Kajaanilaislapset ja nuoret kokeilivat vegaaniruokaa

Kajaanin päiväkodeissa ja kouluissa kokeiltiin loppuvuodesta 2020 vegaaniruokaa aiempaa suuremmassa määrin. Ruoka maistui, mutta kiinnostus jäi yllättävän vähäiseksi.

Vegaaniruokaa kaikille ilman lääkärintodistusta

Kasvisruoka on tullut vuosien varrella kajaanilaisille päiväkotilapsille, koululaisille ja opiskelijoille tutuksi. Listalle on nostettu suosikkiruokia, mutta on testattu myös uutuustuotteita, kuten Mifulasagnettea.

”Tarjolla on joka päivä kasvisruokaa toisena ateriavaihtoehtona ja kerran viikossa on kaikille kasvisruokapäivä”, kertoo palvelusuunnittelija Marika Jaakola Kajaanin Mamselli -liikelaitoksesta.

Listalla on ollut viikoittain myös yhdestä kolmeen vegaanista ruokaa, toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa enemmän. Vegaaniruoka valmistetaan erikseen eritysruokavaliokeittiössä Lounatuulessa. Sieltä se lähtee yksittäispakattuina annoksina yksiköihin.

Vegaaniruuan saamiseksi varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa Kajaanissa vaadittiin lääkärintodistus. Ylen paikallisen Kainuun radion haastattelun vauhdittamana vegaaniruoka puhutti kajaanilaisia viime syksynä.

”Ajattelimme, että kokeilemme vegaaniruuan saamista omalla ilmoituksella, ilman lääkärintodistusta.”

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen puolelle rajattu parin kuukauden kokeilukausi alkoi 19. lokakuuta ja päättyi 18. joulukuuta 2020 alkaneeseen lomaan. Kokeilusta tiedotettiin Wilman kautta, ja siihen ilmoittautui 13 osanottajaa, joista yksi jäi kauden aikana pois. Kokeilijoista kahdeksan oli päiväkodeista ja neljä kouluista. Nuorin oli vain puolitoistavuotias, vanhimmat 14-vuotiaita yläasteen 8.-9.-luokkalaisia.

”Kokeilu sai hyvän vastaanoton, mutta toki osallistujien määrä jäi vähäiseksi. Odotimme enemmän kysyntää.”

Kokeiluun osallistuneista lähes kaikki noudattivat jo kotona vegaaniruokavaliota. Syyt vegaaniruuan toivomiselle olivat eettisiä ja terveydellisiä: kestävä kehitys, halu suojella maapalloa. Vanhemmat halusivat antaa lapsilleen paremman tulevaisuuden. Koululaiset vastasivat kyselyyn itse.

Päävastuu lapsen ruuasta on kotona

Kajaanin vegaaniruokakokeilun aluksi järjestettiin maistelutilaisuus, johon kutsuttiin nuoria eri luokka-asteilta ja ravitsemusterapeutti.

”Keskustelimme vegaaniruuasta, kyselimme nuorten ajatuksia ja tarjosimme vegaaniruokaa – alkuun smoothien, sitten myskikurpitsakeittoa ja ruisleipää, pääruuaksi chili con Härkistä ja jälkkäriksi vegaanisia karkkeja.”

Kokeilun jälkeen kysyttiin mielipiteitä sen aikana tarjotusta ruuasta.

”Lähes kaikki olivat tyytyväisiä ruuan makuun, rakenteeseen ja ulkonäköön. Tarjoilulämpötila oli hyvä ja annoskoko sopiva. Ruokasuosikkeja oli monta: vegebolognese, vegepuikot, pinaattiletut, vegeperunasose, pastat ja pavut. Vegaanista lasagnettea toivottiin, ja sitä kehitellään.”

Kokeilun päätyttyä Kajanissa tehtiin päätös, että vegaaniruokaa saa päiväkodeissa ja kouluissa joka päivä. Sitä syö nyt seitsemän lasta.

”Lääkärintodistusta ei tarvita, mutta vegaaniruokailijoita kehotetaan käymään kouluterveydenhoitajan luona, ja hän ohjaa tarvittaessa ravitsemusterapeutin luo. Näin varmistetaan, että lapset ja heidän vanhempansa saavat tarpeeksi tietoa ruuan ravitsemuksellisuudesta vegaanisuuden näkökulmasta. Päiväkodissahan lapset saavat keskimäärin 2/3 päivittäisistä aterioista,  koulussa syödystä lounaasta vain yhden kolmasosan. Vanhemmat tekevät päätökset lapsensa ruokailusta. Päävastuu on kotona”, Jaakola muistuttaa.

Kokeilun tärkeimpiä saavutuksia oli sen herättämä ravitsemuskeskustelu.

”Ekologinen ajattelu ja ilmastoasiat ovat niin tätä päivää, että uskon kasvisruuan suosion kasvavan jossakin muodossa. Onko se sitten vegaanista tai lakto-ovoa vai jotakin ihan uutta, en tiedä.”

Kajaanin Mamselli

Kajaanin Mamselli on Kajaanin kaupungin omistama liikelaitos, joka tuottaa ateria- ja puhtaanapitopalveluita. Se valmistaa päivittäin reilut 9 000 ruoka-annosta ja työllistää noin 180 henkeä.

