen vastaisesti. Kun nuoret saivat mahdollisuuden pohtia kouluruokailua eri näkökulmista, moni havahtui itsekin huomaamaan, että kielteinen asenne tarttuu helposti ja voi olla osittain liioiteltua.”

Syömättömyydelle ei kuitenkaan saa antaa periksi. Nuorten kanssa keskustellen voidaan tehdä vertaispaineen vaikutuksia näkyviksi ja harjoitella rohkeutta olla myös välillä eri mieltä kavereiden kanssa. Vaikka nuorilta tulisi ikävääkin kritiikkiä, on aikuisen tehtävänä ottaa palaute hermostumatta vastaan. ”Jos aikuinen hermostuu, niin peli on menetetty”, Janhonen korostaa ja muistuttaa, että moni nuori tarvitsee vielä harjaantumista rakentavan palautteen antamisesta tai ylipäätään kritiikin sanoittamisesta asiallisesti. Ruokakasvattajan tehtävä on tukea näiden taitojen opettelua yhdessä.

Kuuntelua vai aktiivista kuulemista?

Osallistaminen ja nuorten kuuleminen ovat avainasemassa, kun tavoitteena on saada oppilaat aktiivisesti mukaan. ”Ruokapalveluhenkilöstön ja koulun kaikkien aikuisten on oltava rohkeasti läsnä ruokailutilanteessa ja näytettävä esimerkkiä. Palautekyselyjen teettäminen on tärkeä osa kehittämistyötä, mutta oppimisen näkökulmasta vieläkin hedelmällisempiä ovat päivittäiset keskustelut ja luonnollinen vuorovaikutus itse kouluruokailutilanteessa”, Janhonen painottaa.

”On myös hyvä, että palautteisiin vastataan ja kerrotaan oppilaille, mitä kehittämisehdotuksille aiotaan tehdä. Kaikkien tehokkainta on lähteä viemään parannusehdotuksia oppilaiden kanssa yhdessä eteenpäin. Tässä voitaisiin aiempaa monipuolisemmin hyödyntää myös yhteistyötä eri oppiaineiden, kuten kotitalouden, terveystiedon, ympäristöopin ja biologian kanssa.”

Vaikka kouluruokailun määrärahoihin ei päästäisikään vaikuttamaan, pienelläkin budjetilla voi aina tehdä jotakin. Janhonen opastaa esimerkiksi kiinnittämään huomiota ruokailutilan akustiikkaan ja pöytäjärjestelyihin. Häly, kiire ja rauhaton ympäristö eivät houkuttele syömään tai ainakaan viipymään kouluruokailussa.

Janhonen kannustaa kuuntelemaan nuoria herkällä korvalla mutta niin, että kouluruokailun reunaehdot tehdään kaikille selväksi. ”Koululaisten on hyvä tietää, että ruokaa valmistetaan rajallisella budjetilla. Liikaa ei kuitenkaan kannata juuttua negatiivisuuteen eikä sälyttää aikuisille kuuluvia haasteita nuorten pohdittaviksi.”

Kouluruokailua osallistavalla otteella -juttu on julkaistu kokonaisuudessaan AmmattikeittiöOsaaja -lehdessä 1/2019

Teksti: Marjut Huhtala/Ammattikeittiöosaajat ry
Kuvat: Tero Honkaniemi (Kristiina Janhosesta) ja Samuel Hoisko, Neliömedia (koululaisista)
3/2019

Ammattikeittiöosaajat ry toteutti kouluruokailun 70 vuotis -juhlavuoden kunniaksi juttusarjan Miten Suomessa kouluruokaillaan juhlavuonna 2018. Jutuissa kuvattiin tämän päivän kouluruokailua eri puolilla Suomea kaupungeissa ja haja-asutusalueilla niin pienissä kuin isoissakin kouluissa näkökulmaa vaihdellen.

Juttusarjassa julkaistiin yhteensä kymmenen juttua ja kaksi videota. Voit lukea kaikki jutut ja katsoa videot tältä sivustolta Ajankohtaista-osiosta.

Lämpimät kiitokset kaikille juttusarjan tekoon osallistuneille! Olemme saaneet yhdessä edistää myönteistä kouluruokailupuhetta.

Mielenkiintoinen ja antoisa matka eri paikkakuntien kouluihin

Kävimme tapaamassa koulujen ruokapalvelu- ja opetushenkilöstöä, rehtoreita ja koululaisia kouluruokailun 70-vuotis juhlavuoden merkeissä. Meillä on ollut ilo tutustua ammattitaitoiseen kouluruokailun toteutukseen erilaisissa kouluissa ympäri Suomea.

Juttusarja lähti liikkeelle Tampereelta Tammelan koululta ja päättyi Kurikan yhteiskoululle. Siinä välissä piipahdimme Torniossa, Haaparannassa, Kajaanissa, Kirkkonummella, Jyväskylässä, Salossa, Köyliössä ja Peräseinäjoella. Kajaanissa kuvatussa videossa tapaamme koulun rehtorin ja ruokapalveluvastaavan sekä kaupungin ruokapalvelupäällikön ja oppilaskunnan edustajia. Kurikan yhteiskoululla tuotetussa videossa tutustumme monipuolisiin Kouluruoka 70 vuotta -messuihin.

Matkan varrella on ollut mukava tavata innostuneita tekijöitä, nähdä yhdessä tekemisen meininkiä ja kuulla iloista puheensorinaa ruuan ympärillä. Kaikille koululaisille maksuton kouluruokailu on parhaimmillaan ruuasta nauttimista, yhdessä ruokailemista, ruokakasvatusta sekä terveyden ylläpitämistä ja edistämistä. Kouluruokailu on sosiaalinen innovaatio, joka luo tasa-arvoista perustaa oppilaiden kasvulle ja kehitykselle.

