Dabi törmää netissä erikoisiin ruoka- ja terveysotsikoihin. Kannattaako otsikot jakaa heti somessa – vai selvitellä ensin, mistä on kyse? RuokaTutka-kampanjaon tuottanut nuorille suunnatun videon, jossa medialukutaidon saloja käydään läpi hauskalla tavalla. Video kannattaa katsoa yhdessä koululaisten kanssa ja jatkakaa keskustelua aiheesta tunnilla.
Näillä vinkeillä selviät mediaviidakossa -video
Pääset katsomaan videon myös alla olevaa kuvaa klikkaamalla. Dabi alkaa epäillä erikoisia ruoka- ja terveysväitteitä ja haluaa selvittää niiden todenperäisyyttä alan asiantuntijoilta.
RuokaTutkaTube
Tutustukaa koululaisten kanssa myö muihin heille suunnattuihin RuokaTutkaTube-videoihin. RuokaTutkaTuben tähtijuontaja Dabi selvittää ruokajuttuja mielenkiintoisesti ja monipuolisesti vierailevien tähtien kanssa. Erityiskiinnostuksenkohteena ovat kasvikset, hedelmät ja marjat sekä maito.
OpeTube
Kasvattajille on oma OpeTube-kanava, joka pureutuu muun muassa kouluruokaan ja makukouluun. Lyhyiden videoiden avulla saat nopeasti vinkkejä esimerkiksi makukoulun järjestämiseen, tietoa kouluruoan valmistamisesta, historiasta sekä kouluhedelmä- ja koulumaitotuesta.
RuokaTutka on koulumaito- ja hedelmätuen ohessa toteutettava EU-rahoitteinen koulutuskampanja. Sitä toteuttavat Ruokavirasto, viestintätoimisto Cocomms, Ammattikeittiöosaajat ry, Itä-Suomen yliopisto, Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry sekä digitoimisto Evermade.
Syyskuussa 2018 alkanut RuokaTutka-kampanja innostaa lapsia ja nuoria tutkimaan ruokaa ja pohtimaan, mitä ruoka on, mistä se tulee ja miltä se maistuu. Kampanja tarjoaa hauskoja ja aktivoivia tapoja tutustua terveellisiin ruokavalintoihin ja ruuan alkuperään. Opettajilla, päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla sekä vanhemmilla on iso rooli tutkimusmatkan oppaina.
Järjestelmän tarkoitus on edistää lasten ja nuorten terveellisten ruokailutottumusten kehittymistä. Tavoitteena on myös lisätä kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen sekä maidon ja maitotuotteiden osuutta lasten ruokavaliossa. Katso Koulujakelujärjestelmän ABC-video, jossa ylitarkastaja Jenni Anttila kertoo tarkemmin, mistä on kyse.
Ylitarkastaja Jenni Anttila Ruokavirastosta
Koulujakelujärjestelmä on Euroopan unionin järjestelmä, jolla tuetaan kouluissa ja päiväkodeissa jaettavia maitotuotteita sekä kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Tuettuja tuotteita ei käytetä ruuanvalmistukseen, vaan ne tarjotaan aterian lisänä tai vaikkapa välipalana.
Rahoittajana toimii EU
Koulujakelujärjestelmä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoittamaa koulujakelutukea. Suomessa tuen toimeenpanosta vastaa Ruokaviraston markkinaosasto. Tuotteiden esillepanosta ja käytännön jakamisesta koulujen ja päiväkotien arjessa vastaa ruokapalveluhenkilöstö.
Kaksi tuettavaa tuoteryhmää
Koulujakelujärjestelmään sisältyvät sekä koulumaitotuki että kouluhedelmätuki. Koulumaitotukea on toimeenpantu Suomessa vuodesta 1995 alkaen. Kouluhedelmätuen toimeenpano sen sijaan alkoi elokuussa 2017, jolloin tukiohjelmat yhdistyivät saman lainsäädännän alle.
Kouluhedelmätuki
Kouluhedelmätuki on tarkoitettu perusopetuksessa oleville lapsille (1–10 luokat ja esiopetuksen perusopetuksen puolella saavat lapset). Oppilasta kohti tukea voidaan maksaa 150 g päivässä. Tukijaksoja on yksi syksyllä ja yksi keväällä.
Koulumaitotuki
Koulumaitotuki on tarkoitettu päivähoidossa, perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa oleville lapsille. Suomessa koulumaitotuen piirissä on noin 90 % siihen oikeutetuista oppilaista. Koulumaitotukea myönnetään oppilasta kohden päivittäin enintään 2,5 dl.
