RuokaTutkaTuben tähtijuontaja Dabi selvittää ruokajuttuja vierailevien starojen kanssa. Hauskasti toteutetut välipala- ja ruokanikseistä kertovat videot on suunnattu koululaisille. Niitä voi katsoa myös yhdessä oppilaiden kanssa esimerkiksi kotitalouden- ja  terveystiedon oppitunneilla.

Välipala- ja ruokaideoita hauskalla tavalla

Tutustu oppilaiden kanssa alla olevien linkkien kautta helppoihin ja nopeisiin välipala- ja ruokanikseihin tai vinkkaa heille videoista. Videot on tuottanut RuokaTutka-kampanja ja ne on suunnattu erityisesti koululaisille itselleen. Kampanja tarjoaa hauskoja ja aktivoivia tapoja tutustua terveellisiin ruokavalintoihin ja ruuan alkuperään. Kampanjan tuottamat kaikki videot löytyvät RuokaTutkaTube -sivustolta ja paljon muuta aineistoa, kuten tehtäviä ja pelejä.

10 tapaa käyttää kasviksia

Luulitko, että kasviksia ja hedelmiä on vaikeaa syödä tarpeeksi? Videolla Dabi näyttää monta helppoa tapaa lisätä herkullista vegeä päivään. 3 min

”Eikä tässä vielä kaikki!” – RuokaTutkan life hackit

RuokaTutkan Dabi näyttää, kuinka simppeleillä kikoilla välipalat ja muut naposteltavat saa tehtyä vähän helpommin. 3,5 min

Osallistu RuokaTutkan Life hack -kilpailuun 14.2.2020 mennessä ja voita hauska elämyspäivä Pinkku Pinskun kanssa! Osallistumisohjeet: https://www.ruokatutka.fi/oppilaille/…

Välipalamestari

Dabia väsyttää, eikä mikään huvita. Voisiko syynä olla se, ettei Dabi ole muistanut syödä välipalaa? Turbo Terttunaattorin vinkeillä Dabista tulee välipalamestari, katso videolta! 5 min

Välipalaonnenpyörä feat. Pinkku Pinsku

Dabi saa vieraakseen tubevaikuttaja Pinkku Pinskun ja haastaa hänet välipala-aiheiseen Onnenpyöräkisaan! Tunnistaisitko sinä välipalasi sokkona tai äänen, tuntoaistin tai maun perusteella? Tunnistavatko Dabi ja Pinkku Pinsku – katso videolta! 7,5 min

Ruokaniksit feat. Pinkku Pinsku

Ben Banaani haastaa Dabin ja Pinkku Pinskun valmistamaan terveellisen, ympäristön kannalta kestävän ja maukkaan aterian – katso videolta, mitä Dabi ja Pinkku Pinsku kokkaavat! 6,5 min

Seuraa RuokaTutka-sivustoa

RuokaTutka-sivustolle tulee koko ajan uutta ja mukaansa tempaavaa aineitoa, jota voi käyttää tunneilla oppilaiden kanssa yhdessä tai ohjata itsenäiseen työskentelyyn aineistojen parissa.

RuokaTutka on koulumaito- ja -hedelmätuen ohessa toteutettava EU-rahoitteinen koulutuskampanja. Sitä toteuttavat Ruokavirasto, viestintätoimisto Cocomms, Ammattikeittiöosaajat ry, Itä-Suomen yliopisto, Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry sekä digitoimisto Evermade. Sivustolla on hanketoimijoiden yhdessä muiden toimijoiden kanssa tekemä aineistopankki niin koululaisille, leikki-ikäisille kuin kasvattajille.

Syyskuussa 2018 alkanut RuokaTutka-kampanja innostaa lapsia ja nuoria tutkimaan ruokaa ja pohtimaan, mitä ruoka on, mistä se tulee ja miltä se maistuu. Kampanja tarjoaa hauskoja ja aktivoivia tapoja tutustua terveellisiin ruokavalintoihin ja ruuan alkuperään. Opettajilla, päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla sekä vanhemmilla on iso rooli tutkimusmatkan oppaina.