Kouluruokailussa tehdään hienoja juttuja – Poimintoja eri kouluista:

• ruokailussa pyritään mahdollisimman kiireettömään, meluttomaan ja miellyttävään kokemukseen
• koululaisten palautetta kuunnellaan herkällä korvalla
• kouluruokailussa annetaan tapakasvatusta ja saadaan vatsan täytettä ja voimia opiskeluun
• salaateissa käytetään sesongin kasviksia ja paljon papuja
• oppilaat pääsevät säännöllisesti vaikuttamaan kouluruokailun suunnitteluun ja toteutukseen mm. koulun ruokaraadissa
• ympäristö- ja uskallusviikon aikana edistetään kasvisten käyttöä
• oppilaiden ehdotukset kannustivat ruokapalveluita suunnittelemaan ruokalistoja niin, että toinen päivittäin tarjolla olevista ruoista on mausteisempi vaihtoehto
• valinnanvaran lisääntyminen kouluruoassa auttaa lisäämään oppilaiden osallistumista kouluruokailuun
• ruokaraadit voivat toimia ruokakasvatuksen osana: niiden avulla voidaan vahvistaa oppilaiden osallisuutta
• ruokapalveluvastaava arvostaa rooliaan yhtenä koulun tärkeistä aikuisista ja pitää tärkeänä läsnäoloaan ruokailussa
• hyötykasvien viljely koulun edustan kasvimaalla ja viljelylaatikoissa on osa ruokakasvatusta
• oppilaita on motivoinut eniten sellaiset ruokakasvatustoimet, jotka osallistavat heitä toimimaan
• rehtorin mukaan kouluruokailu on koulun paras tunti, vaikka opettajat hyviä tunteja pitävätkin
• kansainvälisyys näkyy ruokalistoilla. Toiveruuat kertovat muuttuvasta maailmasta, globalisaatiosta ja lisääntyneestä matkustelusta
• vaihto-oppilaat pitivät suomalaista kouluruokailujärjestelmää kaiken kaikkiaan hienona mahdollisuutena, koska omassa kotimaassa ei tarjota kouluruokaa

Lue kaikki jutut: Ajankohtaista-osiosta.

 

 

 

 

 

 

 

Kuvat: Samuel Hoisko (kaikki muut kuvat paitsi jutun alin kuva), Jussi Kovunen (alin kuva)
Teksti: Päivi Jämsén/Ammattikeittiöosaajat ry

Juttu liittyy Miten Suomessa kouluruokaillaan kouluruokailun 70-vuotis juhlavuonna 2018? -juttusarjaan.  Ammattikeittiöosaajat ry esittelee juttusarjassa kouluruokailua erityyppisissä kouluissa ”Hangosta Utsjoelle”. Juttuja julkaistaan noin kerran kuukaudessa juhlavuoden aikana. Juttusarjan toteutumista tukee Maa- ja metsätalousministeriö.

 

Kurikan yhteiskoululla pidetyillä kouluruokamessuilla välittyi innostusta ja iloista meininkiä pursuava tunnelma. Ruoka- ja puhtauspalvelun henkilöstö, koulun rehtorit ja opettajakunta toimivat yhteistyössä kouluruokailun kehittämisen eteen toisiaan kannustaen järjestämällä muun muassa erilaisia tempauksia.

Käy katsomassa Ammattikeittiöosaajat ry:n Kasvua kouluruuasta – Kouluruoka 70 vuotta -hankkeen tekemä videokooste kouluruokamessuilta.

Samanlaiset messut järjestettiin syyskuun lopussa myös Jurvassa ja Jalasjärvellä, jotka kuuluvat Kurikan kaupunkiin.

Entisajan kouluruokailuastioita ja työpukunäyttely

Työasunäyttelystä kouluruokamaistiaisiin

Kurikan kaupungin puhtaus- ja ruokapalveluiden henkilöstö esitteli messuilla kouluruokailun historiaa monipuolisesti eri vuosikymmeniltä. Esillä oli tämän päivän ruoka-annoksia ravintosisältöineen, hauska työpukujen ja ruokailuastioiden näyttely menneiltä vuosikymmeniltä sekä kurkistus tulevaisuuteen. Tarjolla oli kouluruokamaistiaisia eri aikakausilta sekä opastettu kierros valmistuskeittiöön. Messuilla oli lisäksi mahdollisuus tutustua vanhoihin kouluruokailuun liittyviin valistusaineistoihin, koululaisten palautteenantomahdollisuuksiin ja itse palautteisiin sekä Sapere-ruokakasvatusmenetelmään.

 

 

 

 

 

Koululaisten kouluruokailukyselyn palautteita ja Sapere-menetelmään liittyviä työkaluja

Kansainvälisyys näkyy ruokalistoilla

Messuilla esiteltiin myös kouluruokalistoilla näkyvää kansainvälisyyttä. Palvelupäällikkö Maarit Annala kertoi kansainvälisyydellä olevan ajassa elävä luonne. ”Se, mikä oli 70-luvulla kansainvälistä on tänään tavallista arkiruokaa. 1970-luvun kouluruokalistan viillokki kanasta ja vasikasta eli tutummin tilliliha on ranskalaista alkuperää ja makaronipohjaiset ruuat puolestaan italialaista. Monet kurikkalaisten koululaisten toiveruokalistan kärjessä olevat ruuat ovat alkuperältään kansainvälisiä: pitsat, wokit, nuudelit, pastavuoat ja tortillat.”

Ruokapalveluvastaava Anne Haaramo ja ruokapalvelupäällikkö Maarit Annala

Annalan mukaan toiveruuat kertovat muuttuvasta maailmasta, globalisaatiosta ja lisääntyneestä matkustelusta. ”On hienoa, että saamme vaikutteita maailmalta ja makumaailmamme rikastuu. Yhtä hienoa on kuitenkin arvostaa omia juuria ja nauttia kotimaan ruokakulttuurin erityispiirteistä, joita maamme ainutlaatuiset olosuhteet ovat jalostaneet. Koululaisten kotimaisia kestosuosikkeja ovat muun muassa ohrapuuro ja makkaraperunat.”

Esillä oli myös kansainvälisten vaihto-oppilaiden näkemyksiä suomalaisesta kouluruokailusta ja vastaavia kertomuksia omasta kotimaasta.  Suomalaista kouluruokailujärjestelmää pidettään kaiken kaikkiaan hienona mahdollisuutena, koska omassa kotimaassa ei tarjota kouluruokaa. ”Minun koulussani Unkarissa ei ole kouluruokaa eikä ruokataukoa. Meidän pitää tuoda ruoka kotoa tai ostaa sitä koulun kioskista. Unkarilaiset lapset syövät paljon suklaata ja sipsejä.”