Koulujakelujärjestelmään liittyy myös koulutuksellisia toimenpiteitä
Syksyllä 2018 koulujakeluohjelmaan sisällytettiin uutena toimintana koulutukselliset liitännäistoimenpiteet. Näitä toteuttaa RuokaTutka-kampanja. RuokaTutka innostaa lapsia ja nuoria kysymään, tutkimaan ja oivaltamaan. Kampanjan tavoitteena on kasvattaa heistä ruokaan ja syömiseen myönteisesti suhtautuvia sekä ruokaan liittyvää tietoa uteliaasti ja taitavasti etsiviä ja tulkitsevia lapsia ja nuoria. Ajatuksena on myös ruoan sekä ruoan tuottajien ja valmistajien arvostamisen tärkeyden ymmärtäminen.
Mielenkiintoista ja monipuolista aineistoa opetuksen tueksi
RuokaTutka tarjoaa kasvattajille työkaluja ja lapsille sekä nuorille ajattelemisen aihetta ja oivaltamisen iloa. Aineistoilla ja toiminnalla on vankka pohja varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmassa sekä tutkitussa tiedossa.
Erilaiset tehtävät, kilpailut ja muut sisällöt edesauttavat monilukutaidon kehittymistä. Lasten ja nuorten taitoa hankkia, yhdistää, tuottaa, muokata ja arvioida tietoa tuetaan ja kehitetään erilaisilla maitoon ja kasviksiin liittyvillä sisällöillä.
Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahasto jakoi neljä ruokakulttuuripalkintoa 4.4.2019 Helsingin Messukeskuksessa Kevätmessuilla. Yhden palkinnoista sai Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomit.
Kuvassa etualalla palkintojen saajat ja ylärivissä palkintojen luovuttajat eli Jaakko Kolmosen rahaston asiamies Petri Kolmonen (vasemmalla) joukkoineen.
”Tämän vuoden palkitut ovat ansiokkaasti edistäneet suomalaista ruokakulttuuria joko valtakunnallisesti tai paikallisesti. Lisäksi tänä vuonna halusimme antaa tunnustusta lasten ja nuorten ruokakasvatusta edistäneille”, toteaa Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston asiamies Petri Kolmonen.
Palkinnon saivat Pekka Heikkisen leipomo, Illallinen taivaan alla -tapahtuma, Kouluruoka- ja Makuaakkoset -diplomit sekä Ruokavisa.
Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomit – ruokakasvatusta kouluihin ja päiväkoteihin
Diplomeita arvioitiin näin
Ammattikeittiöosaajat ry:n puolesta palkinnon vastaanottivat toiminnanjohtaja Marjut Huhtala ja projektikoordinaattori Päivi Jämsén.
Molemmat diplomit edistävät ravitsemussuositusten jalkauttamista, ruokakasvatuksen käytännön toteuttamista koulu- ja päiväkotiympäristössä sekä myönteistä ruokapuhetta. Diplomisuorituksia on juhlittu sadoissa kouluissa ja päiväkodeissa kautta maan ja samalla kohotettu ruuan ja sen tekijöiden arvostusta.
Diplomi ansaitaan, kun ravitsemusasiat ovat kunnossa, koulussa huolehditaan, että kaikki osallistuvat ruokailuun ja että ruoka on kestävästi sekä ympäristöasiat huomioiden hankittu, valmistettu ja tarjoiltu. Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomit myöntää Ammattikeittiöosaajat ry.
Palkinnon saajien valinta
Palkinnonsaajat valitsi rahaston toimikunta. Jaakko Kolmosen rahasto palkitsee henkilöitä, ilmiöitä ja toimijoita, jotka ovat merkittävästi edistäneet suomalaista ruokakulttuuria omalla alueellaan tai alallaan.
Alfred Kordelinin säätiö on yksityinen yleishyödyllinen apurahasäätiö. Säätiö jakaa vuosittain apurahoina ja palkintoina noin 5 miljoonaa euroa. Jaakko Kolmosen rahasto on yksi viidestätoista Alfred Kordelinin säätiön kaupunki- ja kohderahastosta.
Miten suomalainen kouluruokailu on kehittynyt vuosien saatossa? Miten koulun tarjoama ruokailumahdollisuuus on edistänyt sosiaalista tasa-arvoa? Millaista on tulevaisuuden kouluruoka? RuokaTutka-kampanjan OpeTuben uusimmalla videolla kouluruoan ammattilaiset kertovat kouluruuan menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.
Löydät Suomi kouluruokailun mallimaa -videon ja monta muuta OpeTube-videota RuokaTutka-kampanjan kasvattajille suunnatulta sivustolta. Voit myös klikata tästä, jolloin video aukeaa suoraa Youtubeen. Videon voi hyvin katsoa ydessä koululaisten kanssa esimerkiksi kouluruokailua käsittelevän teeman yhteydessä.