Tuotantokeittiöitä on kaksi, päivittäin noin 5 500 ateriaa varhaiskasvatukseen sekä perusopetukseen tekevä Lounatuuli ja toisen asteen, lukion ja ammattikorkeakoulun ateriat valmistava Vimpeli. Opiskelijaravintoloiden ja -kahviloiden lisäksi Kajaanin Mamselli vastaa kaupungintalon henkilöstöravintolasta, vesiliikuntakeskus Kaukaveden kahviosta ja kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsän tilausravintolatoiminnasta.

Lounatuulen ja Vimpelin tuotantokeittiöissä tehty ruoka kuumennetaan ja osa tuotteista kypsytetään yksiköissä. Päiväkoteja Kajaanissa on 17, kouluja perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa 15.

Neljästi vuodessa vaihtuva sesongin mukainen ruokalista

Palvelusuunnittelija Marika Jaakola laatii neljästi vuodessa vaihtuvat sesonginmukaiset ruokalistat yhdessä keittiöiden tuotantovastaavien, Lounatulen Päivi Yli-Pelkolan ja Vimpelin Teija Partasen kanssa.

”He katsovat asiaa tuotannon näkökulmasta, minä vastaan aterioiden ravitsemussuositusten, monipuolisuuden ja täysipainoisuuden toteutumisesta”, Jaakola kertoo.

Kirjoittaja: Tuija Heikkilä. Artikkeli on julkaistu AmmattikeittiöOsaaja 1/2021 -lehdessä 2/2021

Vegan-kuva: Pexels, Viktoria Slawikowska
Ruokakuva: Kotimaiset Kasvikset ry, kuvaaja: Sanna Peurakoski

3/2021/P.J.

Kouluruokailun ja välipalan kehittämiseen halutaan sitoutua

Ruokapalvelut ovat vahvasti sitoutuneita kouluruokailun kokonaisuuden kehittämiseen, erityisesti monipuolisen ja täysipainoisen koululounaan menekin edistämiseen. Välipalojen kehittämisen tulee olla osa kokonaisuutta, ei erillinen osa-alue, johon panostaminen pahimmillaan voisi johtaa koululounaan menekin vähentymiseen. Molempien tarkoitus on lopulta tukea oppilaiden hyvinvointia ja oppimista. Koulussa nautittu välipala tuo energiaa iltapäivän oppitunneille ja harrastuksiin.

Välipalatarjonta on vähäistä

Välipalaa tarjotaan kuitenkin kouluissa vähän, ja kunta- sekä koulukohtaiset erot välipalakäytännöissä ovat merkittäviä.

Yleisin maksuttoman välipalan muoto, ns. näkkärivälipala eli näkkileipä, levite ja juoma, ei esimerkiksi ole tarjolla kaikille koululaisille, vaikka koulupäivä kestää matkoineen yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Kouluruokailusuositus ei näin ollen toteudu kaikissa kouluissa.

Koronarajoitusten takia koululounaan porrastaminen pidemmälle ajanjaksolle on lisännyt tarvetta tarjota aamun näkkärivälipalaa, joka on tyypillisesti nopeaa haukattavaa, kuten leipä ja juoma, jogurtti tai hedelmä.

Maksullista välipalaa kouluravintolasta tai kioskista

Yleisin tapa tarjota maksullista välipalaa on 1. ja 2. luokan oppilaiden iltapäivätoimintaan liittyvä välipala, joka noudattaa yleensä päiväkotien ruokalistaa.

Koulujen ruokapalvelut myös myyvät maksullisia välipaloja, ja myytävänä on usein jogurtteja, rahkoja, välipalapatukoita ja juomia sekä leipää ja päällysteitä, täytettyjä leipiä, kasviksia ja hedelmiä tai valmiiksi koostettuja välipalapaketteja. Oppilaskuntien kioskien tarjonta vaihtelee, ja myynnissä voi olla enemmän runsaasti sokeria ja rasvaa sisältäviä tuotteita, kuten makeita leivonnaisia.

Välipalan maksukäytäntöjä on useita: välipalakortti, välipalalipukkeet, ladattava maksukortti, mobiilisovellus tai käteinen raha. Kunnan ruokapalveluiden yhtenäinen lipukemaksukäytäntö koetaan toimivaksi, koska se ei edellytä käteisen käsittelyä keittiössä. Lipukkeet voivat olla myös kaikkien kuntalaisten saatavissa, ja ne käyvät välipalan lisäksi koulujen ylijäämäruoan ostamiseen.

Koronapandemia on heikentänyt koulujen välipalatarjontaa. Muun kuin iltapäivätoimintaan sisältyvän maksullisten välipalojen myynnistä on luovuttu tai sitä on vähennetty. Myös maksuttoman pitkän päivän välipalan tarjoaminen on voitu keskeyttää. Syynä on se, että poikkeustilanteessa välipalaruokailun turvallisuutta ei ole pystytty takaamaan. Koululaisten jaksamista edistävän välipalan tarve ei kuitenkaan ole vähentynyt. Kouluissa onkin nyt tärkeää yhdessä miettiä, miten koulun välipalatarjoilu pystytään mahdollisimman pian käynnistämään uudelleen poikkeusoloista huolimatta.