 

 

 

 

 

Opetusneuvos Marjaana Manninen ja kunniavieraat

Ravitsemisalan ammattilaiset avainasemassa

Ruokamessujen kunniavieraiksi oli kutsuttu eläkkeelle jääneitä, pitkä työuran tehneitä ruokapalvelualan ammattilaisia. Heillä oli oma kahvipöytä, jossa kuului iloinen puheensorina. Messujen avaajana toiminut opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta korosti ravitsemisalan ammattilaisten ammattitaitoa ja tärkeyttä maistuvan ja terveyttä edistävän kouluruuan tekijöinä sekä yleisen viihtyvyyden lisääjinä kouluyhteisössä. Sedun (ammattioppilaitos) opiskelijat esittelivät alan koulutusta.

Kouluruokailun kehittäminen tärkeys

Ruokapalvelupäällikkö Maarit Annala kertoi, että Kurikan kaupungin kaikissa kouluissa on suoritettu Kouluruokadiplomi ja kaikissa päiväkodeissa vastaava Makuaakkoset-diplomi. ”Päädyimme hakemaan diplomeja, koska halusimme kokonaisvaltaisesti tarkastella toimintaamme ja löytää yhteinen alue, jossa voisimme kehittää yhteistyötä koulujen kanssa. Kouluruokadiplomien suorittamiseen liittyvien 45 kyllä-ei -väittämän avulla oli helppo keskustella kaikista tärkeistä kouluruokailuun liittyvistä osa-alueista. Samalla esille nousi hyviä käytäntöjä ja kehitettäviä asioita. Ratkaisut ja toimintamallit mietimme diplomityöryhmässä yhdessä keskustellen ja ideoiden.”

Opetusneuvos Marjaana Manninen nosti esille puheessaan Kouluruokadiplomin® suorittamisen erinomaisena mahdollisuutena lisätä koululaisten ruokakasvatusta ja osallistamista sekä yhteistyötä koululaisten, kasvatushenkilöstön ja ruokapalvelun välillä huoltajia unohtamatta.

Onko koulussanne jo Kouluruokadiplomi?

Klikkaamalla Kouluruokadiplomi®-sivustolle löydät selkeät ohjeet diplomin suorittamisesta ja mielenkiintoisia juttuja diplomikouluista.

Kuvat ja videotuotanto: Joni-Petteri Tuhkanen, Taival Media
Teksti: Päivi Jämsén, Ammattikeittiöosaajat ry
10/2018

Juttu liittyy Miten Suomessa kouluruokaillaan kouluruokailun 70-vuotis juhlavuonna 2018? -juttusarjaan.  Ammattikeittiöosaajat ry esittelee juttusarjassa kouluruokailua erityyppisissä kouluissa ”Hangosta Utsjoelle”. Juttuja julkaistaan noin kerran kuukaudessa juhlavuoden aikana. Juttusarjan toteutumista tukee Maa- ja metsätalousministeriö.

Kouluravintola Sudennälässä ruoka maistuu ja pöydistä kuuluu iloinen puheensorina. Tarjolla on jauhelihakeittoa, pehmeää leipää, marjoja ja niiden kanssa kermaviilikastiketta. Sudennälkä on Toivolanrannan yhtenäiskoulun kouluravintola. Koulussa toimiva valmistuskeittiö tekee ateriat kaikkiin Peräseinäjoen kouluihin ja päiväkoteihin.

Kouluruokailu päivän odotetuin hetki oppilaille ja opettajille

”Kyllähän ruokailu on se koulun paras tunti, vaikka opettajat hyviä tunteja pitävätkin”, tiivistää koulun rehtori Henry Leppäaho kysymyksen kouluruokailun merkityksestä. ”Hyvä ruoka, josta saa riittävästi polttoainetta sekä viihtyisä ruokailuhetki on kasvuikäisille tärkeää. Kouluruokailu on Toivolanrannan yhtenäiskoulussa vuorovaikutteinen ja sosiaalinen tilanne yli luokkarajojen. Meillä oppilaat voivat yläasteelta lähtien valita ruokailupaikat vapaasti.”

Opettaja Marjo Ek kaitsee ruokasalissa yhtä aikaa 26 ensimmäisen luokan oppilastaan. Ek pitää kouluruokailua tärkeänä ja toivoo, että kouluruokaa ja sen tekijöitä arvostettaisiin enemmän. ”Ruokailu on päivän odotetuin hetki niin oppilaille kuin opettajille ja se myös rytmittää hyvin päivää. Kouluruokailua tulisi tosissaan arvostaa ja toivon, että kouluruuasta ei puhuttaisi kielteiseen sävyyn. Ymmärrettäisiin, että Suomessa on näin arvokas kouluruokailusysteemi. Ruokapalvelu on suunnitellut meille monipuoliset ruokalistat ja saamme syödä vatsat täyteen. Ruoka on koulussa paljon vaihtelevampaa kuin kotona tulisi tehtyä. Meillä on täällä niin priimaa ruokaa, että ei voi kyllä valittaa mistään. ”

 

 

 

 

 

 

 

Koululaisten suosikkiruokia ovat muun muassa nakki- ja jauhelihakeitto, uunimakkara ja muusi, pinaattiohukaiset ja jauhelihakastike sekä lihapullat ja kalapuikot. Myös salaatit, porkkanaraaste ja lämpimät kasvislisäkkeet käyvät kaupaksi. Jälkiruuista banaanirahka ja marjat ovat herkkua.

Ravitsemistyönjohtaja Anita Haapamäki kertoo keittiöväen tekevän parhaansa, että kouluruoka maistuu hyvältä ja kouluruokailusta tulee oppilaille positiivinen kuva. ”Koemme olevamme asiakaspalvelijoita ja haluamme palvella asiakkaitamme koulussa mahdollisimman hyvin. Pyrimme olemaan iloisia, myönteisiä, reippaita ja välittäviä. Osalle kouluruoka voi olla päivän ainut lämmin ateria. Ymmärrän, että kaikista ruuista ei voi tykätä yhtä paljon. Pyrimme ruokapalvelussa silti siihen, että ruoka maittaisi ja sen avulla jaksaisi opiskella koko koulupäivän.”

Toisten arvostus tärkeää – kaikkien lenkkien pitää toimia

Haapamäen mukaan yhteistyö opettajien ja rehtorin kanssa on luontevaa ja vuorovaikutteista. ”Keskustelu, yhteistyöehdotukset ja esimerkiksi retkieväiden tilaukset tapahtuvat spontaanisti, kun opettajat käyvät syömässä. Oppilaat huikkaavat astioita palauttaessaan usein pitäneensä ruuasta. Olemme saaneet palautetta koululaisilta myös siitä, että meitä on helppo lähestyä.”