Kouluruokailun merkitys
Kouluruokailun tavoitteena on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn ja ruokaosaamisen tukeminen. Ruokailuhetkillä on myös tärkeä virkistystehtävä. Perusopetuksessa kouluruokailu on osa opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevaa opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja hyvinvointia edistävää koulutyötä.
Kouluruokailu koskee noin 900 000 oppilasta jokaisena koulupäivänä. Maksuton kouluruokailu on luonut kautta aikojen tasa-arvoistavaa perustaa oppilaiden kasvulle ja kehitykselle ja edistänyt terveyttä ylläpitäviä ravitsemustottumuksia. Se on
osa kansallista työtä koko väestön hyvän ravitsemuksen turvaamiseksi sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
päivittäisenä tapahtumana vaikuttavaa pitkän aikavälin sijoittamista oppimiseen ja hyvinvointiin
merkittävä vaikutus myös kuluttajataitojen kehittäjänä samoin kuin ympäristö-, kulttuuri-, tapa- ja tasa-arvokasvatuksessa
koulun monialainen oppimiskokonaisuus, jossa integroituvat useiden oppiaineiden sisällöt ja koulun ruokakasvatuksen tavoitteet
Kouluruokailu lakisääteiseksi vuonna 1948
Eduskunta päätti vuonna 1943, että kansakoulujen velvollisuutena oli tarjota vuoteen 1948 mennessä maksuton, lämmin koululounas kaikille koululaisille. Tämän vuoksi vuotta 1948 pidetään maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena. Tavoitteena oli parantaa lasten ravitsemustilaa. Kun kansakouluista siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuosina 1972–1977, oikeus ilmaiseen kuluruokaan laajennettiin myös lukioiden ja ammattikoulujen oppilaille. Kouluruokailun järjestämisen perustana on lainsäädäntö ja lisäksi sitä ohjaavat erilaiset suositukset.
Kouluruokailun vuosikymmenet
1950- ja osin 1960-luvulla kouluruoka sisälsi vain pääruuan – keittoa, puuroa ja velliä
1960-luvulla leipä saatiin jo koulusta, mutta maito tuotiin edelleen kotoa
1970-luvulla kaikissa kouluissa tarjottiin kiinteää ruokaa – haarukat ja veitset otettiin käyttöön
1980-luvulla kouluruokailuun tulivat ensimmäiset kansainväliset tuulahdukset
1990-luvulla huomioitiin laajemmin erilaisia ruokakulttuureita
2000-luvun alussa kouluruokailusta tuli osa opetussuunnitelmaa
2010-luvulla kouluruokailu on osa koulujen opetus- ja kasvatustehtävää – viikoittaiset kasvisruokapäivät tai päivittäinen kasvisruokavaihtoehto on yleistä ja ruoanvalmistuksessa huomioidaan kestävä kehitys
Tulevaisuudessa kouluruokailussa korostuu
vahvempi ympäristöasioiden huomioiminen
kasvisten ja uusien kasviproteiinien käytön lisääntyminen aterioissa
yksilöllisyys ja valinnanmahdollisuudet
oppilaiden osallistaminen ja osallisuus
yhteistyön lisääntyminen ruokapalvelun, oppilaiden, koulujen kasvatushenkilöstön ja huoltajien kesken
ruokaympäristön viihtyvyyden huomioiminen
yhteisöllinen ruokailu
oppaineyhteistyö
Teksti on julkaistu kokonaisuudessaan RuokaTutka-kampanjan Kasvattajille-osion Tietoa ruuasta > Kouluruokailu-osiossa.
RuokaTutka on koulumaito- ja hedelmätuen ohessa toteutettava EU-rahoitteinen koulutuskampanja. Sitä toteuttavat Ruokavirasto, viestintätoimisto Cocomms, Ammattikeittiöosaajat ry, Itä-Suomen yliopisto, Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry sekä digitoimisto Evermade.
Syyskuussa 2018 alkanut RuokaTutka-kampanja innostaa lapsia ja nuoria tutkimaan ruokaa ja pohtimaan, mitä ruoka on, mistä se tulee ja miltä se maistuu. Kampanja tarjoaa hauskoja ja aktivoivia tapoja tutustua terveellisiin ruokavalintoihin ja ruuan alkuperään. Opettajilla, päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla sekä vanhemmilla on iso rooli tutkimusmatkan oppaina.
Hologrammiomppuja ja avaruusappelsiineja – vai jotain ihan muuta? Innosta oppilaasi osallistumaan kilpailuun ja visioimaan, mitä vuonna 2100 syödää?