1/2020
Kuvat: RuokaTutka-kampanja
Kooste: Päivi Jämsén/Ammattikeittiöosaajat ry

Ruokapalvelualan ammattilaiset tekevät koululaisille ruokaa ammattitaidolla, tiedolla ja koululaisten hyvinvointi ja jaksaminen mielessä.  RuokaTutka-kampanjassa tuotettujen videoiden tarkoituksena on kurkistaa kouluravintolassa tapahtuvan ruokailun lisäksi siihen, mitä tapahtuu ennen kuin ruoka on kouluravintolan linjastossa. Videot on suunnattu erityisesti kasvattajille, mutta niitä voi  hyvin katsoa myös lasten ja nuorten kanssa ja keskustella videoilla nousevista teemoista yhdessä.

Videoissa kerrotaan muun muassa kouluruokailusta sosiaalisen tasa-arvon edistäjänä, tutustutaan kouluruoan valmistukseen keskuskeittiössä ja ruoan kypsentämiseen koulun palvelukeittiössä, suurimmista muutoksista kouluruokailussa, kouluruokailun merkityksestä ruoka- ja tapakasvatuksessa, oppilaiden osallistamisesta sekä kouluhedelmä- ja koulumaitotukijärjestelmästä.

Hyppy kouluruokailun tauostoihin

Voit tutustusa helposti videoiden teemoihin ja käyttää niitä keskusteluiden pohjana lasten ja nuorten kanssa. Videoita voi katsoa myös yhdessä heidän kanssaan.

Kouluruokaa rakkaudella, 2018. Noin 3,5 minuuttia.
Video kertoo, miksi kouluruokailu on tärkeää, mitä keskuskeittiössä tapahtuva ruoan kylmävalmistus tarkoittaa ja miten valmistiusprosessi jatkuu koulun palvelukeittiössä sekä oppilaiden vaikuttamismahdolisuuksista.

Kouluruoka antaa voimaa, 2018. Noin 4,5 minuuttia.
Videossa kerrotaan kouluruoan merkityksestä lasten jaksamiselle, ruokailutoimikunnan tärkeydestä, oppilaiden ja vanhempien osallisuudesta kouluruokailun kehittämisessä, ruokasalin viihtyisyyden tärkeydestä ja koluruokailun hyödyntämisestä ruoka- ja tapakasvatuksen opettamisessa.

Kouluruokailun mallimaa, 2019. Noin 6 minuuttia.
Video kertoo kouluruokailun historiasta sosiaalisena tasa-arvon edistäjänä,  suurimmista muutoksista kouluruokailussa, asiakkaiden tärkeydestä kouluruokailun ja ruokalistojen suunnittelussa, malliaterian mukaisen ruokailun tärkeydestä ja kouluruokailun tulevaisuuden visioista.

Koulujakelujärjestelmän ABC, 2019. Noin 3,5 minuuttia.
Videolla kerrotaan mitä kouluhedelmä- ja koulumaitotukijärjestelmä tarkoittavat, mitkä ovat niiden tavoitteet, mitä tukituotteisiin kuuluu, kuka niiden tarjoamisesta huolehtii, milloni tukea haetaan ja kuka sen tekee ja kuka tuen maksaa.

Tutustu myös muihin kouluruokaa käsitteleviin juttuihin RuokaTutka-sivuston Kouluruokailu-kohdassa.

RuokaTutka on koulumaito- ja -hedelmätuen ohessa toteutettava EU-rahoitteinen koulutuskampanja. Sitä toteuttavat Ruokavirasto, viestintätoimisto Cocomms, Ammattikeittiöosaajat ry, Itä-Suomen yliopisto, Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry sekä digitoimisto Evermade. Sivustolla on hanketoimijoiden yhdessä muiden toimijoiden kanssa tekemä aineistopankki niin koululaisille, leikki-ikäisille kuin kasvattajille.

Syyskuussa 2018 alkanut RuokaTutka-kampanja innostaa lapsia ja nuoria tutkimaan ruokaa ja pohtimaan, mitä ruoka on, mistä se tulee ja miltä se maistuu. Kampanja tarjoaa hauskoja ja aktivoivia tapoja tutustua terveellisiin ruokavalintoihin ja ruuan alkuperään. Opettajilla, päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla sekä vanhemmilla on iso rooli tutkimusmatkan oppaina.