Lisätietoa ja systemaattisuutta kehittämisen tueksi

Päätöksenteon lisäksi välipalakäytännöistä tarvitaan lisää tietoa käytännön suunnittelun tueksi. Ruokapalvelut haluavat kuulla, miten välipalaa järjestetään muualla, ja jakaa omia hyviä käytäntöjään toisille. Tällä hetkellä ei tiedon jakamiseen ole sopivaa kanavaa. Nykyiset välipalakäytännöt eivät ole tavoitteellisen kehittämisen tulosta. Aina ei ole tiedossa, miksi käytännöt ovat mitä ovat, eivätkä välipalat juurikaan ole jatkuvan seurannan tai kehittämisen kohteena.

Välipalalla käydään vaihtelevasti. Koulun välipalan vähäinen suosio on selkeä kehittämishaaste. Työpajan osallistujat pitivät maksuttomuutta yhtenä tärkeimmistä tekijöistä, joilla välipalan suosiota voidaan lisätä. Pienikin hinta on este, ja vaikuttaa siltä, että erityisesti yläkoululaiset arvioivat tarkkaan, millaisesta välipalasta kannattaa maksaa. Ruokapalveluiden tarjoama terveellinen ja edullinen välipala voidaan nähdä hinta-laatu-suhteeltaan kannattamattomana valintana, kun kaupasta voi ostaa lähes samaan hintaan jotakin herkullisemmaksi koettua.

Mikäli välipalojen tarjoaminen esimerkiksi Suomen harrastamisen mallin myötä laajenee kaikkiin kouluihin, on ratkaistava, miten siitä syntyvät kustannukset jaetaan. Välipalan järjestämisen kustannusten määrä vaihtelee suuresti, esimerkiksi valmistuskeittiöiden määrän tai tarvittavien kuljetusjärjestelyjen takia. Hankkeen tuloksena syntyy myös arvio kustannusvaikutuksista kuntatalouteen.

Pääsevätkö oppilaat vaikuttamaan välipalaan?

Yksi tapa lisätä koulun välipalatarjonnan houkuttelevuutta on huomioida koululaisten mielipiteet välipalan sisällöstä, ajoituksesta ja ruokailuympäristöstä. Suurimmalla osalla oppilaista on hyviä ehdotuksia siitä, millainen koulun välipalatarjonta voisi olla ja mitä myönteisiä vaikutuksia ravitsevan välipalan nauttimisella on.

Osana hanketta kysyimme oppilaiden toiveita tulevaisuuden välipaloista, ja annetut vastaukset heijastelivat nykytilaa. Leivät, hedelmät, mehu ja pitsa nousivat suosikeiksi. Leipävalikoimaan kaivattiin trendikkyyttä, vaihtelua ja runsautta. Erilaiset täytetyt ja lämpimät leivät, sämpylät, patongit ja kolmioleivät maistuisivat. Toivelistalle pääsivät myös kahvi, kaakao ja virvoitusjuomat sekä nopeasti napattavat smoothiet, välipalakeksit ja -patukat. Maitovalmisteista toivotuimpia olivat jogurtti ja jäätelö.

Toiveiden välipala on tarjolla aina silloin, kun on nälkä – tyypillisesti klo 13–14 tai 2–3 tuntia lounaan jälkeen. Ruokailupaikaksi sopivat tuttu ruokasali tai luokka, mutta vaihtelua toisi, jos välipalan voisi nauttia ulkona tai viihtyisästi sohvalla. Oppilaat toivoivat välipalahetkeen myös rauhallisuutta, hiljaisuutta ja kavereiden seuraa.

Asiakkaiden toiveita vastaavan tuotevalikoiman ja välipalan hyvän ravitsemuksellisen laadun välillä voi olla myös ristiriita. Tätä on ratkottu ruokapalvelujen ja oppilaskunnan yhteistyöllä. Ruokapalvelut auttavat terveellisten tuotteiden, kuten hedelmien, tilaamisessa ja täytettyjen sämpylöiden valmistuksessa ja säilytyksessä.

Hankkeen tulokset julkaistaan huhtikuussa 2021. Linkit kaikkiin raportteihin löytyvät silloin Amkon, Xamkin ja Itä-Suomen yliopiston nettisivuilta.

Kattava koululounas ja välkyt välipalat -tutkimushanke selvittää peruskoulujen kouluruokailun nykytilannetta sekä koulussa nautitun välipalan käytänteitä ja mahdollisuuksia. Hankkeen tuloksia hyödynnetään hallitusohjelmaan kirjattujen harrastamisen Suomen mallin ja kouluruuan kehittämisohjelman valmisteluissa. Ruokapalvelujen ja kouluyhteisön työpajoissa käytiin syksyllä 2020 läpi välipalan järjestämisen nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Syksyn 2020 aikana järjestettyihin työpajoihin kutsuttiin mukaan seitsemän kuntaa ympäri Suomea, neljän työpajan sarjaan osallistui yhteensä 45 asiantuntijaa. Oppilaille annettuun tehtävään osallistui noin 500 oppilasta.

Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hanketta toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, Ammattikeittiöosaajat ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Hanke alkoi 1.4.2020 ja päättyy 30.4.2021, ja sitä rahoittaa Valtioneuvoston kanslian tutkimustoiminta.

 

Ruokakasvatuksen moninaisuus on voimavara – Yhdessä olemme eniten!

Helmikuussa järjestetyssä Ruokakasvatus moniammatillisena yhteistyönä kouluissa, kodeissa ja järjestöissä -webinaarissa esitettiin korkeatasoisia asiantuntijapuheenvuoroja ja keskustelua ruokakasvatuksen toteutuksesta eri maissa ja konteksteissa. Tilaisuuden järjestivät Helsingin yliopisto ja ELO-säätio/Kouluruokailuverkosto Finnish School Meal Network, yhteistyössä Hanasaari ruotsalais-suomailainen kulttuurikeskuksen kanssa.

Elo-säätiön-kuva

Webinaarissa esitetyt tutkimukselliset ja käytännönläheiset näkökulmat loivat kokonaiskuvaa ja ymmärrystä ruokakasvatuksen laaja-alaisesta kentästä. Aamupäivän esitysten aikana kuultiin esimerkkejä konkreettisista malleista ja sovelluksista, joita on kehitetty ja testattu käytännön toiminnassa. Esityksissä kuultiin myös haasteista, kuten toimintaa rajoittavista aikapuitteista, tiukoista rahallisista resursseista sekä jännitteistä, joita saattaa syntyä eri toimijoiden näkökulmien välille. Nämä jännitteet voivat estää moniammatillista yhteistyötä. Ne voidaan kuitenkin nähdä myös ituina nykyisten toimintatapojen muuttamiselle, kun löydämme rohkeutta uudelleen määritellä vallitsevia käytäntöjä yhdessä. Kuten webinaarin kokeneet puheenvuorojen pitäjät toivat esille, on ruokakasvatus mahdollisuus edistää aktiivista kansalaisuutta ja kestävää elämäntapaa. Ruoan valinta ei ole vain ravintoa, vaan kyseessä on ennen kaikkea oppimisprosessi.

RUOKATAJU-hankkeen keskeiset näkökulmat – yhteistyö, osallisuus ja yhteiskehittäminen – olivat kattoteemoja, jotka näkyivät läpi koko tapahtuman ohjelman. Nämä teemat ovat linjassa myös ruokakasvatuksen tutkimuksen kanssa, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Webinaarissa tavoitteena oli luoda yhteistä visiota ruokakasvatuksellisen osaamisen moniammatillisesta kehittämisestä eri konteksteissa. Tilaisuuden johtopäätös oli, että tarvitsemme yhteisen tavoitteen ja että yhdessä olemme eniten!

Katso webinaarin esitykset

Webinaarin esitykset on julkaistu webinaarin ohjelmasivulla. Esitykset on linkitetty ohjelmaan kunkin esittäjän kohdalle. Tapahtumaan oli ilmoittautunut lähes 300 tutkijaa, kehittäjää, vaikuttajaa eri puolilta maailmaa, kuten Suomesta, Ruotsista, Islannista, Australiasta ja Iso-Britanniasta.

Webinaarin järjesti Helsingin yliopisto ja ELO-Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö/Kouluruokailuverkosto Finnish School Meal Network, yhteistyössä Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskuksen kanssa. Webinaari toteutettiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa Kouluruokailu tukemassa ruokatajun rakentumista (RUOKATAJU, 2020-2022) – tutkimushanketta.

Teksti: Kristiina Janhonen (Helsingin yliopisto/RUOKATAJU-hanke, Suomen Akataemia), Bettina Lindfors (ELO-säätiö) ja Marjaana Manninen (Opetushallitus). Teksti kokonaisuudessaan
Kuva: Elo-säätiön nettisivut
2/2021

Kouluruoka muuttaa maailmaa

Ympäristöministeriö on osana Kokeilun paikan ilmastokokeiluja toteuttanut yhteistyössä Reilu ruokamurros (JUST-FOOD) -tutkimushankkeen kanssa uuden julkaisun Kouluruoka 2030 – näin ilmastovaikutukset puolitetaan (12/2020).

 

Koko kansikuva Ilmastoruokaa 2030

Ruokakasavatuksella on voimaa

Kouluruoka tukee kestävää ruokamurrosta lisäämällä tietoisuutta ilmastoviisaasta ruoasta ja tutustuttamalla lapsia uusiin makuihin ja raaka-aineisiin. Kouluruoka voi siis muuttaa ruokakulttuuria ja syömisen tapoja ikävaiheessa, jolla on vaikutuksia läpi elämän. Suomessa kouluruoalla on myös tärkeä pedagoginen tehtävä. Kouluruokakasvatuksen kautta voidaan:

  • kannustaa oppilaita kohti ilmastoystävällisiä ratkaisuja
  • lisätä ymmärrystä ruoan ympäristövaikutuksista
  • vaikuttaa oppilaiden käsityksiin maittavasta ja ravitsevasta ruoasta

Kouluruokailun ilmastoteoilla on iso vaikutus

Ihmistoiminnan ilmastovaikutuksista 25−30 % liittyy ruokaan. Siksi ilmastovaikutusten vähentäminen on tärkeää. Meidän tulee siirtyä suosimaan ilmastoa vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja eli ilmastoviisasta ruokaa. Suomessa kouluruokailun piiriin kuuluu n. 900 000 lasta, jotka syövät yhden aterioistaan koulussa joka koulupäivä. Kouluruokailun ilmastoteoilla on siis iso vaikutus!