Valtakunnallisessa Ruoka 2100 -kilpailussa oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat videon siitä, miten ruokaa tuotetaan sekä syödään meillä ja maailmalla vuonna 2100. Päätähtiä ovat kasvikset ja maito. Enimmäispituus videolle on kolme minuuttia.
Kilpailuaika on 1.2.-31.3.2019. Voittajateos julkaistaan huhtikuun lopussa RuokaTutkan kanavissa. Voittajajoukkueelle on luvassa unohtumaton elämyspalkinto!
Kilpailun avulla oppilaat pääsevät tutustumaan ruokaan ja ruuan tuotantoon luovuuttaan käyttäen. Kilpailu tarjoaa hauskan työkalun ruokakasvatuksen tueksi, videoprojektia voidaan hyödyntää monessa oppiaineessa kotitaloudesta ympäristöoppiin. Innovattivisuus ja luovuus on vain plussaa! Kokoa oppilaistasi joukkue ja ilmoita heidät mukaan tulevaisuuden ruokamatkalle!
RuokaTutka rohkaisee lapsia ja nuoria ruokatutkijoiksi
RuokaTutka on koulumaito- ja hedelmätuen ohessa toteutettava EU-rahoitteinen koulutuskampanja. Sitä toteuttavat Maaseutuvirasto, viestintätoimisto Cocomms, Ammattikeittiöosaajat ry, Itä-Suomen yliopisto, Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry sekä digitoimisto Evermade.
Syyskuussa 2018 alkanut monivuotinen RuokaTutka-kampanja innostaa lapsia ja nuoria tutkimaan ruokaa ja pohtimaan, mitä ruoka on, mistä se tulee ja miltä se maistuu. Kampanja tarjoaa hauskoja ja aktivoivia tapoja tutustua terveellisiin ruokavalintoihin ja ruuan alkuperään. Opettajilla, päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla sekä vanhemmilla on iso rooli tutkimusmatkan oppaina.
Koko maassa keskimäärin lähes kolmannes kasi- ja ysiluokkalaisista jättää koululounaan väliin kerran tai useammin viikossa. Tavallisimmin lounas jää väliin sen vuoksi, ettei ruoka maistu tai kaverikin jättää lounaan syömättä.
Noin 3 200 asukkaan Rautalampi sijaitsee Pohjois-Savossa. Kunnassa on kolme koulua. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisia on noin 70. Pikainen kysely yläluokkalaisten pöydässä paljastaa, että tärkein syy tulla lounaalle on nälkä. Inhokkiruokia ei tunnu olevan.
Kunnan keskuskeittiö sijaitsee Matti Lohen yhtenäiskoululla. Oman koulun ohella keittiössä valmistetaan ruoka Rautalammin ratsastuslukiolle, kahdelle päiväkodille, esiopetukseen sekä eri reseptiikalla vanhusten ateriapalveluun. Keskuskeittiötä emännöi ravitsemuspäällikkö Ritva Pöntinen.
Kunnan ravitsemuspäällikkö ja keskuskeittiön emäntä Ritva Pöntiselle kouluruuan maistuminen on suora palkinto ja kiitos asiakkailta.
Kouluterveyskyselyn tulos ja sen herättämä mediahuomio tulivat keittiölle yllätyksenä. Se että kouluruoka maistuu, nähdään keskuskeittiössä joka päivä. ”Kyselyn tulos on palkinto suoraan asiakkailta. En ole kuunnellut ihan kaikkea mitä on ohjeistettu, vaan pitänyt oman pääni”, viiden hengen keittiötiimiä vetävä Pöntinen sanoo.
Kouluruokailua tukee Pöntisen mukaan, että maaseudulla lapset tottuvat istumaan yhteisen pöydän ääreen jo kotonaan. Myös koulussa opettajat ruokailevat yhdessä oppilaiden kanssa.
Rautalammilla päiväkodeissa ja esikoulussa syödään samaa ruokaa kuin koulussa. ”Tunnemme dieettilapset jo sieltä asti. Onhan se monessa asiassa hyvä, kun on niin pieni kylä.”
Mikä ei vedä, sitä ei tehdä
Verovaroin kustannettua kouluruokaa on tarjottu Suomessa jo 70 vuotta. Opetushallitus on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä koululounas ja ruokailutilanne olisi sellainen, että kaikki oppilaat osallistuisivat kouluruokailuun. Syömään ei toki pakoteta, mutta oppilaita voidaan motivoida ruokailuun ottamalla huomioon heidän toiveitaan.
Rautalammilla näin tehdäänkin. Maksa- ja kaaliruuat ovat saaneet väistyä, samoin hernekeitto ja silakkapihvit. Kun lihapullakeitto pudotettiin listalta, koululaiset tahtoivat sen takaisin. Hampurilaiset ja ranskalaiset puuttuvat listalta, koska ne onnistuvat paremmin toisenlaisissa uuneissa, samoin pitsa.