11/2019

Kuvat: Lapsista: Samuel Hoisko/Neliömedia Oy, Aikuisista: Pentti Vänskä
Teksti:  Päivi Jämsén

 

Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat saaneet oman ruokailusuosituksen. Suositus kehottaa oppilaitoksia tarjoamaan kasvisruokaa päivittäin ja kiinnittämään huomiota myös ruokahävikkiin. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 10.10.2019 julkaisema ruokailusuositus kuvaa opiskelijaruokailun hyviä käytäntöjä ja antaa vinkkejä ruokailun toteuttamiseen, toimintojen kehittämiseen ja yhteistyöhön.

Keskiössä kestävä elämäntapa, osallisuus, yhdenvertaisuus ja terveyden tasa-arvo

Suosituksen periaatteena on edistää kestävää elämäntapaa, osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja terveyden tasa-arvoa. Kestävän kehityksen teemat on huomioitu suosituksessa muun muassa niin, että toisena ateriana tulee aina tarjota kasvisruokaa, ja raaka-ainevalinnoissa tulee huomioida ruoan terveys-, ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Suositus kehottaa myös kiinnittämään huomiota ruokahävikkiin.

– Nyt tehdyillä ratkaisuilla on vaikutusta tulevaisuuteen. Syömiseen liittyvät valinnat ovat keskeisiä kestävän elämäntavan ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta. Yhteiskuntavastuuta on tehdä kestävät valinnat yksilölle helpoiksi ja mahdollisiksi, sanoo opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

Yhteistyötä opiskelijoiden kanssa

Opiskelijaruokailussa ei ole kyse pelkästä ravinnosta, vaan ruokailutilanteesta ja toimintakulttuurista. Sekä lukion opetussuunnitelma että ammatillisten tutkintojen perusteet nostavat esiin ruokailun merkityksen hyvinvoinnin edistäjänä ja osana oppilaitosten toimintakulttuuria. Suosituksessa kannustetaankin entistä enemmän yhteistyöhön opiskelijoiden kanssa, ja siitä löytyy vinkkejä opiskelijoiden osallistamiseen.

– Ruokapalvelun rooli on muutakin kuin ravitsevien ja maittavien aterioiden tuottamista. Se on terveyttä ja kestävyyttä edistävien valintojen helpoksi tekemistä ja säännöllisen syömisen merkityksestä viestimistä, muistuttaa pääsihteeri Arja Lyytikäinen Valtion ravitsemusneuvottelukunnasta.

Ruokapalveluita julkistamistilaisuudessa edustaneet Kaisa Liinanki Gradiasta ja Iiris Kuneela Keudasta painottivat ruokapalvelun saavutettavuutta, avointa yhteistyötä ja moniammatillisia keinoja ruokailutilanteen kehittämisessä: ”Syöty ateria on paras kiitos!”

Suositus moneen käyttöön

Suositus on suunnattu koulutuksen ja sitä tukevan toiminnan järjestäjille, oppilaitoksille, opettajille, opiskeluhuollolle, ruokapalveluista vastaaville sekä opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. Opiskelijaruokailun suositukset perustuvat suomalaisiin ravitsemussuosituksiin.

Lue tarkemmin: Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta -verkkojulkaisu.

Kolmas luokka on tullut retkelle lähikauppaan Helsingin Arabiassa. Lapset ovat jakautuneet pienempiin ryhmiin, jotka tutkivat lihan, kasvisten, viljan, kalan ja kananmunan reittiä kauppaan. Koululaisille opetetaan näin ruuan alkuperää ja fiksua kuluttamista aivan uudella tavalla. Retki lähikauppaan opettaa lapsille, kuinka ruoka päätyy kaupan hyllylle. Tämä on nyt sitä ilmiöoppimista ja luokkahuoneen ulkopuolelle menemistä, mitä uudessa opetusuunnitelmassa vaaditaan.

Vastullista kuluttamista ja terveellistä syömistä

Retki kauppaan on Ruokatieto-yhdistyksen ja S-ryhmän yhdessä laatima opetuspaketti, jossa opitaan vastuullisen kuluttamisen taitoja ja terveellistä syömistä. Oppimateriaali on Ruokatiedon tuottamaa ja S-ryhmän ruokakaupat ottavat kouluryhmiä vastaan.