Tutustu tietolehtiseen

Kouluruoka 2030 – näin ilmastovaikutukset puolitetaan -tietolehtinen kertoo kouluruoan ilmastovaikutusten puolittamisen keinoista ja käytännön opeista ilmastoviisaan ruoan parissa tehdyn tutkimuksen sekä käytännön kokeilujen perusteella. Esite sisältää myös kouluruokailussa hyväksi todettuja ilmastoviisaita reseptejä Palvelukeskus Helsingin ja Muuramen ravitsemispalveluiden ammattilaisilta. Kuuden viikon esimerkkiruokalista havainnollistaa, miltä ilmasto-vaikutuksiltaan puolitettu kouluruokalista voisi esimerkiksi näyttää. Lista täyttää ravitsemussuositukset ja on kustannuksiltaan hyväksyttävissä.

Kokeiluteot on toteutettu vuosina 2019−2020 Ympäristö ministeriön avustuksella osana Kokeilun paikan ilmastokokeiluja. Vuoden 2020 toiminnot toteutettiin yhteis työssä Reilu ruokamurros (JUST-FOOD) -tutkimus hankkeen kanssa (justfood.fi).

Teksti ja kuva: Kouluruoka 2030 – näin ilmastovaikutukset puolitetaan -tietolehtinen.

2/2021/P.J.

 

 

Ruokakasvatus moniammatillisena yhteistyönä kouluissa, kodeissa ja järjestöissä 10.2.2021

Ruokakasvatus moniammatillisena yhteistyönä kouluissa, kodeissa ja järjestöissä -webinaarin 10.2.2021. Webinaari tuo yhteen ajankohtaista kansallista ja kansainvälistä tutkimusta, tekee näkyväksi eri toimijoiden kokemuksia arkisesta ruokakasvatustyöstä ja pyrkii luomaan yhteistä visiota ruokakasvatuksellisen osaamisen moniammatillisesta kehittämisestä eri konteksteissa Suomessa.

Aika: Keskiviikko 10.2.2021 klo 8.15-12.00
Paikka: Webinaari, toteutetaan etäyhteyksillä

Ilmoittautuminen (2.2.2021 mennessä) ja lisätietoa: ELO-säätiön verkkosivut

Elo-säätiön kuva

Webinaarin kohderyhmänä ovat laajasti ruokakasvatuksesta poikkihallinnollisesti kiinnostuneet toimijat ja organisaatiot, kuten ruokakasvatuksen, ruokapalveluiden ja opetuspalveluiden asiantuntijat, kehittäjät, tutkijat, opettajat, opiskelijat,  päättäjät ja muut avainsidosryhmät. Webinaariin osallistuu myös kansainväliset ruokakasvatuksen ja kouluruokailun asiantuntijat. Ohjelma toteutetaan suomeksi ja englanniksi käännöspalveluineen.

Webinaarin järjestää Helsingin yliopisto ja ELO-säätiö/Kouluruokailuverkosto Finnish School Meal Network, yhteistyössä Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskuksen kanssa. Webinaari toteutetaan osana Suomen Akatemian rahoittamaa Kouluruokailu tukemassa ruokatajun rakentumista (RUOKATAJU, 2020-2022) – tutkimushanketta.

Tiedote kokonaisuudessaan ELO-säätiön verkkosivuilla

Kuva: Jussi Ulkoniemi/ ELO-säätiö

1/2021

Julkiset ruokapalvelut hoitavat mallikkaasti poikkeusolojen kouluruokailun

Ruokailutilanne_P-SeinäjokiKorona on haastanut perinteisen koulunkäynnin, niin myös kouluruokailun järjestämisen mallit. Ruokapalvelutoimijat ovat alkuhämmennyksen jälkeen järjestäneet poikkeusolojen kouluruokailun noudattaen erityistä asiakaspalvelua, hygieniaa ja systemaattisuutta.

Suomalainen kouluruokailu ja ruuantekijät osoittivat ainutlaatuisuutensa taipumalla nopeasti poikkeusolojen ruokajärjestelyihin. Jo epidemian kynnyksellä keväällä luotiin oppilaiden etäruokailulle toimivia malleja.

Valtioneuvoston tutkimus- ja selvityshankkeen ”Kattava koululounas ja välkyt välipalat” ruokapalvelutoimijoille kohdistetussa kyselyssä selvitettiin yhtenä osa-alueena poikkeusolojen kouluruokailua. Vastaajina toimivat kuntien ruokapalveluista vastaavat henkilöt. Kysely toteutettiin syyskuussa 2020. Vastauksia saatiin 156 kunnasta, ja vastausprosentti oli 53.