Tämä tiimi tietää, miten kouluruoka saadaan maistumaan. Vasemmalta Ritva Pöntinen, Sirkka Häkkinen, Sinikka Korhonen, Enni Rossi ja Erja Vesterinen. Kuvasta puuttuu Kari Matilaienen. Koulukeittiö Matti Lohen koulu Rautalammilla.
Kasvisruuat maistuvat
Kasvisruuista sosekeitot, erilaiset puurot ja pinaattiletut tekevät hyvin kauppansa, samoin jäävuoripohjaan tehdyt salaatit ja porkkanaraaste. Soijanakkeja kokeiltiin, mutta ne jäivät syömättä. ”Koska koululounas on osa opetusta, pelkkiä lempiruokia ei tarjota”, Pöntinen sanoo. Kasvisruokaa tarjotaan kaikille kerran viikossa. Lukiolla sitä on aina tarjolla muun ruuan ohessa. Alakoulussa kasvisdieettiin tarvitaan vanhemmilta lupa.
Rautalammilla opetukseen kuuluu, että jokainen oppilas tuo syksyllä koululle kaksi litraa marjoja. Palkkioksi viinimarjoista ja puolukoista alakoululaisille tarjotaan jäätelöt. Yläkoulun oppilaat pääsevät koulusta aikaisemmin pestuumarkkinoille. Syyskuun toisena viikonloppuna pidettävät isot markkinat on paikkakunnalla pian 200-vuotinen perinne.
Isoja muutoksia ruokalistaan Pöntinen ei lähivuosille lupaa, mutta kasvisvoittoisempaan mennään. ”Lapset ovat hyviä maistamaan. Vielä ei olla kokeiltu, mutta esimerkiksi härkismakaronilaatikko kävisi kaikille.” Uutena aletaan tammikuussa tarjota maksutonta aamupuuroa. Maksullinen välipala säilyy ennallaan.
Itse tehty tuntuu maussa ja kukkarossa
Kaikki asiakkaat yhteen laskettuna Matti Lohen keskuskeittiöllä valmistetaan arkisin noin 600 lounasta. Valmisruokia vältellään mahdollisimman pitkälle. Murekkeet ja laatikot tehdään itse, samoin perunamuusit ja kastikkeet. ”Tekemällä itse voitamme sekä maussa että rahassa. Tuntuisi hölmöltä ostaa valmis makaronilaatikko tai lasagne ja vain lämmittää se. Teollisuushan siinä voittaisi.”
Koko maassa kouluruuan laskennallinen keskihinta oppilasta kohti on 2,79 euroa. Rautalammilla rahaa on käytettävissä 53 senttiä enemmän.
Pöntinen hankkii merkittävän osan raaka-aineista omasta tai lähikunnista. Lähiruokakäsitteen hän tosin venyttäisi koko Suomeen ja vähän Ruotsinkin puolelle.
Rautalammin reitin varrelle sijoittuva kunta on tunnettu hyvistä kalavesistään. Paikallista muikkua, haukea ja särkeä ui koululaisten lounaspöytään paistettuna, keitossa ja murekkeessa. Turskafileet kuuluvat suosikkiruokiin. Uunissa käppänöiksi kuivuvia kalapuikkoja ei tarjota. ”Kala maittaa koululaisille paremmin kuin jauheliha”, Pöntinen kertoo.
Perunat ja porkkanat tulevat kuorittuna seudun vihannesviljelijöiltä. Tomaatti ja kurkku kasvavat omalla kylällä parin kilometrin päässä. Mustikat, puolukat ja suolasienet Pöntinen ostaa tutuilta kerääjiltä. Kokonaiset mansikat tulevat omasta pitäjästä ja mansikkamehut naapurista Suonenjoelta. Salaattikastikkeet valmistetaan 70 kilometrin päässä Laukaassa. Pienessä keittiössä lähiruuan ostaminen käy sutjakkaammin kuin isossa.
Ruisleipä ja näkkileipä ovat linjastossa joka päivä. Maanantaisin keittiöllä paistetaan hiivaleipää, jota tarjotaan kerran viikossa. ”Kaikki liha on toistaiseksi ollut kotimaista.”
Pöntinen toivottaa oman koulun TET-harjoittelijat tervetulleiksi keittiöön. Myös lukiolta olisi mukavaa saada kesätyöntekijöitä. ”Tähän saakka opettajat olivat ajatelleet, että keittiölle ei voi tulla harjoittelemaan. Kyllä voi, ja toivottavasti joku jatkossa myös haluaa. Ruokaan liittyvistä asioista olisi keittiössä samalla helppo jutella nuorten kanssa.”