Myös rehtorin mukaan yhteistyö toimii hyvin. ”Kun järjestämme työhyvinvointitapahtumia, niin keittiöväki on mukana. Ruokapalvelu on vahva osa henkilökuntaa. Toisten arvostus on tosi tärkeää. Kaikkien lenkkien pitää toimia, että arki pyörii. Meillä se korostuu erityisen paljon, koska tässä on alakoulu, yläkoulu, lukio, esikoulut ja varhaiskasvatuskeskukset tiiviisti yhdessä.”

Ruokakasvatusta monin eri tavoin

Vähemmän hävikkiä

Ravitsemistyönjohtaja Haapamäki kertoo, että koululaisia ohjataan hävikin vähentämiseen opastamalla oppilaita ottamaan ruokaa ensin sen verran, kun olettavat jaksavansa syödä. ”Jos oppilaalla jää vielä nälkä, niin hän voi ilman muuta hakea ruokaa lisää. Seuraamme myös keittiössä ruuan menekkiä ja huomioimme sen seuraavilla tarjoilukerroilla.” Hävikkiviikolla ruokapalvelu konkretisoi lautashävikkiä pinoamalla kunkin päivän osalta jääneen ruuan määrän verran margariinirasioita päällekkäin astiapalautuksen läheisyyteen. Näin oppilaat voivat seurata, mitä lautashävikin määrälle tapahtuu viikon aikana ja kilvoitella hävikin vähentämisessä. Lautashävikkiä jää kouluravintola Sudennälässä kuitenkin yleensä aika vähän.

TET-harjoittelussa kouluruokailu tutuksi

Rehtori, opinto-ohjaaja ja ravitsemistyönjohtaja ovat suunnitelleet yhteistyössä uuden toimintamallin, jossa seiskaluokkalaiset suorittavat työelämään tutustumisen koulun keittiössä. Haapamäki kertoo, että kaksi oppilasta kerralla tutustuu yhden päivän koulun keittiössä, miten kouluruokaa valmistetaan ja voivat osallistua ruokapalvelun väen kanssa sovittuihin työvaiheisiin. ”Kouluruokailu tulee näin kaikille seiskaluokkalaisille tutummaksi ja läheisemmäksi ja tutustumme myös toinen toisiimme. Ehdotimme itse opolle voisimmeko aloittaa TET-harjoitteluun liittyvän toiminnan, kun kuulimme, että joissain kouluissa Seinäjoella on tällainen käytäntö.”

Toivolanrannan yhtenäiskoulussa opettajat voivat tulla tutustumaan luokkansa kanssa koulun keittiöön. Joskus ravitsemistyönjohtaja Haapamäki on kertonut keittiössä kotitalousluokille, mitä omavalvonta tarkoittaa kouluruokailussa ja mitä merkitystä sillä on.

Kouluruokailu on mitä suurimmassa määrin myös tapakasvatusta

Rehtori Leppäaho korostaa kouluruokailun merkitystä myös ruokailukäyttäytymisen opettelemisena. ”Meillä ruokailun aikana ei saa käyttää kännyköitä ja lakit ja huput otetaan pois päästä. Korostamme kohteliasta ja muita huomioivaa käytöstä ja keskustelua ruokailun lomassa. Ruokaa otetaan sen verran kun jaksetaan ja haetaan tarvittaessa lisää. Ajatus on se, että jokainen oppilas on jokaisen open oppilas, on sitten kyse ykkösluokkalaisesta tai lukiolaisesta ja kuka vaan opettaja voi opastaa oppilasta hyviin tapoihin. Koulussamme ruokailu on porrastettu niin, että jonoja ei muodostu. ”

”Ruokailu on yksi oppitunti”, kertoi opettaja Ek. ”Yritämme opettaa oppilaille hyvää pöytäkäyttäytymistä ja kiittämään ruokapalvelun työntekijöitä ruuasta. Jos ruokailussa tapahtuu jotain sopimatonta, niin käsittelemme asian rauhassa seuraavalla tunnilla luokassa. Mietimme, oliko käyttäytyminen sopivaa ja mikä olisi parempi tapa toimia.”

Kouluruokadiplomin hakeminen hyvä juttu

Seinäjoen koulujen ja ruokapalvelun yhteisityöryhmä kannustaa kaikkien koulujen rehtoreita, kasvatushenkilöstöä ja keittiöiden ruokapalveluhenkilöstöä hakemaan yhteistyössä Kouluruokadiplomia. Toivolanrannan yhtenäiskoulu ja ruokapalvelu suoritti Kouluruokadiplomin® helmikuussa 2018. Rehtori Henry Leppäahon mukaan Kouluruokadiplomin hakeminen oli hyvä juttu. ”Hakemisprosessin aikana järjestetyt tapaamiset olivat mukavia ja lähensivät eri osapuolia. Kouluruokadiplomin hakeminen lisäsi entisestään ruokapalvelun arvostusta ja hyvää yhteistyötä heidän kanssaan. Kerroimme vanhemmille diplomin suorittamisesta vanhempainilloissa ja tieto on kulkenut heille myös lasten kautta. Asiasta oli lisäksi juttu paikallislehdessä otsikolla: Meidän koulussa kouluruoka on huippuluokkaa. ”

Ravitsemistyönjohtaja Anita Haapamäki kertoo, että diplomityöryhmässä oli mukana rehtori, hän itse, kotitalousopettaja, luokanopettaja ja oppilaskunnan edustus. ”Kehitimme hakuprosessin aikana muun muassa malliateriakäytäntöä ja koululaisten ruokailutilanteen valvontaa. Erityisesti mieleen jäin keittiöväen saama positiivinen palaute.”

Onko teidän koulussa Kouluruokadiplomi?