Viljaryhmä on saanut tehtäväkseen selvittää, missä leivässä on eniten kuitua ja kuinka paljon muroissa on sokeria. Liharyhmä joutuu kysymään kauppiaalta, mitä tarkoittaa kokoliha.

Eli ohjelmassa on matematiikkaa ja ympäristöoppia, sanoo luokanopettaja ja kotitalousopettaja Liisa Lavonen.

– Tämä tukee laaja-alaisen osaamisen taitoja. Olemme tänään pohtineet paljon hintoja ja sellaista uutta käsitettä kuin kilohinta, sanoo Lavonen.

Retkiä aiotaan järjestää ympäri Suomea

Kaupparetki on hyvä esimerkki uuden opetussuunnitelman mukaisesta ilmiöoppimisesta, jossa opitaan oman kokemuksen kautta. Luokanopettaja Lavosen mukaan oppilaat ovat innokkaampia oppimaan, kun pääsevät pois luokkahuoneesta.

– Täällä ilmiöoppiminen onnistui hyvin, sillä me olimme oikeassa kaupassa ja meillä oli käytännön tehtäviä. Lapset voivat hyödyntää näitä huomioita ihan arkielämässä, kun käyvät perheen kanssa kaupassa, sanoo Lavonen.

Ruokatiedon kasvatusasiantuntija Emmi Tuovisen mukaan kaupparetkeä on pilotoitu vuonna 2018. Nyt se on määrä laajentaa ympäri Suomen. Retken päätteeksi lapset saavat valita yhden hedelmän ja yhden vihanneksen mukaan evääksi.

Lähde, juttu kokonaisiuudessaan ja lisätietoa

Lähde: Yle Uutiset, Annika Markikainen, 2.10.2019
Kuvat: Markku Pitkänen/Yle

Lisätietoa: Ruokatieto-yhdistys/Retki kauppaan

10/2019

Open ruokaopas on kaikille avoin ja ilmainen verkkosivusto, jossa käsitellään monipuolisesti vastuullisen ruuan ja kestävän maatalouden teemoja. Sivuston on toteuttanut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry yhteistyössä WWF:n kanssa.

Materiaalia 12 oppiaineeseen yläkouluille ja lukioihin

Materiaali on tehty erityisesti yläkouluissa ja lukioissa toimiville aineenopettajille opetus- ja kasvatustyön tueksi. Opas tarjoaa tietopaketin vastuullisen ruuan teemoihin 12 eri oppiaineen näkökulmasta sekä lisäksi runsaasti tehtäväideoita ja kuvamateriaalia.

Vastuulisen ruoan teema monipuolisesti

Oppaan julkaisuhetkellä syyskuussa 2019 ruoka-aihe on julkisessa keskustelussa todellinen kuuma peruna. Vastuullisen ruuan teemoista puhutaan paljon ja monenlaisista näkökulmista. Keskusteluissa on mukana niin tietoa, tunteita kuin ihmisten henkilökohtaisia mielipiteitäkin. Open ruokaoppaassa vastuullisen ruuan teemaa on pyritty käsittelemään mahdollisimman monipuolisesti. Samalla on pyritty avaamaan keskustelun taustoja.

Tutkimus on osoittanut, että ruuantuotannon tapojen on muututtava kaikkialla maailmassa, jotta tulevaisuudessa pystytään ruokkimaan kasvava väestö maapallon ekologisen kantokyvyn rajoissa. Oppaassa esitellään kestävien ratkaisujen ohella myös ruuantuotannon ongelmia toisinaan kriittiseenkin sävyyn mutta aina tutkimustietoon perustuen.

Yhteistyössä BMOL ry ja WWF

Oppaan on tuottanut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry ja työn on rahoittanut WWF Suomi. Oppaan sisältöjen ideointiin ja kommentointiin on osallistunut kymmeniä ruoka- ja kasvatusalan toimijoita: tutkijoita, järjestötoimijoita, maanviljelijöitä ja opettajia. Kirjoittamisesta ja kuvatoimituksesta on vastannut BMOL ry:n ympäristökasvattaja, FM Pinja Sipari.