Etäruokailussa monta mallia

Keväällä 2020 etäopetuksen aikana kouluruokailuun muodostui useita eri toimintamalleja. Pääasiallisimpina toimintatapoina oli ruokien omavalmistus, annoksiin pakkaaminen, jäähdyttäminen, kylmävarastointi ja jakaminen. Ruoka-annoksia jaettiin sekä lämpiminä että jäähdytettyinä: jakopäivän ruoka jaettiin lämpimänä ja seuraavan päivän ruoka jäähdytettynä samalla kertaa.

Omavalmisteisten rinnalla tarjottiin teollisia einesruoka-annoksia. Käytössä olivat lisäksi tuotekassit, jotka sisälsivät raaka-aineet aterioiden valmistamiseen kotona, ruokakupongit ja lahjakortit elintarvikekauppaan tai kunnan maksama ateriakorvaus. Yleisimmin ruokaa jaettiin kahdesta kolmeen kertaan viikossa, mutta joissakin tapauksissa myös päivittäin.

Kouluruokailu ”uuden normaalin” aikana

Paikkakunnasta riippumatta toimintamallit ovat kouluympäristössä vakiintuneet eri kunnissa samansuuntaisiksi syksyllä 2020.

Hygieniasäädökset ja turvavälit huomioidaan, käsiä pestään ahkerasti ja käsidesiä tarjotaan linjaston päädyissä ja pöydissä. Turvaväleistä pidetään kiinni harvennetulla istumajärjestyksellä, välisermeillä, ruokatiloja jakamalla, ryhmittämällä ruokailua ja käyttämällä väistötiloja. Myös ruokailuajat on porrastettu.

”Ruokailuvälineitä, lautasia ja laseja laitetaan linjastoon kerrallaan vain yhden ryhmän tarpeita varten ja lisätään samalla tavoin ruokailuaikana. Asiakkaat ottavat ruoan itse. Ottimet vaihdetaan puhtaisiin jokaisen ryhmän jälkeen. Lounaskokonaisuus vastaa normaaliolojen ruokalistan mukaista tarjontaa, paitsi salaatin osalta on tarjolla sekoitettu salaatti. Leipää laitetaan valmiiksi useampaan pienempään astiaan ja astioita vaihdetaan useasti ruokailun aikana. Leipään laitetaan ottimeksi pihdit. Margariinirasiaan ei laiteta veistä, vaan jokainen ottaa levitettä omalla puhtaalla veitsellään.”

Korona on tuonut edelleen paljon lisäorganisoimista ruokapalveluiden järjestämisessä, kuten ruokalistan yksinkertaistamista ja ruokien tarjoamistapojen muutoksia. Ruokien annostelu, ruokailun jaksottaminen ja tehostettu siivous ovat lisänneet ruokapalveluammattilaisten työtä ja edellyttäneet uusia järjestelyjä ja joustoa työpäivän pituuteen.

Mitä valtakunnallisia ohjeita poikkeusolojen ruokapalveluihin tarvittaisiin?

Poikkeusolojen alkaessa ohjeista oli huutava pula. Vaikka valmiussuunnitelmia oli eri kunnissa käsillä, niitä ei välttämättä voitu soveltaa suoraan uudenlaisessa tilanteessa. Lisäksi valmiussuunnitelmat saattoivat perustua joukkoruokailun keskittämiseen, kun epidemiatilanteessa tuli käsille ennemminkin sen hajauttamisen tarve.

Tätä yhteenvetoa kirjoittaessamme poikkeusoloja on eletty jo seitsemän kuukautta. Kyselyn mukaan valtakunnallisilta ohjeilta edellytettäisiin jatkossa realistisuutta ja yksityiskohtaisia ohjeita toiminnan järjestämiseksi sekä joustomahdollisuutta paikallisten tilanteiden mukaan.

”Ohjeistusten tulisi olla selkeitä, ja ne tulisi saada nopealla aikataululla. Lisäksi tulee muistaa, että on mahdoton noudattaa ihan täysin kouluruokasuositusta poikkeusoloissa.”

Toimintaohjeissa toivottiin huomioitavan erot tuotantotavoissa, toiminta- ja yritysmalleissa, kuntien koossa ja kuljetusvälimatkojen pituudessa.

”Tulisi huomioida kuntien ja kaupunkien sekä organisaatioiden erilaisuus ja eri toiminta- ja tuotantotavat. Toimintatavasta ei voi antaa sitovia ohjeita, sillä se aiheuttaa pahimmillaan ylitsepääsemättömiä vaikeuksia määräysten toteuttamisessa, vaikka tahtoa olisikin.”

”Pitäisi olla yksi yhteinen tietokanava, josta löytyy päivitetyt tiedot keskitetysti, ja paikka, josta voisi tiedustella askarruttavista asioista.”

Ohjeiden laatimiseen olisi saatava mukaan ruokapalvelualan ammattilaisia ja kouluruokailun asiantuntijoita tuotantotavoiltaan erityyppisistä ruokapalveluista ja erikokoisista kunnista. Ohjeistukset tulisi toimittaa suoraan ruokapalveluille, ja niiden pitäisi olla helposti kaikkien ruokapalvelutoimijoiden saatavilla.