Kouluruokadiplomi® on jatkuvaan itsearviointiin ja kehittämiseen perustuva työväline koululaisten ruokakasvatuksesta ja ruokailusta vastaavalle kasvatushenkilöstölle ja ruokapalvelulle. Tunnustus myönnetään koululle ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä koulukohtaisesti. Hakuprosessissa ja toiminnassa korostetaan yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä sekä ruokakasvatusta ja lasten osallistamista. Kouluruokadiplomin suorittaa koulun rehtori ja ruokapalvelu yhteistyössä diplomin hakemiseen liittyvien aihealuiden käsittelyn ja esille tulevien kehittämistoimenpiteiden jälkeen. Diplomin myöntää Ammattikeittiöosaajat ry.

kouluruokadiplomi.fi -sivustolta löydätte selkeät ohjeet diplomin suorittamisesta, taustatietoa aiheeseen liittyen ja muiden diplomikoulujen juttuja. Annan mielelläni lisätietoa: paivi.jamsen@amko.fi

Kuvaaja: Samuel Hoisko, Neliömedia
Teksti: Päivi Jämsén, Ammattikeittiöosaajat ry
9/2018

Juttu liittyy Miten Suomessa kouluruokaillaan kouluruokailun 70-vuotis juhlavuonna 2018? -juttusarjaan.  Ammattikeittiöosaajat ry esittelee juttusarjassa kouluruokailua erityyppisissä kouluissa ”Hangosta Utsjoelle”. Juttuja julkaistaan noin kerran kuukaudessa juhlavuoden aikana. Juttusarjan toteutumista tukee Maa- ja metsätalousministeriö.

Kepolan alakoulussa Köyliössä ruokakasvatuksella on tärkeä rooli koulun toiminnassa. Koulun ruokapalveluvastaava Sari Junnila on intohimoinen ruokakasvatuksen ja terveyttä edistävien ruokavalintojen puolestapuhuja ja asiassa aktiivinen toimija.

Rennolla otteella kannustaminen

Junnilan pyrkimyksenä on luoda oppilaille kouluruokailusta terveellinen ja turvallinen hetki, joka tukee oppimista ja tavoittaa kaikki oppilaat. ”Ruokakasvatustyössä tavoitteinani on halu kannustaa oppilaita ennakkoluulottomaan suhtautumiseen uusiin raaka-aineisiin ja erilaisiin ruokiin. Haluan myös edistää koululaisten ymmärrystä terveyttä edistävien ruokavalintojen merkityksestä. ”

Ruokakasvatuksesta innostusta omaan työhön

Sari Junnila pitää ruokakasvatusta hyvänä innoittajana oman työn ja kaiken uuden kehittämisessä.  ”Kouluruokailuun sisällytetty ruokakasvatus on tuonut itselleni ruokapalvelun työntekijänä valtavasti sisältöä ja innostusta omaa työtäni kohtaan. Koululaisten kiinnostus kaikenlaisia ruokakasvatustekoja kohtaan on ollut myönteistä. Oppilaita on motivoinut eniten sellaiset ruokakasvatustoimet, jotka osallistavat heitä toimimaan.”

Yhteisöllisyyttä, terveyttä, kestävää kehitystä ja tasa-arvoa

Sari Junnila pitää ruokakasvatuksessa tärkeänä osallistavaa toimintaa, viestintää ja positiivista keskustelua kouluruokailusta, joka vaikuttaa samalla yleisiin kouluruokailua koskeviin asenteisiin. ”Myönteinen asenne vahvistaa hyväksyvää ilmapiiriä. Osallistuminen ruokailuun lisääntyy, kun ilmapiiri on hyvä ja huomioiva.”

Ruokakasvatus on Junnilan mukaan kustannustehokas tapa opettaa oppilaille ruokaymmärrystä ja kestävän kehityksen periaatteita. ”Kouluravintolassa on valmis toimintaympäristö ja osaava henkilökunta. Yhteisöllisenä tapahtumana kouluruokailu tukee lapsen mahdollisuutta jakaa kokemuksensa ystävien kanssa ja pohtia ruokavalintojen merkityksiä. Ruokakasvatuksella voidaan ehkäistä myös eriarvoisuutta. Koulussa tapahtuva ruokakasvatus tavoittaa kaikki oppilaat tasapuolisesti vanhempien sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Kouluruokailulla voidaan tasoittaa perheiden välisiä eroja ruoankäytössä ja tukea kaikkien oppilaiden ruokatajun vahvistamista.”

Osallistaminen tuottaa tuloksia

Junnilan mukaan yhteisöllisyys ja osallisuus ovat Kepolan koulussa lisääntyneet ja vahvistuneet, kun oppilaat on otettu mukana kouluruokailun kehitystyöhön. ”Oppilaiden osallisuudella saavutetaan avoin ja positiivinen suhtautuminen kouluruokailuun. Vuoropuhelu kaikkien toimijoiden kesken on lisääntynyt ja sen myötä luottamus ruokailun järjestäjää kohtaa. Lapset ja nuoret ovat olleet innoissaan mahdollisuudesta vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja ovat erittäin motivoituneita kehittämään sitä. Kouluruokailun kehittämistyöhön on kaikilla mahdollisuus ja siihen kannustetaan.”

Ruokajärjestäjät auttavat alakoululaisia ja toimivat ruokaseurana

Ruokajärjestäjä- eli agentti-toiminnan puitteissa Kepolan koulun kouluruokailussa toimii ruokajärjestäjät, jotka huolehtivat ruokailun sujumisesta. ”Ruokajärjestäjinä toimitaan yksi viikko kerralla. Ruokajärjestäjä valitsee itselleen parin siten, että suurin osa ruokajärjestäjäksi haluavista pääsee osallistumaan toimintaan. Ruokajärjestäjien tehtävänä on tarkkailla ruokailun sujumista ja ilmoittaa henkilökunnalle epäkohdista ja olla avuksi pienille koululaisille ruuan annostelemisessa linjastosta. Järjestäjät pitävät myös seuraa ruokailijoille, että kenenkään ei tarvitse ruokailla yksin.”

Vinkkejä ruokakasvatuksen keinoista

Kepolan koulussa on kehitetty erilaisia ruokakasvatustoimia vuodesta 2013 lähtien. Kouluvuoden aikana toteutettaviksi ruokakasvatustoimiksi on vakiintunut viisi vaihtuvaa teemaa: kasvisten maistelu, sokeripalanäyttely, vitamiiniviestiminen, yrttien maistelu ja mausteisiin tutustuminen. Junnila kertoo, että joka vuosi on lisäksi vaihdellen muita teemoja, kuten ruokakulttuurista kertominen, yhdessä leipominen ja muut teemaruokaviikot.