Aineistot hyödyksi opetuksessa

Tavoitteena on, että oppaan materiaalien avulla vastuullisen ruuan teemoja käsitellään kouluissa yhä monipuolisemmin ja että materiaalit pääsevät käyttöön ja ovat iloksi ja hyödyksi.

Tutustu ja lue lisää

Tutustu vastuullisen ruuan teemoihin ja aineistoihin tarkemmin klikkaamalla Open ruokaopas

Lähde ja kuvat: Open ruokaopas -sivusto.  Sivuston on toteuttanut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry yhteistyössä WWF:n kanssa lasten ja nuorten ympäristötoimijuuden tueksi. Syyskuu 2019. Aineiston kirjoittamisesta ja kuvatoimituksesta on vastannut BMOL ry:n ympäristökasvattaja, FM Pinja Sipari.

9/2019

Kouluruuan merkitys on alettu nähdä maailmalla investointina kansakunnan tulevaisuuteen, ja yhä useampi maa on innostunut järjestämään ruokailua koululaisille. Suomen maksuton kouluruokailujärjestelmä voi antaa suuntaa toiminnan aloittamiselle ja kehittämiselle maailmalla.

Ulkoministeriön ja Opetushallituksen julkaisu
School Meals for All

Suomen toimivassa kouluruokailujärjestelmässä ovat mukana valtio, kunnat, yliopistot, yksityinen sektori sekä kansalaisjärjestöt. Yhteistyöllä pidetään yllä toimivaa, kustannustehokasta ja kestävää järjestelmää, joka tarjoaa päivittäin ravitsevaa, maistuvaa ja monipuolista ruokaa yli 800 000 lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle.

Ulkoministeriö ja Opetushallitus ovat yhteistyössä koonneet ja julkaisseet Suomen kouluruokailusta tiiviin julkaisun School Meals for All. Sillä halutaan vastata kansainväliseen kiinnostukseen Suomen järjestelmän erityispiirteistä.

Julkaisussa kerrotaan, miten kouluruokailu on hallinnollisesti järjestetty, mitä ruualta ja ruokailutilanteilta vaaditaan sekä avataan Suomen pitkästä kokemuksesta kertyneitä parhaita käytäntöjä ja kehittämisen kohteita. Mukana on myös kertomukset siitä, miten kouluruokailu on käytännössä järjestetty viidessä suomalaisessa kunnassa.

Suomen tarina käy esimerkiksi

Suomen historian ja kouluruokailun kehittämisen rinnastaminen luo kehitysmaille mahdollisuuden vertaisoppimiseen. Vuosisadan alussa maamme oli köyhä, ja 40 prosenttia 15-vuotiaista oli lukutaidottomia. Kouluruokailun järjestäminen alkoi hyväntekeväisyyden kautta jo 1800-luvulla. Kouluruokailu oli aikansa sosiaalinen innovaatio, ja laki sen järjestämisestä säädettiin toisen maailmansodan aikana. Sodan jälkeinen köyhyys, evakkojen asuttaminen ja sotaorvoista huolehtiminen on tuttua monelle nykyiselle kehitysmaalle, joille Suomen tarina on arvokas esimerkki.

Kouluruokailun käytännöt ja lautasilla oleva ruoka kehittyvät ja elävät ajassa. Kouluruokailua kehitetään jatkuvasti yhteistyössä oppilaiden kanssa. Yhteistyöstä, osallisuudesta ja ravitsemuskasvatuksesta on tullut osa kouluruokailulle asetettuja kansallisia oppimista edistäviä tavoitteita.

Maailman ruokaohjelma (World Food Programme, WFP) auttaa 71 maan hallitusta järjestämään kouluruokailua yli 18 miljoonalle lapselle. Maailman ruokaohjelman kehittäessä kouluruokailujärjestelmiä yhä toimivammiksi, Suomen pitkäikäinen ja kattava järjestelmä on herättänyt kiinnostusta eri puolilla maailmaa.

Julaisusta on tiedotettu 5.6.2019 Ulkoministeriön sivuilla.

Suora linkki School Meals for All -julkaisuun. Authors: Katri Pellikka (Finnish National Agency for Education), Marjaana Manninen (Finnish National Agency for Education), Sanna-Liisa Taivalmaa (Ministry for Foreign Affairs.