Ruokapalveluja ei voi tuottaa etänä

Ruokapalveluammattilaisille korona-aika on ollut erityistä tarkkuutta vaativaa. Asiakkaita halutaan palvella epidemiankin aikana. Ruokapalveluja ei voi tuottaa etänä. Kunnissa on organisoitu korvaavia tapoja toimittaa kouluruokaa. Läpi ruokapalvelusektorin on laadittu poikkeusolojen järjestelyjä ja samalla huolehtien, ettei henkilökunta sairastuisi, mutta senkin varalle on tehty suunnitelmia. Hygieniavaatimukset otetaan entistäkin tiukemmin huomioon ja haavoittuvia asiakasryhmiä suojellaan. Ammattitaitoa ja joustavuutta on punnittu vakavan haasteen edessä ja siinä on onnistuttu.

Ruokapalveluammattilaiset ovat kiitettävästi joustaneet ja jaksaneet paineenkin alla. Työ kouluruokailun turvaamiseksi on merkittävää niin kriisiaikoina kuin normaalitilanteessa.

***

Kattava koululounas ja välkyt välipalat – Koulupäivän aikainen ruokailu tänään ja huomenna -hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa kouluaikaisen ruokailun merkityksestä osana oppilaiden tasapainoista ravitsemusta. Hankkeessa nostetaan esille hyviä käytänteitä koululounaan ja välipalan rytmittämisestä ja resursoinnista koulupäivän aikana. Selvityksessä saatua tietoa käytetään hallitusohjelmassa mainittujen koulupäivän uudistamisprosessin ja kouluruuan kehittämisohjelman valmistelun tukena.

Hanketoimijoina ovat Itä-Suomen yliopisto UEF (päätoimija), Ammattikeittiöosaajat ry, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamk ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Selvitys toteutetaan 4/2020–4/2021 aikana osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).

Kirjoittajat: Marjut Huhtala ja Päivi Jämsén Ammattikeittiöosaajat ry

Kuva: Ammattikeittiöosaajat ry, Kuvaaja: Samuel Hoisko/Neliömedia

12/2020

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Tieto käyttöön blogitekstinä sekä AmmattikeittiöOsaaja 4/2020 -lehdessä ja amko.fi-sivustolla.

Koululounas jää monilla riittämättömäksi

Koululounaan tulisi kattaa kolmasosa päivän energiantarpeesta. Käytännössä suositus ei kuitenkaan useinkaan toteudu eikä kaikkia aterialle tarkoitettuja osia nautita päivittäin, kertovat Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hankkeen tutkijat valtioneuvoston kanslian Tieto käyttöön! -blogissa: Koulupäivän aterioilla kohti terveyttä – Miten toteutuu ravitsemuksellisesti riittävä kouluateria?

Suurin osa koululaisista noudattaa säännöllistä ateriarytmiä, vaikka myös aterioiden väliin jättäminen ja napostelutyyppinen syöminen ovat lisääntyneet. Koululaisten ruokavalio sisältää suosituksiin nähden liian vähän kasviksia ja pehmeää rasvaa sekä liikaa suolaa, kovaa rasvaa ja lisättyä sokeria.

Valtaosa koululaisista nauttii päivittäin koululounaan, mutta ei kaikkia sen osia eli pääruokaa, salaattia salaatinkastikkeella, leipää levitteellä ja maitoa tai kasvijuomaa. Energian- ja ravintoaineiden saanti jääkin koululounaalla suosituksia vähäisemmäksi.

UEF_blogitekstin kuva syödyistä aterian osista

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yläkoululaiset jättävät aamupalan ja koululounaan väliin useammin kuin alakoululaiset. He myös syövät useammin koulupäivän aikana kotoa tuomiaan tai kaupasta hakemiaan välipaloja. Kirjoittajien mukaan kouluaterian jakaminen lounaaksi ja terveelliseksi välipalaksi voisi paremmin turvata ravitsemuksellisesti kattavan koulupäivän.

Kattava koululounas ja välkyt välipalat -tutkimushankkeessa selvitetään kouluruokailun nykytilannetta ja välipalan toteuttamista peruskoulun koulupäivän aikana ja arvioidaan koulujakelujärjestelmän hyödyntämistä osana välipalan toteutusta. Blogikirjoituksessa aihetta valottavat hankkeen vastuullinen vetäjä Tanja Tilles-Tirkkonen, projektitutkijat Henna Jalkanen ja Aija Laitinen Itä-Suomen yliopistosta sekä THL:n erikoistutkija Susanna Raulio.

Lue blogikirjoitus: Koulupäivän aterioilla kohti terveyttä – Miten toteutuu ravitsemuksellisesti riittävä kouluateria?

Teksti: Itä-Suomen yliopisto UEF
Piirroskuva: Bettiina Lievonen.

11/2020

Kattava koululounas ja välkyt välipalat -verkkotyöpaja 25.11.2020 klo 12.00-16.00

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu järjestää Välkyt välipalat  -verkkotyöpajan, jossa pohditaan yhdessä kouluruokailun ja välipalan järjestämisen tulevaisuuden visioita. Työpajassa kuullaan myös koululaisten ajatuksia toiveiden välipalasta ja sen merkityksestä. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille kouluruokailusta ja sen tulevaisuudesta kiinnostuneille.