Kasvismaistelut

• toteutetaan syyslukukauden alussa, jolloin satokauden kasvisten saatavuus ja laatu on parhaimmillaan
• yksi kasvis kerrallaan, joka on viikon aikana esillä erilaisissa ruuissa
• kasvis on esillä pestynä ja kokonaisena, että oppilaat voivat tutustua sen ulkonäköön
• aluksi kasviksista pilkotaan erikokoisia paloja maistettavaksi, että oppilaat löytäisivät itselleen sopivan kokoisen palan maistiaisiksi. Tämä lisää uskallusta maistaa oudompiakin kasviksia
• seuraavina päivinä kasvista käytetään salaatin raaka-aineena ja/tai ruuanvalmistuksessa. Näin koululaiset voivat tutustua kasviksen makujen ja käyttömahdollisuuksien monimuotoisuuteen
• kustakin kasviksesta laitetaan ruokasalin ilmoitustaululle taustatietoa ja käyttövinkkejä

Sokerinäyttely

• toteutetaan ajankohtana, jolloin koulussa pidetään vanhempainiltoja tai -vartteja. Näin viesti asiasta menee myös huoltajille
• näyttelyssä havainnollistetaan elintarvikkeiden lisätyn sokerin määrä sokeripaloina
• sokerinäyttelyn esimerkit kirvoittavat koululaiset keskustelemaan innokkaasti eri elintarvikkeiden sokerimääristä ja hyvistä vaihtoehdoista paljon sokeria sisältäville tuotteille sekä ohjaavat terveyttä edistäviin valintoihin
• näyttelyssä tulee esille myös kasvisten, marjojen ja hedelmien sisältämän sokerin määrät ja ero elintarvikkeisiin lisätyn sokerin ja luonnostaan kasviksissa olevan sokerin kesken

Mausteisiin tutustuminen

• toteutetaan joulun alla
• kuivattuja mausteita laitetaan purkkeihin, joista oppilailla on mahdollisuus haistella ja vertailla mausteiden hajuja
• oppilaille kerrotaan mausteiden kasvutavasta, historiasta ja merkityksestä ruuanvalmistuksessa
• oppilaiden kanssa keskustellaan mausteiden tuomista haju- ja makumuistoista, jotka liittyvät usein tiettyihin vuodenaikoihin ja juhliin

Vitamiiniviestintä

• vitamiiniviestintä kehitettiin vastaukseksi oppilaiden kysymykseen: Miksi salaattia pitää syödä?
• koululaisille tuodaan lyhyesti ja kuvaavasti esille tietoa pääryhmän vitamiineista, mistä ruuista niitä saadaan, mihin vitamiinit vaikuttavat ja mitkä niistä vaikuttavat yhdessä
• auttaa oppilaita ymmärtämään kasvisten, marjojen ja hedelmien riittävän syömisen tärkeys

Yrttien maistelu

• toteutetaan keväällä, kun yrtit ovat parhaimmillaan
• oppilaat voivat napostella yrttejä ja maustaa halutessaan ruokaansa tuoreilla yrteillä
• koululaiset ovat hyvin aktiivisia keskustelemaan yrttiruukkujen ympärillä omista makumieltymyksistään

 

Lisäarvoa kouluruokailuun

Junnila kannustaa kaikkia ottamaan ruokakasvatus osaksi kouluruokailua. Hänen mukaansa ruokakasvatuksella saadaan kouluruokailuun lisäarvoa sisällyttämällä sen yhteyteen raaka-aineisiin, tuotantotapoihin, ruokiin, terveystietoon ja ruokakulttuuriin liittyvää tietoa. ”Ruokailun aikana tapahtuva oppiminen kasvattaa oppilaita toimimaan ja keskustelemaan yhdessä, huomioimaan kanssaihmiset ja antaa oppilaalle oppimisen iloa.”

 

Juttu liittyy Miten Suomessa kouluruokaillaan kouluruokailun 70-vuotis juhlavuonna 2018? -juttusarjaan.  Ammattikeittiöosaajat ry esittelee juttusarjassa kouluruokailua erityyppisissä kouluissa ”Hangosta Utsjoelle”. Juttuja julkaistaan noin kerran kuukaudessa juhlavuoden aikana. Juttusarjan toteutumista tukee Maa- ja metsätalousministeriö.

Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus (VRN, THL, OPH, 2017) korostaa kiireetöntä yhdessä syömistä ja ruokailun kasvatuksellista ohjaamista. Keskeistä on oppilaiden osallisuuden vahvitstaminen, terveyttä ja kestävää kehitystä edistävien lounaiden ja välipalojen tarjoaminen sekä koko ruokailuympäristön huomioiminen ja tapakulttuurin edistäminen. Tavoiteena on oppialiden ruokaosaamisen karttuminen ja ruokatajun kehittyminen. Kouluruokailu on monialainen oppimiskokonaisuus, jolla on luonteva yhteys useisiin oppiaineisiin.

Kuvaaja: Samuli Vahteristo/Kuvaviestintä Vahteristo
Teksti: Päivi Jämsén/Ammattikeittiöosaajat ry
8/2018

Kasvatusta ja kouluruokaa

Kouluruokadiplomi suoritettiin jo toistamiseen Pajulan koulussa Salossa. Koulussa voidaan olla ylpeitä hyvin järjestetystä kouluruokailusta ja oppitunneille ulottuvasta ruokakasvatuksesta.

Pajulan koulun ruokapalveluvastaava Jaana Koli arvostaa rooliaan yhtenä koulun tärkeistä aikuisista. ”Jos olen muutaman päivän poissa koulusta, minua jo kysellään”, Koli kertoo. Lapset ovat tottuneet siihen, että Jaana on päivittäin kouluruokailussa läsnä ja tukena pienimmille. Kun on alakoulusta kyse, tarvitaan vielä opastusta lautasen täyttämisessä ja lukuvuoden alussa ekaluokkalaisten kohdalla jopa tarjottimen kuljettamisessa, Koli kuvailee.

Vuorovaikutus lasten kanssa vaikuttaa luontevalta ja palautetta ruuasta voi antaa jatkuvasti. Koulun oppilaat kiittävät ruuasta, pyyhkivät pöytiä ja käyttäytyvät muutoinkin mallikkaasti. Ruokasalista löytyville meluliikennevaloille tuskin on monesti käyttöä.

Ruokailuajat on rytmitetty luokka-asteittain niin, että kaikki mahtuvat mukavasti syömään.