Kuvitus on julkaisusta. Photo credit: Riku Isohella, Velhot Photography Oy

6/2019 Päivi Jämsén/Ammattikeittiöosaajat ry

Dabi törmää netissä erikoisiin ruoka- ja terveysotsikoihin. Kannattaako otsikot jakaa heti somessa – vai selvitellä ensin, mistä on kyse? RuokaTutka-kampanja on tuottanut nuorille suunnatun videon, jossa medialukutaidon saloja käydään läpi hauskalla tavalla. Video kannattaa katsoa yhdessä koululaisten kanssa ja jatkakaa keskustelua aiheesta tunnilla.

Näillä vinkeillä selviät mediaviidakossa -video

Pääset katsomaan videon myös alla olevaa kuvaa klikkaamalla. Dabi alkaa epäillä erikoisia ruoka- ja terveysväitteitä ja haluaa selvittää niiden todenperäisyyttä alan asiantuntijoilta.

RuokaTutkaTube

Tutustukaa koululaisten kanssa myö muihin heille suunnattuihin RuokaTutkaTube-videoihin. RuokaTutkaTuben tähtijuontaja Dabi selvittää ruokajuttuja mielenkiintoisesti ja monipuolisesti vierailevien tähtien kanssa. Erityiskiinnostuksenkohteena ovat kasvikset, hedelmät ja marjat sekä maito.

OpeTube

Kasvattajille on oma OpeTube-kanava, joka pureutuu muun muassa kouluruokaan ja makukouluun. Lyhyiden videoiden avulla saat nopeasti vinkkejä esimerkiksi makukoulun järjestämiseen, tietoa kouluruoan valmistamisesta, historiasta sekä kouluhedelmä- ja koulumaitotuesta.

Syyskuussa 2018 alkanut RuokaTutka-kampanja innostaa lapsia ja nuoria tutkimaan ruokaa ja pohtimaan, mitä ruoka on, mistä se tulee ja miltä se maistuu. Kampanja tarjoaa hauskoja ja aktivoivia tapoja tutustua terveellisiin ruokavalintoihin ja ruuan alkuperään. Opettajilla, päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla sekä vanhemmilla on iso rooli tutkimusmatkan oppaina.

5/2019

Järjestelmän tarkoitus on edistää lasten ja nuorten terveellisten ruokailutottumusten kehittymistä. Tavoitteena on myös lisätä kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen sekä maidon ja maitotuotteiden osuutta lasten ruokavaliossa. Katso Koulujakelujärjestelmän ABC-video, jossa ylitarkastaja Jenni Anttila kertoo tarkemmin, mistä on kyse.

Koulujakelujärjestelmä on Euroopan unionin järjestelmä, jolla tuetaan kouluissa ja päiväkodeissa jaettavia maitotuotteita sekä kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Tuettuja tuotteita ei käytetä ruuanvalmistukseen, vaan ne tarjotaan aterian lisänä tai vaikkapa välipalana.

Rahoittajana toimii EU

Koulujakelujärjestelmä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoittamaa koulujakelutukea. Suomessa tuen toimeenpanosta vastaa Ruokaviraston markkinaosasto. Tuotteiden esillepanosta ja käytännön jakamisesta koulujen ja päiväkotien arjessa vastaa ruokapalveluhenkilöstö.

Kaksi tuettavaa tuoteryhmää

Koulujakelujärjestelmään sisältyvät sekä koulumaitotuki että kouluhedelmätuki. Koulumaitotukea on toimeenpantu Suomessa vuodesta 1995 alkaen. Kouluhedelmätuen toimeenpano sen sijaan alkoi elokuussa 2017, jolloin tukiohjelmat yhdistyivät saman lainsäädännän alle.

Kouluhedelmätuki

Kouluhedelmätuki on tarkoitettu perusopetuksessa oleville lapsille (1–10 luokat ja esiopetuksen perusopetuksen puolella saavat lapset). Oppilasta kohti tukea voidaan maksaa 150 g päivässä. Tukijaksoja on yksi syksyllä ja yksi keväällä.

Koulumaitotuki

Koulumaitotuki on tarkoitettu päivähoidossa, perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa oleville lapsille. Suomessa koulumaitotuen piirissä on noin 90 % siihen oikeutetuista oppilaista. Koulumaitotukea myönnetään oppilasta kohden päivittäin enintään 2,5 dl.