Teksti: Irene Pakkanen
Kuvat: Pentti Vänskä
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan AmmattikeittiöOsaaja-lehdessä 4/2018
Koululaiset ovat saaneet nauttia ilmaisesta ruoasta jo 70 vuoden ajan. Kirkkonummella merkittävää virstanpylvästä juhlistettiin paitsi kouluille myönnettyjen Kouluruokadiplomien ja päiväkotien Makuaakkoset- diplomien, myös kouluruoan 70 v. juhlaviikon merkeissä.
– Olemme muokanneet ruokalistaa keräämällä juhlaviikolle suosikkiruokia eri vuosikymmeniltä, kertoi Kirkkonummen ruokapalvelujohtaja Toini Linnanmäki Heikkilän koulussa kun koululle luovutettiin kouluruokadiplomi Ammattikeittiöosaajat ry:n toiminnanjohtaja Marjut Huhtalan ojentamana.
Kuvassa Heikkilän koulun apulaisrehtori Anu Virtanen (vas.), ravitsemistyöntekijä Maire Koppel, ruokapalvelujohtaja Toini Linnanmäki sekä Heikkilän ja Papinmäen koulujen rehtori Marja-Leena Saarelma poseerasivat uunituoreen Kouluruokadiplomin kanssa.
Tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän ruokailun edistämisestä
Kouluruokadiplomi on kouluille ja Makuaakkoset-diplomi päiväkodille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän koulu- tai päiväkotiruokailun edistämisestä. Diplomi on osoitus siitä, että koulussa tai päiväkodissa huolehditaan ruokailulle asetettujen ravitsemus-, terveys- ja tapakasvatustavoitteiden toteutumisesta. Diplomi kertoo myös hyvästä yhteistyöstä. Kouluruokadiplomi on lanseerattu 2013 ja Makuaakkoset-diplomi tammikuussa 2016.
Juhlapäivä monesta syystä
Heikkilän koulussa ilmaista kouluruokaa ja kouluruokadiplomia juhlistettiin tekemällä päivittäisestä ruokailuhetkestä astetta arvokkaampi kutsumalla koulun kuudesluokkalaiset tarjoilijoiksi sekä liinoittamalla ruokapöydät. Juhlallisessa miljöössä nautitun lounaan kruunasi vielä makoisa jälkiruoka.
Lue lisää
Koko jutun voi käydä lukemassa 27.11.2018 julkaistusta Kirkkonummen Sanomien sähköisestä lehdestä tai appi-versiosta. Kirkkonummen ruokapalvelujohtaja Toini Linnanmäki kertoo jutussa muunmuassa, mistä ruuista Kirkkonummen koululaiset pitävät eniten ja lyhyen katsauksen koluruoan historiaan.
Kuvassa on 1940-1950-luvun kattaus
Lähde: Juttu on julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 27.11.2018
Kuvat: Marjut Huhtala
Syyskuussa 2018 alkanut monivuotinen RuokaTutka-kampanja innostaa lapsia ja nuoria tutkimaan ruokaa ja pohtimaan, mitä ruoka on, mistä se tulee ja miltä se maistuu. Kampanja tarjoaa hauskoja ja aktivoivia tapoja tutustua terveellisiin ruokavalintoihin ja ruuan alkuperään. Opettajilla, päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla sekä vanhemmilla on iso rooli tutkimusmatkan oppaina.
RuokaTutka on osa koulumaito- ja hedelmätukea.
Kampanja tarjoaa seuraavaa:
kouluille ja päiväkoteihin lähetetyn julisteen, jossa on lisätyn todellisuuden ominaisuus
RuokaTutka -verkkopelin, aiheena terveelliset ruokavalinnat
valtakunnallisia kilpailuja, ensimmäisenä RuokaTaide-kilpailun
ruokatutka.fi -sivuston, joka sisältää kaiken edellä mainitun lisäksi artikkeleita ruokakasvatuksesta ja ruuasta, sekä tehtäviä kouluun oppitunneille ja kotiin
Uusia sisältöjä, tehtäviä ja videoita tuotetaan RuokaTutkaan pitkin lukuvuotta. Tervetuloa mukaan tutkimusmatkalle ruuan maailmaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa!
Kaikki RuokaTutka-materiaalit löydät verkkosivuilta:www.ruokatutka.fi
RuokaTutka-juliste
Juliste on näkyvimpiä RuokaTutka-materiaaleja. Julisteesta löytyy katseltavaa ja mietittävää monen ikäisille. Siihen on kätketty lisätty todellisuus, joka mobiilisovelluksen avulla herättää julisteen eloon. AR-ominaisuutensa ansiosta juliste tarjoaa uutta katsottavaa joka viikko.