Pajulan koulun palvelukeittiöön ruoka tulee valmiina kaupungin keskuskeittiöstä. Jaanan työtehtäviin kuuluu ruuan esille laitto, ruokailutilanteessa ohjaaminen, omavalvonta, keittiön puhtaudesta huolehtiminen sekä astiahuolto. Jaana on työssään huomannut, kuinka tärkeää on antaa kasvot ruokapalveluille. Hän on mukana koulun arjessa myös retkillä ja vastaa vanhempainyhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa ruokahuollosta yhdessä vanhempien kanssa.

Rehtori näyttää esimerkkiä

Kouluruokadiplomia päätettiin hakea Pajulan koulun rehtorin Matti Piensalon aloitteesta. Piensalo näyttää omalla mutkattomalla käyttäytymisellään, kuinka yhteistyö ruokapalvelun kanssa parhaimmillaan toimii.

Yhtenä hienona yhteisöllisenä projektina Piensalo esittelee koulun edustan kasvimaata ja viljelylaatikoita. ”Täältä voi saada ihan oikeaa satoakin. Lisäksi kasvatetaan erilaisia lajikkeita, joita oppilaat voivat tunnistaa. Kasvilajikkeiden tunnistaminen tukee opetussuunnitelman tavoitteita ja hyötykasvien viljely on osa ruokakasvatusta.”

Oppilaat vanhempineen sekä koulun opettajat ovat niin sitoutuneita viljelysten hoitoon, että kasveja hoidetaan kesäkauden läpi vuorotellen talkoohengessä.

Ruoka-asioita Pajulan koulussa opiskellaan myös eri oppiaineiden yhteydessä, kuten suositulla pikkuyrittäjät-kurssilla, Piensalo mainitsee. Yrittäjien myyntiartikkeleina on valmistunut esimerkiksi leivonnaisia ja smoothieta. Niitä on myyty paikallisessa kauppakeskuksessa hyvällä menestyksellä. Koulussa toimivassa Kokkiklubissa moni lapsi saa puolestaan ensimmäistä kertaa oikeasti harjoitella ruuanvalmistusta.

 

 

Kouluruokadiplomi kannustaa kehitystoimiin

Kouluruokadiplomin ansainnan perusteena olevan kysymyssarjan pisteitä ei saatu ensimmäisellä harjoittelukierroksella kasaan, Koli ja Piensalo tunnustavat. Mutta se vain kannusti kehittämistoimiin. Jaana muun muassa suoritti ympäristö- ja ravitsemuspassit ja koulun ruokailuaikoja väljennettiin. Näin diplomin kriteereissä mainittu puoli tuntia ruokailemiseen mahdollistuu kaikkien oppilaiden kohdalla. Nyt diplomi komeilee ruokasalin seinällä jo toistamiseen uusintasuorituksen tuloksena.

Tutut ruuat maistuvat

Kysyttäessä ekaluokkalaisten pöytäseurueelta lempiruokia tulee vastaus nopeasti: ”Isin tekemä nakkikastike ja muusi.” Myös sinisimpukat mainitaan vähän eksoottisempana vaihtoehtona. Vastauksista voi päätellä, kuinka tärkeää lapsille on kotona säännöllisesti tarjottava lämmin ateria koululounaan lisäksi. Koululounas täyttää lasten ja nuorten ravinnontarpeesta yhden kolmasosan, joten vastuuta jää paljon koteihin, mikä on hyvä pitää mielessä kouluruokailusta puhuttaessa.

Jatkokysymyksellä kouluruokasuosikeiksi tarkentuivat monien muidenkin koulujen oppilaiden mainitsemat uunimakkara ja lihapullat. Jutun tekopäivänä tarjottu jauheliha-kaalikeitto näytti myös maistuvan varsin hyvin.

Hävikkiä ei Pajulan koulussa juurikaan synny. Silti ensi syksynä on päätetty aloittaa hävikkiruuan tarjoileminen lähialueen ikäihmisille. Myös tämä tuo oman positiivisen lisänsä ruokakasvatuksen toteutumiseen, uskovat Koli ja Piensalo.

Pajulan koulu sijaitsee viihtyisässä pihapiirissä, josta löytyvät myös vanhat koulurakennukset. Perinteikkäällä koululla on 170 oppilasta. Koulu tunnetaan myös Niinistön kouluna, koska nykyinen presidenttimme opiskeli siellä 1950-luvulla.

Teksti ja kuvat: Marjut Huhtala
06/2018

***
Artikkeli on osa Ammattikeittiöosaajien juttusarjaa ” Miten Suomessa kouluruokaillaan kouluruokailun 70-vuotis juhlavuonna 2018?” Juttusarjassa kerrotaan kouluruokailun hyvistä käytänteistä eri puolilla Suomea ja nostetaan kouluruokailun ja sen tekijöiden arvostusta.

 

 

Vuonna 2017 julkaistut kouluruokailusuositukset kannustavat lisäämään kasvisten käyttöä kouluruokailussa. Suositusten taustalla on huoli suomalaisten terveydestä: syömme edelleen liian vähän kasviksia myös uusimman FinRavinto -tutkimuksen mukaan. Kasvisten lisääminen ruokavalioon on perusteltua myös ympäristösyistä. Lihan tuotannon hiilijalanjälki on merkittävästi suurempi kuin kasvisten.

Kasvisruokapäivät on otettu käyttöön monissa kouluissa viimeisten kymmenen vuoden aikana, Helsingin ja Jyväskylän esimerkkiä seuraten. Uusimmat kouluruokailusuositukset suosittelevat tarjoamaan kasvisruokaa kaikille halukkaille vapaasti. Ajatuksena on, että tämä houkuttelisi lapsia ja nuoria maistelemaan kasvisruokaa laajemminkin, ilman erillistä ilmoitusta.

Olemme kokeilleet ja tutkineet kestävän ruokavalion muutospotentiaali –hankkeessa erilaisia tapoja edistää kasvisten käyttöä kouluruokailussa. Toimme vapaavalintaisen kasvisruoan Asikkalan, Jyväskylän ja Liperin kouluihin ja kutsuimme samalla oppilaat kasvis- ja kouluruoan kehittämiseen. Vapaavalintainen kasvisruoka ei saavuttanut suurta suosiota heti yhdessäkään kokeilukoulussamme . Maaseutupaikkakunnilla erityisesti pojat jättivät kasvisruoan valitsematta . Kasvisruoasta keskustelu sai monet myös äänekkäästi puolustamaan lihaa ryhmätilanteissa. Kaupungissa ero sukupuolten välillä ei ollut niin merkittävä. Tartuimme tutkimushankkeessamme tähän vastarintaan. Kannustimme oppilaita aktiivisesti kohtaamaan omia ennakkoluulojaan ja esittämään parannusehdotuksia kouluruokailuun.