Koulujakelujärjestelmään liittyy myös koulutuksellisia toimenpiteitä

Syksyllä 2018 koulujakeluohjelmaan sisällytettiin uutena toimintana koulutukselliset liitännäistoimenpiteet.  Näitä toteuttaa RuokaTutka-kampanja. RuokaTutka innostaa lapsia ja nuoria kysymään, tutkimaan ja oivaltamaan. Kampanjan tavoitteena on kasvattaa heistä ruokaan ja syömiseen myönteisesti suhtautuvia sekä ruokaan liittyvää tietoa uteliaasti ja taitavasti etsiviä ja tulkitsevia lapsia ja nuoria. Ajatuksena on myös ruoan sekä ruoan tuottajien ja valmistajien arvostamisen tärkeyden ymmärtäminen.

Mielenkiintoista ja monipuolista aineistoa opetuksen tueksi

RuokaTutka tarjoaa kasvattajille työkaluja ja lapsille sekä nuorille ajattelemisen aihetta ja oivaltamisen iloa. Aineistoilla ja toiminnalla on vankka pohja varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmassa sekä tutkitussa tiedossa.

Erilaiset tehtävät, kilpailut ja muut sisällöt edesauttavat monilukutaidon kehittymistä. Lasten ja nuorten taitoa hankkia, yhdistää, tuottaa, muokata ja arvioida tietoa tuetaan ja kehitetään erilaisilla maitoon ja kasviksiin liittyvillä sisällöillä.

Lisätietoa:

• Koulujakelujärjestelmän ABC -video
• ruokavirasto.fi, Koulujakelutuet ja Koulumaitotuki ja kouluhedelmätuki Lukuvuosi 2018-2019, kevät 2019

Teksti ja kuvat: Päivi Jämsén

5/2019

Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahasto jakoi neljä ruokakulttuuripalkintoa 4.4.2019 Helsingin Messukeskuksessa Kevätmessuilla. Yhden palkinnoista sai Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomit.

”Tämän vuoden palkitut ovat ansiokkaasti edistäneet suomalaista ruokakulttuuria joko valtakunnallisesti tai paikallisesti. Lisäksi tänä vuonna halusimme antaa tunnustusta lasten ja nuorten ruokakasvatusta edistäneille”, toteaa Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston asiamies Petri Kolmonen.

Palkinnon saivat Pekka Heikkisen leipomo, Illallinen taivaan alla -tapahtuma, Kouluruoka- ja Makuaakkoset -diplomit sekä Ruokavisa.

Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomit – ruokakasvatusta kouluihin ja päiväkoteihin

Diplomeita arvioitiin näin

Molemmat diplomit edistävät ravitsemussuositusten jalkauttamista, ruokakasvatuksen käytännön toteuttamista koulu- ja päiväkotiympäristössä sekä myönteistä ruokapuhetta. Diplomisuorituksia on juhlittu sadoissa kouluissa ja päiväkodeissa kautta maan ja samalla kohotettu ruuan ja sen tekijöiden arvostusta.

Diplomi ansaitaan, kun ravitsemusasiat ovat kunnossa, koulussa huolehditaan, että kaikki osallistuvat ruokailuun ja että ruoka on kestävästi sekä ympäristöasiat huomioiden hankittu, valmistettu ja tarjoiltu. Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomit myöntää Ammattikeittiöosaajat ry.

Palkinnon saajien valinta

Palkinnonsaajat valitsi rahaston toimikunta. Jaakko Kolmosen rahasto palkitsee henkilöitä, ilmiöitä ja toimijoita, jotka ovat merkittävästi edistäneet suomalaista ruokakulttuuria omalla alueellaan tai alallaan.

Alfred Kordelinin säätiö on yksityinen yleishyödyllinen apurahasäätiö. Säätiö jakaa vuosittain apurahoina ja palkintoina noin 5 miljoonaa euroa. Jaakko Kolmosen rahasto on yksi viidestätoista Alfred Kordelinin säätiön kaupunki- ja kohderahastosta.

Tiedote asiasta on luettavissa kokonaisuudessaan Alfred Kordelinin säätiön verkkosivuilta

Kuvaat: Tiina Makkonen

4/2019