RuokaTutka-juliste on postitettu kouluihin ja päiväkoteihin syyskuussa. Tarkoituksena on, että se asetetaan esille näkyvälle paikalle. Julisteen voi halutessaan tulostaa RuokaTutka-sivustolta.
RuokaTutka on koulumaito- ja hedelmätuen ohessa toteutettava EU-rahoitteinen koulutuskampanja. Sitä toteuttavat Maaseutuvirasto, viestintätoimisto Cocomms, Ammattikeittiöosaajat ry, Itä-Suomen yliopisto, Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry sekä digitoimisto Evermade.
Tampereen Voimian Ateriakehitys nappasi voiton Ammattikeittiöosaajat ry:n järjestämässä Ideoi tulevaisuuden kouluruokalounas -kilpailussa. Tehtävänä oli suunnitella koululounas, jossa huomioidaan tulevaisuusvisioinnin lisäksi koululaisten makumieltymykset ja ravitsemussuositusten noudattaminen. Kilpailu on osa Ammattikeittiöosaajien Kasvua kouluruuasta -kouluruokailun 70-vuotisjuhlakampanjaa.
Broileri- ja härkisrieskarullat koululaisten mieleen
Kilpailutyö koostui kahdesta eri reseptikokonaisuudesta, joista molemmista löytyy tuttu tortilla nyt rieskan muodossa. Vaihtoehtoisina kouluruoka-annoksina kilpailun voittajatiimi loihti versiot niin sekaruokavaliota noudattaville kuin kasvisruokailijoille. Sekaruokavaliossa tortilla täytetään taidokkaasti maustetulla broilerilla ja mehevillä kasviksilla, ja kasvisruokavaliota noudattava voi kääräistä rullan väliin mausteisen härkis-kasvistäytteen.
Tortilla-annoksia täydentävät kermaviili tai kaurakermaviili-chilikastike ja raikas salaatti. Molempien täytteiden makua on viimeistelty yhdessä Tampereen koulujen asiakasraadeilta saatujen palautteiden pohjalta. Katso finalistien reseptit tästä klikkaamalla.
Voittajatiimille tuhannen euron kannustusstipendi
Palkinnon luovutti perhe-ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja toiminnanjohtaja Marjut Huhtala Ammattikeittiöosaajat ry:n syksyn seminaarissa Helsingissä 23.10.2018. Palkinnon vastaanotti Tampereen Voimian tuotekehitysvastaava Maiju Suvanto.
Kuvassa: perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko,
toiminnanjohtaja Marjut Huhtala ja tuotekehitiysvastaava Maiju Suvanto
Iideointikilpailun yhteistyökumppanit
Tulevaisuuden kouluruokalounas -ideointikilpailun yritysyhteistyökumppaneina toimivat Bunge Finland Oy, Foodduck Oy, Jepuan Peruna Oy, Metos Oy Ab ja Metsä Tissue Oyj.
Kuvassa: alarivissä Maiju Suvanto, Tampereen Voimia, vierellä Annamari Nummi Jepuan peruna Oy, ylärivissä vasemmalta oikealle Janne Tirkkonen Metos Oy Ab ja
Timo Sorsavirta Foodduck Oy
Koululounas maistuu, kun oppilaiden toiveita kuunnellaan
Koululaiset arvostavat tuunattavaa ja maistuvaa ruokaa. ”Kun täytteet saa valita itse, syntyy oman maun mukainen rieskarulla ja annos tulee syötyä loppuun saakka. Tampereella koululaiset otetaan mukaan kouluruokien suunnitteluun jo niiden testausvaiheessa. Tämä lisää oppilaiden osallisuutta ja sitoutumista kouluruokailuun. Tavoitteenahan on, että kaikki oppilaat söisivät koululounaan”, painottaa Tampereen Voimian tuotekehittäjä Eeva Teuho.
Tampereen Voimiassa ennakoidaan, että kouluruokailu ja ruokakasvatus tulevat entistä laajemmin esille koulun arjessa: ”Teemme koululaisten ja kaikkien kouluruokailun sidosryhmien kanssa tiivistä yhteistyötä ruokatietouden lisäämiseksi. Pohdimme, mitä vaikutuksia ruoalla on koululaisen terveyteen, jaksamiseen ja ympäristöön.”