Positiivista kannustusta

Järjestämämme ympäristö- ja uskallusviikon aikana Jyväskylän Mankolan koulussa kasvisruokaa tarjoiltiin kaikilla linjastoilla ensimmäisenä. Alakoulun oppilaat saivat opettajalta tarran aina kun he maistoivat kasvisruokaa. Tarrat kerättiin luokan yhteiselle julistepohjalle kaikkien nähtäväksi. Yläkoulun oppilaat tekivät ruokasaliin aiheeseen liittyviä julisteita osana monialaisen oppimisen päivää.

Uskallusviikon aikana kasvisruoan menekki lisääntyi merkittävästi . Ryhmän tuki kannusti niitäkin oppilaita kokeilemaan kasvisruokaa, jotka eivät sitä yleensä syö. Ympäristöviikko sai koulun oppilaskunnan vaatimaan pysyvää muutosta kasvisruoan tarjoiluun: se tulisi olla linjastolla aina ensimmäisenä.

Mausteinen vaihtoehto

Yläkoulun oppilaat toivovat mausteisempaa kouluruokaa. Tämä tuli esille Asikkalassa, Jyväskylässä ja Liperissä oppilaiden tekemissä Meidän Menuissa —viikon kouluruokalistoissa, joita he saivat laatia osana koulu- ja kasvisruokailun kehittämistä. Monet Meidän Menu -listoille nostetuista kasvisruoista olivat mausteisia ruokalajeja, kuten kasvisnuudeliwokki tai tortillat. Etenkin pojat suosivat näitä ruokia, perinteisten puuron ja pinaattilettujen lisäksi. Oppilaat esittivät myös kekseliäästi erilaisia ruokia päivän vaihtoehdoiksi. Myös monet Asikkalan, Jyväskylän ja Liperin suosituimmista kasvisruoista olivat mausteisia ja perinteistä kouluruokaa rohkeasti uudistavia ruokia.

 

Oppilaiden ehdotukset kannustavat ruokapalveluita suunnittelemaan ruokalistoja niin, että toinen päivittäin tarjolla olevista ruoista olisikin se mausteisempi vaihtoehto. Näin voidaan myös vastata paremmin eri oppilaiden ja eri ikäryhmien makumieltymyksiin. Valinnanvaran lisääntyminen kouluruoassa voi myös auttaa lisäämään oppilaiden osallistumista kouluruokailuun, joka yläkoululaisten keskuudessa on ollut laskusuunnassa. Kokeilukouluissamme oppilaat myös esittelivät Meidän Menut keittiön henkilökunnalle ja niistä saatuja ideoita vietiin ruokalistojen toteutukseen.

Tietoa ja tunteita

Uusien ruokien kohtaamisessa ja ennakkoluulojen ylittämisessä apuna voi toimia myös kisailu ja pelillistäminen. Järjestimme proteiinivisoja, joissa ylä- ja alakoulun oppilaat saivat maistella uusia kasvis- ja hyönteisproteiinin lähteitä: tofua, lupiinitempeä, paahdettuja härkäpapuja sekä kotisirkkoja. Samalla kun oppilaat maistelivat ruokia, kerroimme heille ruokien tuotantotavoista, ympäristövaikutuksista ja ravintoarvoista. Ryhmät saivat lopuksi kisata eri ruokien ilmastovaikutuksista ja proteiinipitoisuuksista.

Maistelun, tiedon ja tunteiden sekoittaminen osoittautui toimivaksi yhdistelmäksi uusien ruokien kohtaamisessa. Maistelu toi tunteet pintaan: hyönteisten syöminen jännitti, mutta loi myös yhteisen kokemuksen; tofu nostatti ennakkoluuloja, mikä mahdollisti myös niiden tunnistamisen. Tietovisassa pärjääminen puolestaan edellytti tarkkaavaisuutta ja keskittymistä tarjottuihin tietosisältöihin. Maistelusta tietovisaan siirtyminen aktivoi eri oppilaita eri tavoin ja rohkaisi myös heitä, jotka eivät äänekkäästi tuoneet esiin omaa mielipidettään, osallistumaan ruokaa koskevaan keskusteluun.

Saadut kokemukset kannustavat vahvistamaan jo monin paikoin käytössä olevien ruokaraatien pedagogista puolta. Ruokaraadit voivat toimia ruokakasvatuksen osana: niiden avulla voidaan vahvistaa oppilaiden osallisuutta sekä tiedollisia valmiuksia eri ruokien ympäristövaikutuksista ja ravintoarvoista.

Kasvisruoka monipuolistaa kouluruokailua

Kasvisruokaa on tuotu kouluihin terveellisyyteen ja ympäristövaikutuksiin vedoten. Kasvisruoka voi kuitenkin parhaimmillaan monipuolistaa kouluruokailua laajemminkin. Jotta uudet ruoat maistuvat oppilaille, on heidän näkemyksiään myös kuultava herkällä korvalla. Kasvisruoan tulo kouluihin avaa siten vaateen oppilaiden osallisuuden kehittämiselle. Tämä voi tapahtua ruokaraatien avulla tai muiden kouluruokailua kehittävien tehtävien ja projektien avulla. Nyt on hetki, jolloin ruokapalvelut ja koulut voivat yhdessä kehittää kouluruokailua osana koulujen ruokakasvatusta.

 

 

 

 

 

 

 

 

Teksti: Minna Kaljonen, Eeva Furman, Marita Kettunen, Taru Peltola ja Marja Salo,
Suomen ympäristökeskus
5/2018

Lisätietoja tutkimushankkeesta: www.sustainablediets.fi

***

Artikkeli on osa Ammattikeittiöosaajien juttusarjaa ” Miten Suomessa kouluruokaillaan kouluruokailun 70-vuotis juhlavuonna 2018?”
Juttusarjassa kerrotaan kouluruokailun hyvistä käytänteistä eri puolilla Suomea ja nostetaan kouluruokailun ja sen tekijöiden arvostusta.