Osallitu ja ilmoittaudu

Lisätietoa ja ilmoittautuminen maksuttomaan verkkotyöpajaan maanantaihin 23.11.2020 mennessä.

kuningatarsmoothie_Kotimaiset Kasvikset ry_Sanna Peurakoski

 

Työpaja on osa Itä-Suomen yliopiston (UEF), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Ammattikeittiöosaajat ry:n (Amko) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) toteuttamaa Kattava koululounas ja välkyt välipalat -yhteishanketta, jolla tuotetaan tietoa hallitusohjelman koulupäivän uudistamisprosessin ja kouluruoan kehittämisohjelman valmistelun tueksi.

Lisätietoa Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hankkeesta

11/2020

Kuvat: Kotimaiset Kasvikset ry / Kuningatarsmoothie: Sanna Peurakoski ja Kasvisleipä: Teppo Johansson

Ilmianna ja ideoi hyviä tapoja toteuttaa koulussa tarjottava välipala!

Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hanke etsii hyviä välipalakäytäntöjä kouluista. Ilmianna hyvä koulun välipala, jonka olet tarjonnut, syönyt, nähnyt tai josta olet kuullut. Voit kertoa halutessasi myös oman välipalaideasi.

Pääset vastaamaan kyselyyn klikkaamalla kuvaa tai tästä linkistä. Kyselyn toteuttajana toimii Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamk.

Xamkin välipalakuva

Hankkeessa tuotetaan tietoa hallitusohjelmassa mainitun koulupäivän uudistamisprosessin* ja kouluruuan kehittämisohjelman tueksi. Hankkeen toteuttajia ovat Itä-Suomen yliopisto (päätoimija), Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamk, Ammattikeittiöosaajat ry ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Lue lisää valtioneuvoston kanslian rahoittamasta hankkeesta.

* Koulupäivän uudistamisprosessin päätavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä – ennen tai jälkeen koulupäivän. Kohderyhminä ovat perusopetuksen vuosiluokkien 1.-9. sekä lisäopetuksen oppilaat.

Artikkelin lähde:
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun -verkkosivut
Teksti: Teija Rautiainen
Kuva: Manu Eloaho, Darcmedia

9/2020

Oppilaille tehtävää – Jari Juuren kestävä kehitys -testi

punajuuri-650x650RuokaTutka-hanke on julkaissut ruokatutka.fi-sivuilla oppilaille uuden Jari Juuren kestävä kehitys -testin.

Testin avulla oppilas voi selvittää onko hän ruuan ympäristövaikutusten tietoniekka. Jokaisen kysymyksen vastaamisen jälkeen tulee lyhyesti tieto oikeasta vastauksesta ja perustelut siihen. Osa kysymyksistä on totta vai tarua -muodossa ja osa vaihtoehtokysymyksiä.

Esimerkkejä kysymyksistä – Totta vai tarua:

  • Kouluruuan suunnittelussa ja valmistuksessa otetaan huomioon kestävä kehitys.
  • Ruokien pakkausten ympäristövaikutukset ovat lähes aina suuremmat kuin itse ruuan.
  • Hiilijalanjälki on sama asia, kuin ruuan koko ympäristövaikutus.
  • Kasvikset, hedelmät ja marjat ovat ympäristön kannalta hyviä valintoja ruokalautaselle.

Kestävästä kouluruokailusta OpeTube-videot

Katso myös RuokaTutka-kampanjan julkaisemat Kouluruokaa kestävästi  ja Kestävä kehitys kouluravintolassa -OpeTube videot, joista oli tietoa Ajankohtaista-sivulla aikaisemmin.

Mielenkiintoista tehtäävää oppilaille

Tutustumalla tarkemmin RuokaTutka-sivuston eri osioihin löydät oppilaille runsaasti hauskoja kouluaineisiin liittyviä tehtäviä, pelejä ja  testejä. Lisäksi sivuilta löytyy kouluaisille suunnattuja, mukaansa tempaavia RuokaTutkaTube -videoita.

Ruokatutka_Luokkakuva_V1

RuokaTutka on koulumaito- ja -hedelmätuen ohessa toteutettava EU-rahoitteinen koulutuskampanja. Sitä toteuttavat Ruokavirasto, viestintätoimisto Cocomms, Ammattikeittiöosaajat ry, Itä-Suomen yliopisto, Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry sekä digitoimisto Evermade. Sivustolla on hanketoimijoiden yhdessä muiden toimijoiden kanssa tekemä aineistopankki niin koululaisille, leikki-ikäisille kuin kasvattajille.

Syyskuussa 2018 alkanut RuokaTutka-kampanja innostaa lapsia ja nuoria tutkimaan ruokaa ja pohtimaan, mitä ruoka on, mistä se tulee ja miltä se maistuu. Kampanja tarjoaa hauskoja ja aktivoivia tapoja tutustua terveellisiin ruokavalintoihin ja ruuan alkuperään. Opettajilla, päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla sekä vanhemmilla on iso rooli tutkimusmatkan oppaina.

Teksti: Päivi Jämsén/Ammattikeittiöosaajat ry
5/2020