Kilpailun tuomaristo kiitteli ruokaohjeiden ajan hengen mukaisuutta ja rohkeaa makumaailmaa. ”Voittajaresepteissä on käytetty ennakkoluulottomasti mausteita ja samalla pysytelty ravitsemussuositusten edellyttämissä vähäsuolaisuuden rajoissa ja vältetty kovaa rasvaa.” Raadissa arvostettiin myös tortillojen tarjoamiseen liittyvää komponenttiajattelua ja oppilaiden osallistamista. Tuomariston mielestä voittajatiimin kirjalliset perustelut ja visioit tulevaisuuden kouluruokailusta osoittivat syvällistä ammattitaitoa.
Kouluravintolasta hyvinvointikeidas
Varsinaisen reseptisuunnittelun lisäksi voittajamenun laatineet visioivat, millaisissa ympäristöissä tulevaisuuden koululounasta nautitaan: ”Kouluravintola on virkistävä keidas, jossa voivat vierailla myös vanhemmat ja isovanhemmat ja muutkin lähialueen asukkaat. Näin saadaan hälvennettyä aikuisten kouluruokaan liittämiä ennakkoasenteita.” Teknologia ja digitaaliset viestintäkanavat ovat tulevaisuudessa aktiivisesti käytössä. Teknologian avulla voidaan jopa ohjata syömään ravitsemussuositusten mukaisesti.
”Jos koululainen ei ota riittävästi kasviksia lautaselle, voisi linjastoon integroitu vaaka muistuttaa tästä.” Monia asioita hoidetaan sähköisesti jo nyt, mutta kaikesta huolimatta koululaiset tarvitsevat aikuisen ohjausta. Ulkoiset puitteet eivät korvaa aitoa ihmisten läsnäoloa”, summataan Tampereen Voimiassa.
Finaalireseptit testattiin Bar Laureassa
Reseptikilpailun finaaliin valittiin Tampereen Voimian ja Tuusulan kunnan ruokapalveluiden työt, jotka testattiin ja arvioitiin Ammattikorkeakoulu Laurean opetusravintola Bar Laureassa. Restonomiopiskelijoita työssäoppimisjaksoilla valmentava keittiöpäällikkö Teemu Sirainen pitää kouluruokailun imagoa ja koko ravitsemisalan mainetta kohottavia kilpailuja tärkeinä: ”Haluamme olla mukana alaa positiivisella tavalla esiin tuovissa hankkeissa. Toivon, että yhä useampi restonomiopiskelijamme löytäisi työuran nimenomaan ruuan valmistuksen parista ja ammattikeittiömaailmasta.”
Finaalireseptien arviointitilaisuuteen osallistui osaava joukko ruoka-ammattilaisia ja innokas ryhmä ysiluokan oppilaita Leppävaaran koululta Espoosta koulusihteerin luotsaamana. Testaamiseen osallistuneet koululaiset pitivät finaaliin päässeitä ruokia erittäin onnistuneina. Tämä aktiivinen oppilasryhmä vakuutti myös itse syövänsä kouluruokaa jokaisena koulupäivänä.
Kilpailun tuomaristo:
Teemu Sirainen, keittiöpäällikkö, Laurea ammattikorkeakoulu, Bar Laurea Ilari Paananen, keittiömestari, Laurea ammattikorkeakoulu, Bar Laurea Kirsi Kinnunen, ruokapalvelusuunnittelija, Espoo Catering Sanna Niemelä, Food Service Brand Manager, Bunge Finland Oy Anne Vitala, tuoteasiantuntija, Foodduck Oy Annamari Nummi, Jepuan peruna Oy Jaakko Riikonen, keittiömestari, aluemyyntipäällikkö, Oy Metos Oy Ab Leena Renko-Julin, koulusihteeri, Leppävaaran koulu kahdeksan Leppävaaran yläkoulun oppilasta Päivi Jämsén, projektikoordinaattori, Ammattikeittiöosaajat ry Marjut Huhtala, toiminnanjohtaja, Ammattikeittiöosaajat ry
Voittaja: Tampereen Voimia, ateriatuotekehitys
Reseptit:
Sekaruokailijoille: broileririeskarulla, kermaviili-chilikastike ja salaattilisäkkeet
Kasvisruokailijoille: härkisrieskarulla, kaurakermaviili-chilikastike ja salaattilisäkkeet
Kouluruokailu on ainutlaatuista maailmassa. Suomen lisäksi vain Ruotsissa lounas tarjotaan koulussa maksutta oppilaille. Katso Tuusulan ruokapalvelupäällikkö, Ammattikeittiöosaajat ry:n puheenjohtaja Kirsi Hanskin haastattelu (Ylen aamu-tv, 16.10.2018). Kirsi Hanski kertoo kouluruuan olevan mainettaan parempaa ja miten Tuusulassa huomioidaan asiakkaiden palaute. Katso ja kuuntele, millaisia keinoja Tuusulassa on otettu käyttöön kouluruoan imagon parantamiseksi.
